Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

Säännöt

 

1 § Nimi ja kotipaikka

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Merimies-Unioni SMU ry, ruotsiksi Finlands Sjömans-Union FSU rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

2 § Tarkoitus

1. Unionin tarkoituksena on:

  • koota kauppalaivastossa, rannikko- ja sisävesiliikenteessä, hinaajissa ja muissa merenkulkuun liittyvissä tai sen kanssa tekemisissä olevissa tehtävissä työskentelevät työntekijät ja heidän muodostamansa rekisteröidyt yhdistykset yhtenäiseksi, järjestöksi; sekä
  • edistää edellä mainittujen työntekijöiden ammatillisia, työsuojelullisia, palkkauksellisia, yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä etuja ja oikeuksia


3 § Toimintamuodot ja toimielimet

1. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Unioni:

  • valvoo järjestämisalansa työntekijöiden etuja ja oikeuksia työsopimusten sekä työ- ja virkaehtosopimusten tekemisessä noudattamisessa;
  • osallistuu merenkulkualaan ja työntekijöiden asemaan vaikuttavan lainsäädännön ja muun normiston valmisteluun;
  • harjoittaa tiedotus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa;
  • tekee aloitteita ja esityksiä, antaa lausuntoja ja julkaisee kan­nanottoja; sekä
  • harjoittaa päämääriään edistävää yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten vastaavien järjestöjen kanssa.


2. Unionin toimielimiä ovat edustajakokous, valtuusto ja hallitus. Lisäksi Unionilla on hallituksen alaisen johtoryhmän johtama toimisto, joka jakaantuu hallituksen määräämällä tavalla toimialoihin. Johtoryhmä muodostuu hallituksen puheenjohtajasta, liittosihteeristä sekä hallituksen nimeämistä toimihenkilöistä.

3. Unioniin järjestäytyneet työntekijät valitsevat Unionin työpaikkatason toimintaa varten luottamusmiehiä, jotka muodostavat yhdessä Unionin luottamusmiesorganisaation.

4 § Poliittinen riippumattomuus

1. Unioni on poliittisesti riippumaton eikä se tai sen jäsenyhdistys voi kuulua poliittiseen puolueeseen.

5 § Jäsenet

1. Unionin henkilöjäseniksi voivat liittyä kauppalaivastossa, rannikko- ja sisävesiliikenteessä, hinaajissa ja muissa läheisesti merenkulkuun liittyvissä tehtävissä työskentelevät luonnolliset henkilöt. Unionin jäsenyhdistyksiksi voivat liittyä Unionin henkilöjäsenten muodostamat rekisteröidyt yhdistykset. Henkilöjäsen kuuluu siihen jäsenyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän asuu tai jossa hänen työpaikkansa on.

2. Jäsenen on sitouduttava noudattamaan näitä sääntöjä ja Unionin toimielinten päätöksiä. Jäsenyhdistyksen on saatava sääntöjensä muuttamiselle Unionin hallituksen hyväksyminen.

6 § Jäsenen oikeudet Unionissa

1. Henkilöjäsenet ja jäsenyhdistykset ovat oikeutettuja yhdenvertaisesti saamaan näihin sääntöihin perustuvat edut ja oikeudet Unionissa, mikäli he ovat suorittaneet jäsenmaksunsa säännöllisesti sekä täyttäneet jäsenvelvoitteensa. Pysyvästi eläkkeelle siirtymisen johdosta jäsenmaksuista vapautettu henkilöjäsen ei kuitenkaan saa ottaa osaa päätöksentekoon.

2. Hallituksen hyväksymään toiseen ammatilliseen järjestöön kuulunut työntekijä, joka siirtyy työhön Unionin järjestämisalalle ja joka hyväksytään Unionin henkilöjäseneksi, saa näihin ja jäsenyhdistyksen sääntöihin perustuvat oikeudet ja edut edellyttäen, että hän on täyttänyt jäsenvelvoitteensa aikaisemmille ammatillisille järjestöilleen.

