Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Medlemstjänst
Näytä alasivut

3.9.2021

Kemin uuden biotuotetehtaan ja Rauman uuden sahan kuljetukset pitää saada suomalaisille varustamoille

TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU

Vanhoilla ja varakkailla ulkomaalaisilla varustamoilla on pääomia investoida uuteen tonnistoon. Suomalaiset varustamot ovat pienempiä ja niillä pitäisi olla tiedossa varmoja rahtaussopimuksia, jotta ne voivat investoida uuteen tonnistoon ja saada lisää markkinoita.

Uusi biotuotetehdas Kemiin ja Raumalle saha


Metsäkonserni Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uuden biotuotetehtaan Kemiin. Investoinnin arvo on noin 1,6 miljardia euroa. Tehtaan on määrä valmistua vuoden 2023 aikana. Uusi tehdas korvaa Kemin nykyisen sellutehtaan. Kyseessä on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos.

Kemin tehtaan lisäksi Metsä Fibre rakentaa Raumalle parhaillaan maailman moderneinta sahaa, joka aloittaa toimintansa vuonna 2022. Tehtaalla tuotetaan sahatavaraa 750 000 kuutiota vuodessa. Raaka-aineena hyödynnetään mäntytukkia. 

Kemin ja Rauman tehtaille raaka-aine, eli tukki- ja kuitupuu tullaan hankkimaan lähialueilta. Metsä Groupin meriliikennejohtaja Jyrki Rankin mukaan puutavaralaivausta ei suunnitella lisättävän raaka-aineiden osalta. Puutavara kuljetetaan tehtaisiin siis etupäässä rekoilla ja junilla.

Raumalta tavara laivataan maailmalle konteissa


Rauman sahan on tarkoitus aloittaa toimintansa samana vuonna 2022. Valmis sahatavara laivataan Rauman satamasta maailmalle.

- Raumalta sahatavaraa kuljetetaan useille eri markkinoille erityyppisillä kuljetusratkaisuilla. Rauman satama on myös merkittävä konttisatama, joten sahatavaraa tullaan kuljettamaan sieltä myös konteissa, Ranki kertoo.

Metsä Fibre Rauman sahatyömaa elokuussa 2021. Kuva: Metsä Group

Kemistä ajetaan kolme laivalastia sellua viikossa


Kemin biotuotetehtaan on tarkoitus käynnistyä vuonna 2023. Tehtaan toiminta keskittyy ensimmäisessä vaiheessa selluntuotannon ympärille. Tehdas laivaa vuosittain noin 800 000 – 1 miljoonaa tonnia havusellua.

- Sellu tullaan kuljettamaan Kemistä laivoilla maailmalle. Sellun osalta meillä on olemassa erilaisia kohdemarkkinoita, Ranki kertoo.

Kemin tehdas sijaitsee aivan sataman vieressä. Kuinka monta laivallista sellua per viikko tehtaalta kuljetettaisiin tehtaan tuotannon alkuvaiheessa?

- 800 000 – 1 miljoonan tonnimäärän kuljettaminen tarkoittaisi käytännössä arviolta noin kolmea aluskäyntiä viikossa satamassa, Ranki laskee.

Sellua ajetaan Kemistä lo-lo-laivoilla


Sellua tullaan laivaamaan Kemistä perinteisillä konventionaalisilla lo-lo-laivoilla, meriliikennejohtaja kertoo. Lähialueille sellua voidaan kuljettaa pienemmillä laivoilla ja kauemmas suuremmilla.

Havainnekuva Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaasta. Kuva: Metsä Group

- Lähialueet sijaitsevat Itämerellä ja kauemmat Pohjanmeren puolella. Sellua viedään saksankielisiin maihin ja Ranskaan sekä Hollantiin.

Erilaisia toimijoita kartoitetaan pikkuhiljaa, joten suomalaisten varustamoiden on syytä olla hereillä asiassa.

-Kartoitamme kaikkia toimijoita ja teemme kilpailutuksen. Kaikki rahtaussopimukset tullaan kilpailuttamaan. Varustamoiden kanssa tekemämme sopimukset ovat määräaikaisia, noin vuodesta viiteen vuoteen.

- Teemme normaalin kilpailutuksen, jossa on tietyt valintakriteerit. Meillä on rahtauksille omat ohjeistukset ja säännöstöt, Ranki kertoo.

Eettisyys koskee myös kuljetusketjuja


Metsä Group pitää tärkeänä, että rahdin kuljettajalla on säännöllistä reittiliikennettä satamiin, joista tavaraa kuljetetaan.

-Meille on tärkeää, että Perämerellä on kuljetuksista kilpailua. Rahdin kuljettajat valitaan sopimuskumppaneiksi aina kilpailutuksen kautta.

Tänä päivänä kuljetusketjujen eettisyys on yhtä tärkeä asia kuin tuotteen alkuperä ja sen raaka-aineet ja valmistusprosessi. Kuljetusketju on osa yrityksen imagoa. Työntekijöiden työehtoihin ja kuljetusten ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään huomiota.

-Kuljetuksillemme on kriteerit, jotka rahtaajien ja kuljetusten on läpäistävä. Ne koskevat esimerkiksi kestävää kehitystä ja myös työntekijöiden työehdoista on huolehdittava.

Metsäteollisuudelle keskeinen tekijä sopimuskumppanin valinnassa on kuljetusten toimivuus. Ja Rankin puheissa pilkahtelee myös kilpailukyky.

-Suomen vientikuljetusten tulee olla kilpailukykyisiä, kuuluu tuttu virsi.

Näkökulma: suomalaisille varustamoille pitää olla tiedossa rahtauksia, että uuteen tonnistoon pystytään investoimaan


Ruotsalainen Wallenius-SOL-varustamo ajaa säännöllistä reittiliikennettä Perämerellä ja Suomen länsirannikon kaupungeissa. Uhkana on, että ruotsalaisvarustamo vie enemmän suomalaisten varustamoiden rahteja, kuten on käynyt tähän mennessä. Myös hollantilainen Wagenborg-varustamo liikennöi Suomen satamiin ja tähyää uudella tonnistollaan markkinoita esimerkiksi Saimaalta.

Vanhoilla ja varakkailla ulkomaalaisilla varustamoilla on pääomia investoida uuteen tonnistoon. Suomalaiset varustamot ovat pienempiä ja niillä pitäisi olla tiedossa selviä mahdollisuuksia saada rahtaussopimuksia, jotta ne voivat investoida uuteen tonnistoon ja saada markkinoita. Ruotsissa myös valtio on takaamassa alusrahoituksia (Svenska Skeppshypotek). Suomessa varustamot ovat toivoneet vastaavaa järjestelmää, jotta uuteen tonnistoon olisi nykyistä helpompi saada rahoitusta.