Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

14.2.2019

Väsyneet merenkulkijat syntipukkeina


Teksti: Lauri Sarivaara

Vuorokauden sisällä työntekijälle pitää antaa vähintään 10 tunnin lepoaika. Lisäksi viikossa täytyy olla vähintään 77 tuntia lepoa. Vuorokausilepo voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon. Toisen näistä jaksoista on jatkuttava keskeytymättömänä vähintään kuusi tuntia ja jaksojen väli ei saa olla yli 14 tuntia toisistaan. Lisäksi matkustaja-aluksissa on pyrittävä siihen, että lyhyin yhtenäinen lepoaika olisi kahdeksan tuntia.

Huolimatta työaikalainsäädännöstä ja hyväksi katsotuista lepoajoista näyttää siltä, että väsymys laivoilla on erittäin yleistä. Unettomuudella ja väsymyksellä on sekä välittömiä että kauaskantoisia ja vakavia seuraamuksia. Ihminen tarvitsee seitsemästä kahdeksaan tuntia unta vuorokaudessa pysyäkseen täysin toimintakuntoisena. Lisäksi sisäinen vuorokausirytmi vaikuttaa voimakkaasti nukahtamiseen ja unen laatuun.

Uupunut merenkulkija on selvästi todellinen vaaratekijä sekä itselleen, omalle laivalleen että muille laivoille. Tutkimusten mukaan useimmat onnettomuuksista johtuvat inhimillisistä tekijöistä.

Merenkulussa tehdään töitä huonossa säässä ja väsyneinä
 

Suomalaisella merikapteenilla on sanottavansa asiasta. Hän haluaa pysyä nimettömänä.

- Jos töitä aina tehtäisiin hyvin syöneenä ja levänneenä, niin sitten varmaan virheitä ei ikinä tapahtuisi. Mutta kun merenkulussa töitä joudutaan välillä tekemään huonossa säässä ja väsyneenä, niin pitää ottaa huomioon, mitä siinä taustalla on osaltaan vaikuttavat tekijät. Jos otetaan esimerkki, että joku nukahtaa ruoriin ja ajaa laivan kiville, niin se on inhimillinen erehdys. Jos kuitenkin otetaan huomioon, että takana on kuukauden törni ja harva se päivä lepoaikarikkomuksia, niin onko se inhimillinen erehdys siinä vaiheessa sitten.

Kapteenin mukaan väsyminen ja nukahtelu on vaiettu aihe, jota ei kehdata myöntää. Toisaalta hän toteaa, että jos merenkulusta haluttaisiin tehdä täysin turvallista niin se pitäisi lopettaa kokonaan. Kapteeni näkee, että väsymyksellä on muitakin kuin turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia.

- Yleensä ylipäätään väsymys on semmoinen tekijä, että ihmisten pinna on lyhyempi. Harkintakyky ei väsyneenä ainakaan parane. Väsyneenä saattaa sitten työtehtäviä hoitaessa oikoa mutkia. Että ei tätä nyt ihan näin pitäisi tehdä, mutta kaikki on väsyneitä, että tehdään tämä homma tästä äkkiä, niin päästään kaikki nukkumaan.

Työaikalaki määrittelee merenkulkijoille riittävät lepoajat, mutta toimiiko asetukset käytännössä? Tutkimusten mukaan ihmisen sisäinen kello noudattaa hyvin pitkälti omaa aikatauluaan ja sitä on hyvin vaikea muuttaa. Asia on yksilöllinen, mutta tietyt lainalaisuudet voidaan yleistää koskemaan kaikkia ihmisiä. Kapteeni näkee, että asia ei ole niin yksioikoinen kuin lait esittävät.

- Vaikka on työaika ja lepoaika, niin eihän sitä ihmistä voi pakottaa nukkumaan. Varsinkin jos kärsii unettomuudesta. Väsymys on sellainen yleinen stressitekijä, joka oikeastaan joka tasolla tuo fyysistä ja henkistä suorituskykyä alaspäin.

Unettomuuden kustannukset kansantaloudelle


Unettomuus ei aiheuta ainoastaan terveydellisiä haittoja, vaan myös taloudellisia. Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa selvisi, että unettomuudesta kärsivä työntekijä aiheuttaa vuosittain noin 11 työpäivän menetyksen ja 2000 – 3000 dollarin kustannukset.