7 § Jäsenmaksut ja taloudellinen toiminta

1. Henkilöjäseneltä peritään palkanmaksukausittain palkanmaksupäivänä valtuuston syyskokouksen vahvistama varsinainen jäsenmaksu, joka saa olla korkeintaan kaksi (2) prosenttia jäsenen kokonaispalkasta tai hänen saamastaan työttömyysturvaetuudesta. Jäsenmaksu henkilöjäsenelle, joka työskentelee ulkomaan lipun alla olevassa aluksessa ja joka kuuluu asianomaiseen ulkomaalaiseen merimiesjärjestöön, voi olla erisuuruinen kuin jäsenmaksu henkilöjäsenelle, joka työskentelee Suomen lipun alla olevassa aluksessa. Jäsenmaksun perinnän yhteydessä peritään ja pidätetään lisäksi jäsenmaksu Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassalle. Kerätyistä jäsenmaksuista suoritetaan vuosittain jäsenyhdistyksille osastopalautuksina ja hallintoavustuksina valtuuston syyskokouksen päättämät määrät.

2. Ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä ja sen suuruudesta päättää valtuusto. Hallitus voi päättää periä ylimääräisen jäsenmaksun, jos Unionin taloudellinen asema on heikentynyt työtaistelutoimenpiteiden johdosta. Hallituksen päättämä ylimääräinen jäsenmaksu voi olla kalenterivuoden aikana korkeintaan yhtä suuri kuin varsinainen jäsenmaksu kolmen (3) kuukauden aikana.

3. Henkilöjäsen on vapautettu näihin sääntöihin perustuvista maksuista, jos hänellä ei ole ansiotuloja sen vuoksi,

1)    että hän suorittaa asevelvollisuuttaan,
2)    että hän on työkyvytön sairauden tai tapaturman takia,
3)    että hän on äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla,
4)    että hän on opintovapaalla, tai
5)    että hän opiskelee 2 §:n tarkoittamalle alalle.

Hallitus voi vapauttaa jäsenmaksuista myös muusta vastaavasta syystä ilman ansiotuloja olevan henkilöjäsenen.

4. Henkilöjäsen vapautuu näiden sääntöjen mukaisista jäsenmaksuista siirtyessään pysyvästi eläkkeelle, edellyttäen ettei hänellä ole ansiotuloa.

5. Jäsenmaksuvapauden saamisen edellytyksenä on, että asianomainen esittää selvityksen jäsenmaksuvapauden perusteesta. Henkilöjäsen on muutoinkin velvollinen tarvittaessa esittämään selvityksen ansiotuloistaan.

6. Jäsenmaksut peritään ja pidätetään hallituksen erikseen päättämällä tavalla.

7. Toimintansa tukemiseksi Unioni voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä panna toimeen asianomaisella luvalla arpajaisia ja rahankeräyksiä. Unioni voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

8 § Jäsenyyden päättyminen

1. Jäsen voi erota Unionista ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Eroamisesta voi myös ilmoittaa valtuuston kokouksen tai edustajakokouksen pöytäkirjaan.

2. Jäsenyhdistyksen päätös Unionista eroamisesta on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä sääntömääräisessä kokouksessa. Eroamista koskeva esitys tulee hyväksytyksi, jos sitä kannattaa kummassakin kokouksessa vähintään viisi kuudesosaa (5/6) äänestyksessä annetuista äänistä. Eroamisasian esille tulosta on ilmoitettava kokouskutsussa, joka on toimitettava tiedoksi Unionin hallitukselle. Kun eroamisasiaa käsitellään jäsenyhdistyksen kokouksessa, Unionin edustajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puheenvuoroja. Jäsenyhdistyksen eroaminen tulee voimaan, ellei valtuusto toisin päätä, yhden (1) vuoden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä.

