Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

20.11.2020

Uusia keinoja työnantajan ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi – yt-lain muutokset lausuntokierrokselle

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 19.11.2020

Yhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä luoda puitteet yrityksen ja työyhteisön kehittämiselle. Uudistuksella lisätään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Kolmikantaisen työryhmän mietintö hallituksen esityksestä on lausuntokierroksella 19.11.2020–15.1.2021.

Uusi yhteistoimintalaki muodostuisi kolmesta kokonaisuudesta:

1. Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä

2. Neuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)

3. Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa

Yhteistoimintalakia sovellettaisiin jatkossakin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskevia säännöksiä sovellettaisiin yrityksiin, joilla on Suomessa vähintään 150 työntekijää.

Jatkuva vuoropuhelu yrityksen ja työyhteisön kehittämiseksi


Työryhmä ehdottaa lakiin uutta käytäntöä, jolla työnantajan ja henkilöstön suhteita kehitettäisiin pitkällä aikavälillä. Työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi käytävä säännönmukaista vuoropuhelua vähintään neljännesvuosittain, jolleivat työnantaja ja henkilöstön edustaja toisin sovi. Vuoropuhelun käytännön toteutustavoista sovittaisiin työpaikoilla.

Jatkuvassa vuoropuhelussa voitaisiin käydä läpi muun muassa yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvointia.

Työnantaja laatisi osana vuoropuhelua yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelman, jonka mukaan kehitettäisiin henkilöstön osaamista ja parannettaisiin työhyvinvointia.

Henkilöstön edustajalle vahvempi rooli muutosneuvotteluissa


Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa neuvotteluprosessia kutsuttaisiin muutosneuvotteluiksi.

Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja vahvistuisi. Lisäksi täsmennettäisiin ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.

Jatkuva vuoropuhelu ja muutosneuvottelut muodostaisivat toisiinsa nähden jatkumon. Mahdollisia kehityskulkuja voitaisiin käsitellä jatkuvassa vuoropuhelussa jo ennen muutosneuvotteluita, mikä parantaisi tiedonkulkua ja neuvotteluiden lähtökohtia. Vastaavasti jatkuvalla vuoropuhelulla olisi muutosneuvotteluiden päätyttyä suuri merkitys muutoksen jatkotyöstössä.

Täsmennyksiä henkilöstön edustukseen yrityksen hallinnossa
 

Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi yritystä koskevaan päätöksentekoon.

Säännökset hallintoedustuksesta siirrettäisiin yhteistoimintalakiin. Henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Henkilöstön edustajalla olisi oikeus saada koulutusta voidakseen hoitaa henkilöstön edustajan tehtävänsä yrityksen toimielimessä.

Hallituksen tavoite: lisää luottamusta työmarkkinoille


Yhteistoimintalain tarkoituksena on kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa. Nykyinen laki on ollut voimassa reilut kymmenen vuotta, ja sen toimivuudesta on tehty runsaasti arvioita. Työelämässä koetaan laajalti, ettei laki enää täytä kaikkia tavoitteitaan.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi.

Kolmikantaisen työryhmän tehtävänä oli selvittää, vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tehdä ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Työryhmä laati hallituksen esityksen muotoon laaditun mietinnön, josta järjestetään lausuntokierros 19.11.2020–15.1.2021. Mietintöön sisältyy Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Suomen Yrittäjät SY:n eriävä mielipide, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n täydentävä lausuma sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Akava ry:n täydentävä lausuma.