Oxfordin yliopiston työterveystutkimuslaitoksen mukaan uupumus johtaa muun muassa alentuneeseen suorituskykyyn, onnettomuusalttiuteen ja lisääntyneeseen pitkäaikaissairastavuuteen. Lisäksi uupumus alentaa keskittymiskykyä, joka johtaa kasvaneisiin riskeihin laivaa navigoitaessa.

Merikapteeni Juha Pöntinen tutki unettomuutta ja sen seurauksia lopputyössään (2015) ja löydökset ovat vähintäänkin huolestuttavia. Jatkuva unettomuus haittaa aivotoimintoja, jolloin päätöksentekokyky alentuu, ennakointikyvyt sumentuvat, onnettomuusalttius kohoaa, reaktiokyvyt hidastuvat ja muisti pätkii. Uupuneessa tilassa ihmisen kyky arvioida omaa toimintaansa hämärtyy ja taipumus riskinottoon kasvaa.

Pöntisen mukaan uupunut ihminen saattaa toimia holtittomasti ja tuntee helposti negatiivisuuden, aggressiivisuuden ja äkkipikaisuuden tunteita. Jos ihminen nukkuu vuorokaudessa kaksi tuntia normaalia vähemmän viikon ajan, niin se vastaa 0,9 promillen humalatilaa. Valvottu vuorokausi vastaa 0,8 – 1 promillen humalatilaa ja 17 tunnin valveilla olo 0,5 promillen humalatilaa.

Seuraamukset sen kuin jatkuvat. Pöntinen kirjoittaa, että vuorotyöntekijät kärsivät masennuksesta huomattavasti päivätyöläisiä enemmän. Lisäksi vatsavaivat ovat yleisiä ja sepelvaltimotautiin sairastumisen riski on korkeampi. Rintasyöpään sairastumisen riski on 1,5-kertainen yötyötä tekevillä naisilla päivätyötä tekeviin naisiin verrattuna.

Jobin posti ei lopu tähän vaan Pöntinen lisää, että unettomuus aiheuttaa lihomista ja häiriöitä sokeriaineenvaihdunnassa, verenpaineessa, sympaattisen hermoston toiminnassa ja hormonierityksessä. Häiriintyneet elintoiminnot lisäävät aikuisiän diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä. Pisteenä i:n päälle unettomuus heikentää vastustuskykyä ja vaikuttaa yleisterveyteen.

Norjan Transportekonomiska Institutetin tekemän tutkimuksen mukaan vahtiperämiehistä 29 prosenttia oli torkahtanut tai nukahtanut työaikana viimeisen kolmen kuukauden aikana ja riippuen sektorista 20 – 38 prosenttia rikkoi lepoaikasäädöksiä viikoittain. (Pääkirjoitus, toiminnanjohtaja Johan Ramsland, Laivanpäällystöliiton lehti 2/16)

Tutkimusten mukaan väsymys on yleistä, mutta minkälaisia seuraamuksia siitä käytännössä on?


Onnettomuustutkintakeskuksen raportin (2004) mukaan suomalaisesta päällystöstä noin 17 prosenttia on nukahtanut toimiessaan vahtipäällikkönä viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Yli 40 prosenttia oli ollut vähällä nukahtaa vahdissa vähintään kerran. Läheltä piti -tilanteita oli sattunut vähintään kerran noin 20 prosentille. Uupumus lisäsi yli viisinkertaisesti vahtipäällikön nukahtamisen riskiä.

Vuoden 2018 aikana Trafin tietoon tuli 38 suomalaisille aluksille tapahtunutta onnettomuutta, joista 33 sattui Suomen vesialueella ja viisi onnettomuutta sattui aluksen ollessa ulkomailla. Ulkomailla tapahtuneiden onnettomuuksien vaihteluväli on ollut viimeisen viiden vuoden aikana ollut 3 - 8 onnettomuutta.

Trafin tutkijoiden mukaan onnettomuuksien taustalla on usein puutteellinen tilannetietoisuus. Erityisesti ovat lisääntyneet yksilöiden toiminnasta aiheutuneet onnettomuudet ja turvallisuuskulttuuria pidetään heikkona.

Erikoista kuitenkin on, että kun puhutaan inhimillisistä tekijöistä, niin syyksi asetetaan merenkulkijoiden taitamattomuus. Uupumuksesta tai muista stressitekijöistä ei mainita sanallakaan.