3. Valtuusto voi erottaa Unionista jäsenyhdistyksen ja hallitus henkilöjäsenen,

1)   joka on toiminut tai sallinut jäsentensä toimia vastoin näitä sääntöjä tai Unionin toimielinten päätöksiä,
2)   joka on menettelyllään Unionissa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Unionia taikka
3)   joka on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin se on Unioniin liittyessään sitoutunut.

4. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

5. Unionista eronneen tai erotetun on suoritettava Unionille näihin sääntöihin perustuvat maksut, jotka ovat erääntyneet ennen jäsensuhteen päättymistä.

6. Jos henkilöjäsen ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kahden (2) kuukauden kuluessa sen erääntymisestä, Unionin hallitus tai vastaavasti jäsenyhdistyksen hallitus voi katsoa hänen eronneen Unionista tai vastaavasti jäsenyhdistyksestä, ei kuitenkaan silloin, kun suoritus on viivästynyt jäsenestä riippumattomasta syystä. Maksujen laiminlyönnin takia eronneeksi katsottu jäsen voidaan ottaa uudestaan jäseneksi siitä lukien, kun hän on suorittanut kaikki maksamatta jääneet jäsenmaksunsa.

9 § Hallitus

1. Unionin hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, liittosihteeri ja vähintään kahdeksan (8) sekä enintään kolmetoista (13) muuta varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Unionin puheenjohtajaa ja liittosihteeriä lukuun ottamatta kullakin hallituksen varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, joka tulee varsinaisen jäsenen tilalle tämän ollessa estynyt. Varapuheenjohtajaksi valitun hallituksen jäsenen ollessa estynyt hänen henkilökohtainen jäsen tulee hänen tilalle, ei kuitenkaan varapuheenjohtajaksi.

2. Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan varsinaisessa edustajakokouksessa ja heidän toimikautensa alkavat valinnat suorittaneesta edustajakokouksesta ja jatkuvat seuraavaan varsinaiseen edustajakokoukseen. Hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valinnassa on pyrittävä ottamaan huomioon jäsenistön jakautuminen alueellisesti sekä eri ammattiryhmiin ja työehtosopimusaloihin.

3. Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se kanta, johon kokouksen puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa tasatulos ratkaistaan arvalla.

4. Hallituksen kokouksista ja niissä tehdyistä päätöksistä on pidettävä pöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat. Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa hallituksen kokouksessa, ellei hallitus toisin päätä.

5. Hallitus asettaa keskuudestaan työ- ja talousvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella asiat hallituksen kokoukselle. Työ- ja talousvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, liittosihteeri sekä 1-4 hallituksen keskuudestaan valitsemaa muuta jäsentä.

6. Valtuuston puheenjohtajalla tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajalla sekä niiden jäsenyhdistysten, joiden piiristä ei ole valittu edustajia Unionin hallitukseen, edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa ellei hallitus toisin päätä. Valtuuston puheenjohtajalla tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajalla on myös läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen talous- ja työvaliokunnan kokouksissa ellei hallitus toisin päätä.

10 § Hallituksen tehtävät

1. Hallituksen on hoidettava Unionin asioita ja omaisuutta huolellisesti sekä lain, näiden sääntöjen ja edustajakokouksen sekä valtuuston päätösten mukaisesti.

2. Hallitus voi päättää Unionin omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja vakuudeksi asettamisesta. Unionin toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden luovuttamisesta taikka kiinnittämisestä päättää kuitenkin aina valtuusto.

3. Hallitus päättää Unionin toimitsijoiden palkkaamisesta ja tehtävistä sekä valvoo ja johtaa heidän toimintaansa.

4. Hallitus voi antaa Unionin toiminnan kannalta tarpeellisia ohjesääntöjä ja asettaa koulutusvaliokunnan, työehtosopimusvaliokunnan ja työsuojeluvaliokunnan sekä muita tarpeellisia valiokuntia ja työryhmiä. Hallitus voi myös kuulla harkintansa mukaan asiantuntijoita tai hankkia asiantuntijalausuntoja ennen asian lopullista päättämistä.

