Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Näytä alasivut

12.5.2021

Suomalaiset merimiehet eivät saa joutua merenkulun päästökaupan maksumiehiksi


Suomalaiset varustamot häviävät kilpailun kuljetuksista, jos kolmannet maat saavat ajaa ohituskaistaa ja jäävät merenkulun päästövähennysten ulkopuolelle. Paras järjestelmä merenkulun päästöihin olisi globaali järjestelmä, joka koskisi kaikkia valtioita.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päättää kesäkuussa vuoden 2023 alusta voimaan tulevista laivojen päästövähennyskeinoista. Tavoitteena on vähentää laivojen hiilidioksidipäästöjä vuoden 2008 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan Euroopan Unioni on laajentamassa päästökauppajärjestelmäänsä merenkulkuun.

IMO:ssa ja EU:ssa tehtävässä edunvalvonnassa on oltava valppaana, ettei Suomelle käy kuten merenkulun rikkipäästöjen osalta. Suomi alkoi noudattaa vuonna 2015 ensimmäisenä valtiona maailmassa tiukimpia rikkipäästörajoituksia. Kolmannet maat, kuten Venäjä, jäivät sopimuksen ulkopuolelle. Venäjälle kuljetettiin Itämerta pitkin edelleen rahtia raskaalla polttoöljyllä, samaan aikaan kun Suomessa olivat voimassa maailman tiukimmat päästörajoitukset. Jos kolmannet maat jättäytyvät IMO:ssa nyt tehtävistä merenkulun päästöjä koskevista sopimuksista jälleen ulkopuolelle, saattaa se ohjata kuljetuksia Suomen satamien ohi suoraan Pietariin.

Suomalaisilla varustamoilla on käytössään maailman ympäristöystävällisin tonnisto. Uutta teknologiaa kehitetään koko ajan lisää. Uuteen kalustoon investoiminen maksaa ja suomalaisten varustamoiden on haastavaa kilpailla kuljetuskustannuksissa halvempia kilpailijamaita vastaan. Maailmanlaajuinen merenkulun päästökauppajärjestelmä toisi kaikki valtiot ja varustamot samalle viivalle päästöjen osalta eikä kilpailu vääristyisi.

Ympäristöystävällisyyden parantamisen ja merenkulun päästöjen vähentämisen tulee johtaa eurooppalaisen tonniston ja merityöpaikkojen säilymiseen ja kasvuun, ei vähenemiseen. Nopealla aikataululla mahdollisesti toteutettavat päästövähennystavoitteet eivät saa johtaa siihen, että suomalaiset varustamot kiristävät kilpailukykyä irtisanomalla suomalaista miehistöään ja yrittävät vaihtaa heidät halvempaan, EU:n ulkopuoliseen työvoimaan.

Liian tiukat päästörajoitukset eivät saa myöskään johtaa alusten ulosliputtamiseen pois Suomesta. Julkisuudessa on esitetty, että IMO:ssa ja EU:ssa merenkulkuun kohdistuvien päästövähennysten hintalappu olisi suomalaisille varustamoille jopa 500 miljoonaa euroa. Suomalaiset varustamot tarvitsevat työkaluja ja rahoitusta, jolla ne voivat investoida uuteen tonnistoon mahdolliset päästövähennystavoitteet saavuttaakseen.

EU:n sisällä on myös hyvä huomioida paikalliset olosuhteet merenkulun päästövähennystavoitteiden osalta. Suomi on talvimerenkulusta riippuvainen valtio ja kansallinen jäänmurtomme on turvattava. Jääolosuhteissa liikkuminen kuluttaa enemmän polttoainetta, joten talviolosuhteet asettavat suomalaiselle merenkululle omat erityishaasteensa.

Ympäristöarvojen lisäksi huomiota on kiinnitettävä yritysten toimintaan ja kuljetusketjujen eettisyyteen. IMO:ssa ja EU:ssa tehtävät merenkulun päästöjä koskevien päätösten tulee pohjautua siihen, että varustamoelinkeinolla on toimintamahdollisuuksia koko EU:n alueella. Päätösten tulee johtaa ympäristön tilan ja varustamoelinkeinon tulevaisuuden parantumiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen EU:n alueella. Merenkulku on maailman ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, jolla on vahva tulevaisuus. Ala teknistyy, mutta miehistöä ja osaamista tullaan tarvitsemaan merenkulussa aina.

Suomeen saapuvat kauppalaivat tarvitsevat jäänmurtajien avustusta. Kulunut jäätalvi oli jälleen kova ja seitsemän jäänmurtajaa avusti kauppalaivoja Suomenlahdella ja Pohjanlahdellä. Tässä jäänmurtaja Voima avaamassa väylää Haminan sataman edustalla helmikuussa 2021.