Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

10.5.2016

Zitting: Merillä raju kilpailu

          

-Kauppamerenkulun kilpailu on nopeatempoista ja raadollista. Kauppamerenkulku on ollut viime vuosikymmenet käytännössä täysin vapautettu yhä kovenevalla kansainväliselle ja markkinaehtoiselle kilpailulle. Suomen satamiin voi alkaa liikennöidä minkä tahansa lipun alla. Suomalaisten alusten ulosliputtamista tai myyntiä ulkomaille ei rajoiteta mitenkään

Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting kuvasi meriliikenteen tilaa avatessaan 100-vuotisjuhlavuottaan viettävän Unionin edustajakokouksen Helsingissä 10. toukokuuta.

Kansainvälisen kilpailun seuraukset näkyvät Zittingin mukaan suomalaisten merenkulkijoiden asemassa. Halpaa miehistöä käyttävät, mukavuuslippujen alle rekisteröidyt alukset ovat jo pitkään uhanneet suomalaisen tonniston olemassaoloa.-

Erityisesti lastialussektorilla on jouduttu tekemään ratkaisuja, joilla on parannettu suomalaisen tonniston kansainvälistä kilpailukykyä työvoimakustannusten osalta suhteessa kolmansien maiden lippuihin. Järjestöjen ja työnantajien yhteisellä sopimuksella on sallittu sekamiehitys eli määräaikaisen ja Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman osittainen käyttö suomalaisilla lastialuksilla.

Kansainvälisistä merikuljetuksista omaa osuuttaan hakevat myös uudet toimijat, esimerkiksi kiinalaiset alukset. Kilpailun välineiksi Zitting mainitsi alhaiset työvoimakustannukset ja lippuvaltion vähäisen viranomaisvalvonnan sekä varustamojen olemattoman vastuun verotuksesta ja muista työnantajien julkisista velvoitteista.

-Veroparatiisien, mukavuuslippujen ja yhtiörakenteisiin liittyvien järjestelyjen käyttö on kansainvälisessä kauppamerenkulussa enemmänkin pääsääntö kuin poikkeus, Zitting sanoi.

Suomessa tehdyillä työmarkkinaratkaisuilla sekä valtiovallan kauppamerenkulun tukipäätöksillä on kaikesta huolimatta pystytty turvaamaan kotimaan merenkulkijoiden työllisyys ja suomalaisen varustamoelinkeinon toiminta. Samalla on säilytetty oma merenkulun osaaminen.  

-Vaikka elämmekin nyt jonkinasteisen seesteisen kehityksen aikaa, on täysi syy olla varuillaan ja varpaillaan. Ruotsissa viime vuosien aikana tapahtunut kehitys osoittaa, kuinka nopeasti tilanne voi muutua. Ruotsin lipun alla oleva ulkomaanliikenteen kauppalaivasto on käytännössä vähentynyt alle puoleen. Suurimmat syyt ovat Ruotsin valtion nuiva suhtautuminen varustamoelinkeinoon ja haluttomuus toteuttaa tonnistoverotus.

Zitting kummeksui Sipilän hallituksen aikeita leikata kauppamerenkulun tukia 20 miljoonalla eurolla. Hallituksen ohjelmaan sisältyvä leikkaus kuuluu niin sanottuihin vaihtoehtoisiin leikkauksiin. Hallitus on uhannut toteuttaa ne, elleivät työmarkkinajärjestöt saavuta tyydyttäviä työehtosopimusratkaisuja kilpailukykysopimusta pohjalta.

-Toteutuessaan tuen leikkaus johtaisi koko Suomen ulkomaanliikenteen matkustaja-alustonniston ulosliputukseen ja tuhansien suomalaisten merenkulkijoiden työttömyyteen. Paradoksaalista olisi, että samat matkustaja-alukset jatkaisivat samoilla reiteillä, mutta ne kulkisivat ulkomaan lippujen alla ja työllistäisivät muita kuin suomalaisia merenkulkijoita.

Merimies-Unioni on ollut valmis käymään niin sanottuja kiky–neuvotteluja. Zitting arvioi, että Unionin ja Suomen Varustamot ry:n on mahdollista saavuttaa neuvottelutulos työehtosopimuksesta määräajassa eli toukokuun loppuun mennessä.