5. Jokainen henkilöjäsen ja jäsenyhdistys voi esittää hallituksen käsiteltäväksi hallituksen toimivaltaan kuuluvia asioita.

6. Hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista päättää valtuusto.

11 § Nimen kirjoittaminen

1. Unionin nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja liittosihteeri kaksi yhdessä tai joku heistä yhdessä hallituksen määräämän hallituksen varsinaisen jäsenen tai muun henkilön kanssa.

12 § Edustajakokous

1. Edustajakokous käyttää Unionin päätösvaltaa kaikissa niissä asioissa, joita ei ole näissä säännöissä tai yhdistyslaissa määrätty valtuuston tai hallituksen päätettäviksi.

2. Varsinainen edustajakokous kokoontuu joka neljäs (4) vuosi vuoden alkupuoliskolla. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan päättää hallitus. Ylimääräinen edustajakokous pidetään, jos edustajakokous on niin päättänyt tai jos hallitus valtuustoa kuultuaan katsoo siihen olevan aihetta taikka jos vähintään 1/10 jäsenistä taikka vähintään 1/3 jäsenyhdistyksistä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on vähintään 1/10 Unionin jäsenmäärästä, sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

3. Edustajakokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsu on julkaistava Merimies-lehdessä ja toimitettava kirjallisena jokaiselle jäsenyhdistykselle viimeistään neljä (4) kuukautta ennen edustajakokousta. Edustajakokouksen työjärjestys ja tehdyt esitykset on lähetettävä edustajille viimeistään viisitoista (15) päivää ennen edustajakokousta.

4. Edustajakokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt hallituksen varapuheenjohtaja.

5. Varsinaisessa edustajakokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1)   kokouksen järjestäytyminen;
2)   toiminta- ja tilikertomukset edellisen varsinaisen edustajakokouksen jälkeiseltä ajalta sekä tilintarkastajien lausunnot;
3)   päätetään kuluneen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;
4)   vahvistetaan toiminnan suuntaviivat ja taloussuunnitelma seuraavaa edustajakokouskautta varten;
5)   valitaan valtuuston puheenjohtaja ja valtuuston muut varsinaiset jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä;
6)   valitaan hallituksen puheenjohtaja, liittosihteeri ja hallituksen muut varsinaiset jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä;
7)   valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat;
8)   päätetään edustajakokousedustajille maksettavista päivärahoista ja matkakustannusten korvauksista; sekä
9)    käsitellään edustajakokoukselle tehdyt aloitteet.

6. Jokaisella edustajakokousedustajalla on yksi ääni. Ellei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa ole toisin määrätty, päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja yhtyy. Jos puheenjohtaja kieltäytyy ilmoittamasta mielipidettään, tasatulos ratkaistaan arvalla. Suljettuna lippuäänestyksenä toimitetuissa vaaleissa tasatulos ratkaistaan aina arvalla. Äänestystavasta päättää edustajakokous.

7. Jokaisella henkilöjäsenellä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus tehdä esityksiä edustajakokoukselle. Esitykset on jätettävä kirjallisina hallitukselle viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen edustajakokousta.

8. Hallituksen jäsenillä, valtuuston puheenjohtajalla tai hänen estyneenä ollessa valtuuston varapuheenjohtajalla ja Unionin tilintarkastajilla on edustajakokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, ellei laissa ole toisin määrätty.

13 § Edustajakokousedustajien valinta

1. Edustajakokousedustajat valitaan liittoäänestyksellä vaalipiireittäin siten, että kukin jäsenyhdistys muodostaa oman vaalipiirinsä.

2. Henkilöjäsen saa äänestää ja asettua ehdokkaaksi siinä vaalipiirissä, johon hän on kuulunut kuusi (6) kuukautta ennen ehdokasasettelulle varatun ajan alkamista, edellyttäen, että hän on ollut koko ajan myös Unionin jäsenenä. Äänestykseen ja ehdokasasetteluun eivät kuitenkaan saa osallistua eläkkeelle siirtyneet ja tämän johdosta jäsenmaksuvapautuksen saaneet jäsenet.

3. Kustakin vaalipiiristä valitaan yksi (1) edustaja sen kutakin alkavaa 200 ääni- ja vaalioikeutettua jäsentä kohti kuitenkin vähintään yksi edustaja. Jäsenmäärät lasketaan vaalin toimittamista edeltävän kalenterivuoden kesäkuun lopun tilanteen mukaan.

4. Edustajapaikat jaetaan vaalipiirin sisällä lohkoihin työehtosopimusaloilla työskentelevien lukumäärien mukaisissa suhteissa.

5. Hallituksen on laadittava ehdokkaista vaalipiireittäin ja lohkoittain listat. Mikäli vaalipiiristä valitaan vähemmän edustajia kuin on työehtosopimusaloja, ehdokkaita ei jaeta lohkoihin. Listojen on oltava valmiina siten, että vaalit voidaan aloittaa viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen edustajakokousta.

6. Edustajiksi tulevat valituksi kussakin lohkossa eniten ääniä saaneet. Varaedustajiksi valituiksi tulevat tämän jälkeen lähinnä korkeimman äänimäärän saaneet. Mikäli lohkossa on asetettu vähemmän ehdokkaita kuin siitä valitaan edustajia, puuttuva edustaja valitaan siitä lohkosta, jossa on eniten ääniä saanut valitsematta jäänyt ehdokas.

7. Jokainen liittoäänestyksessä äänioikeutettu saa äänestää omassa vaalipiirissään yhtä (1) ehdokasta.

8. Hallitus asettaa vaalien tuloksen laskemista varten vaalitoimikunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja viisi (5) muuta jäsentä. Vaalitoimikunta valitsee itselleen keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin. Vaalitoimikunnan on suoritettava äänten laskeminen heti äänestyksen päätyttyä.

9. Ääntenlaskusta ja vaalien tuloksesta sekä vaalitoimikunnan tekemistä päätöksistä ja menettelystä päätöksenteossa on laadittava päivätty pöytäkirja, jonka vaalitoimikunnan jäsenet allekirjoittavat. Pöytäkirja on toimitettava välittömästi ääntenlaskennan päätyttyä hallitukselle.

10. Vaalien toimittamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä määrätään tarkemmin edustajakokouksen hyväksymässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä. Hallitus voi antaa näiden sääntöjen sekä äänestys- ja vaalijärjestyksen puitteissa vaalien toimittamiseen liittyviä tarkempia määräyksiä ja ohjeita.

14 § Valtuusto

1. Valtuusto käyttää päätösvaltaa kaikissa niissä asioissa, joita ei ole näissä säännöissä tai yhdistyslaissa määrätty edustajakokouksen päätettäviksi.

2. Valtuusto valitaan varsinaisessa edustajakokouksessa neljäksi (4) vuodeksi kerrallaan siten, että sen toimikausi alkaa valinnan suorittaneesta varsinaisesta edusjatakokouksesta ja päättyy seuraavaan varsinaiseen edustajakokoukseen. Valtuustoon kuuluu puheenjohtaja ja 20 muuta varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee varsinaisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan.

3. Valtuuston varsinaisten jäsenten valinnassa tulee noudattaa samoja suhteellisuusperiaatteita kuin edustajakokousedustajien valinnassa. Valtuuston jäseneksi ei saa valita Unionin hallituksen jäsentä eikä Unionin pää- tai sivutoimista työntekijää.

4. Valtuuston syyskokous pidetään aikaisintaan elokuussa ja viimeistään lokakuussa sekä kevätkokous aikaisintaan maaliskuussa ja viimeistään toukokuussa. Sinä vuonna, jolloin pidetään varsinainen edustajakokous, valtuusto ei kokoonnu kevätkokoukseen. Kevät- ja syyskokouksen tarkemman ajankohdan määrää hallitus. Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun valtuusto niin päättää tai kun hallitus pitää sitä tarpeellisena. Ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos vähintään kolmasosa (1/3) valtuuston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

5. Valtuuston kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kutsu on toimitettava kirjallisena jokaiselle valtuuston jäsenelle varsinaisen kokouksen osalta viimeistään yksi (1) kuukausi ja ylimääräisen kokouksen osalta viimeistään kymmenen (10) vuorokautta ennen kokousta.

6. Valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu koolle näiden sääntöjen edellyttämällä tavalla ja kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä.

7. Valtuuston kokouksessa johtaa puhetta valtuuston puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

8. Valtuuston kevätkokouksessa käsitellään:

1)   edellisen tilikauden toiminta- ja tilikertomus;
2)   tilintarkastajien lausunnot; ja
3)   päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

Valtuuston syyskokouksessa

1)   vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio; sekä
2)   varsinaisen jäsenmaksun suuruus ja osastopalautukset sekä hallintoavustuksen määrät seuraavaa tilikautta varten.

9. Jokainen henkilöjäsen ja jäsenyhdistys voi esittää valtuuston käsiteltäväksi tarpeellisena pitämiään asioita. Tällaiset esitykset on jätettävä hallitukselle niin hyvissä ajoin ennen valtuuston kokousta, että hallitus ehtii antaa niiden johdosta lausunnon valtuustolle.

15 § Tilintarkastajat, tilikausi ja tilien tarkastaminen

1. Varsinainen edustajakokous valitsee Unionille kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa. Yhden (1) tilintarkastajan on oltava keskuskauppakamarin hyväksymä (KHT) tai tilintarkastusyhteisö.

2. Unionin tilikausi on kalenterivuosi. Tilit, tilinpäätös ja muut tarpeelliset asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on suoritettava Unionin tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastus hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava huhtikuun 20. päivään mennessä hallitukselle kertomuksensa suoritetusta tarkastuksesta ja siinä ilmi tulleista seikoista sekä lausuntonsa vastuuvapauden myöntämisestä. Tilintarkastajilla on oikeus suorittaa tarvittaessa muulloinkin Unionin kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksia.

16 § Työ- ja virkaehtosopimukset ja niistä johtuvat työriidat

1. Työ- ja virkaehtosopimusten tekemisestä ja irtisanomisesta sekä sopimuksiin tehtävistä muutoksista päättää hallitus.

2. Työ- ja virkaehtoja koskevat erimielisyydet työnantajan kanssa on pyrittävä ratkaisemaan neuvotteluin. Jos neuvottelut eivät johda tulokseen, hallitus voi päättää lakon tai muun työtaistelutoimenpiteen aloittamisesta. Hallitus voi, jos se katsoo siihen olevan aihetta, siirtää neuvottelutuloksen hyväksymistä tai työtaistelutoimenpidettä koskevan asian valtuuston ratkaistavaksi.

3. Hallitus tai valtuusto, jos hallitus on siirtänyt asian sen ratkaistavaksi, voi päättää toimeenpanna neuvottelutuloksen hyväksymistä tai työtaistelutoimenpidettä koskevan liittoäänestyksen, joka suoritetaan erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse ja johon saavat osallistua ne jäsenet, joihin sovellettavasta työ- tai virkaehtosopimuksesta on kysymys. Liittoäänestyksen toimeenpanemisessa noudatetaan edustajakokouksen hyväksymässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä olevia määräyksiä.

4. Työtaistelutoimenpiteeseen on ryhdyttävä, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) liittoäänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa. Hallitus voi päättää, että työtaistelutoimenpiteeseen ei kuitenkaan ryhdytä, mikäli tilanne on liittoäänestyksen toimittamisen jälkeen muuttunut olennaisesti.

5. Ne jäsenet, jotka olivat Unionin toimeenpaneman työnseisauksen alkaessa työssä ja jotka työseisaukseen osallistumisen vuoksi jäivät pois työstä ja ovat tämän johdosta vailla ansiotuloja, ovat oikeutettuja saamaan päiväavustusta, jonka suuruudesta päättää Unionin hallitus. Avustusta haluavan on ilmoittauduttava välittömästi työnseisauksen alkamisen jälkeen hallitukselle sen antamien ohjeiden mukaisesti.

6. Päiväavustus voi olla enintään kaksi kolmasosaa (2/3) Suomen Merimies-Unioni ry:n työttömyyskassan maksamasta keskimääräisestä työttömyysavustuksesta. Avustusta maksetaan viikossa enintään viideltä (5) päivältä, ellei hallitus toisin päätä, ja siitä vähennetään mahdollisesti maksamatta olevat jäsenmaksut sekä jäsenen muualta työnseisauksen aikana saamat ansiotulot. Jos jäsenellä on jäsenmaksuja maksamatta enemmän kuin kahdelta kuukaudelta, hän ei ole oikeutettu avustukseen.

7. Jos jäsen ei noudata Unionin päätöksiä työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä eikä työtaistelutoimenpidettä koskevia hallituksen ohjeita, hänet voidaan erottaa osaston jäsenyydestä.

17 § Muut työtaistelut

1. Hallitus voi päättää toimeenpanna kansallisen tai kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tukemiseksi työtaistelutoimenpiteitä.

18 § Neuvoa antava äänestys

1. Hallitus, valtuusto tai edustajakokous voi päättää toimeenpanna neuvoa-antavan äänestyksen, joka suoritetaan erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse. Äänestyksen toimittamisessa noudatetaan edustajakokouksen vahvistamaa äänestys- ja vaalijärjestystä sekä hallituksen näiden puitteissa antamia ohjeita. Äänestystä toimitettaessa on otettava huomioon, että mahdollisimman monella jäsenellä, jota asia koskee, on tilaisuus ottaa osaa äänestykseen.

19 § Sääntöjen muuttaminen

1. Muutoksia tai lisäyksiä näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan edustajakokouksen päätöksellä. Muutos- tai lisäysehdotus hyväksytään, jos sitä kannattaa vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

2. Ehdotuksia näiden sääntöjen muuttamiseksi on oikeutettu tekemään hallitus, jäsenyhdistys ja sen jäsen. Sääntöjen muuttamista koskeva aloite on jätettävä kirjallisena hallitukselle viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen edustajakokousta.

20 § Unionin purkaminen

1. Unionin purkamisesta voidaan päättää ainoastaan edustajakokouksessa. Purkamista koskeva ehdotus hyväksytään, jos sitä kannattaa vähintään viisikuudesosaa (5/6) äänestyksessä annetuista äänistä.

2. Jos Unioni purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljelle jäävät varat on käytettävä Unionin tarkoitusta edistävään toimintaan purkamisesta päättävän edustajakokouksen määräämällä tavalla.

21 § Yleisiä määräyksiä

1. Jos hallituksen puheenjohtajan, liittosihteerin tai muun varsinaisen jäsenen taikka varajäsenen luottamustehtävä päättyy eroamisen, kuoleman tai muun vastaavan syyn takia kesken toimikauden, hänen tilalleen tulee henkilökohtainen varajäsen, mikäli tällainen on valittu. Valtuusto valitsee varsinaiseksi jäseneksi siirtyneen tilalle uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli hallituksen varsinainen jäsen tai varajäsen ei enää työskentele 2 §:n tarkoittamissa tehtävissä eikä hän enää edusta mitään Unionin ammattiryhmää tai työehtosopimusalaa, hänen on erottava hallituksen jäsenyydestä.

2. Hallituksen puheenjohtajan ja liittosihteerin tehtävät ovat päätoimisia. Hallituksen varapuheenjohtajan tehtävä on sivutoiminen, ellei hallitus toisin päätä.

3. Unionin palveluksessa olevat toimihenkilöt eivät saa ottaa sivutoimia ilman hallituksen lupaa.

22 § Saavutetut jäsenoikeudet

1. Aikaisempien sääntöjen perusteella saavutetut jäsenoikeudet ja –etuudet säilyvät