Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

5.5.2020

Nordenskiöld purjehti ensimmäisenä läpi Koillisväylän

Kuunnelma A. E. Nordenskiöldistä on kuunneltavissa Soundcloudissa alla olevasta linkistä. 

https://soundcloud.com/user-249607114

TEKSTI JA KUUNNELMA: JUHANI ARO

Niille, joille nimi Nordenksiöld merkitsee vain katua Helsingissä on syytä kertoa, että nimi merkitsee paljon muutakin. Nordenskiöld on peräti kahden maan, Suomen ja Ruotsin kansallissankari, naparetkeilijä, geologi ja mineralogi.

Hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuuluu purjehtiminen ensi kertaa läpi Koillisväylän eli Atlantin ja Tyynenmeren Euraasian pohjoispuolitse yhdistävän meritien.

Nils Adolf Erik Nordenskiöld syntyi 18.11. 1832 Helsingissä ja kuoli 12.8. 1901 Ruotsin Dalbyössä. Hän oli suomalaissyntyinen, mutta vaikutti enimmäkseen Ruotsissa. Hän oli geologi, mineralogi ja naparetkeilijä. Hänen johtamansa retkikunta purjehti vuosina 1878–1879 ensimmäisenä läpi Koillisväylän eli Atlantin ja Tyynenmeren Euraasian pohjoispuolitse yhdistävän meritien. Nordenskiöld teki myös muita tutkimusmatkoja Huippuvuorille ja Grönlantiin ja pyrki etsimään reittiä Pohjoisnavalle onnistumatta. Hän kehitti tieteellistä naparetkeilyä, julkaisi suuren määrän maantieteellisiä ja geologisia tutkimuksia sekä keräsi ainutlaatuisen kokoelman historiallisia karttoja. Suomessa ja Ruotsissa häntä on pidetty kansallissankarina ja yhtenä historian suurimmista tutkimusmatkailijoista.

Koillisväylä on Aasian pohjoispuolitse Atlantin valtamerestä Tyyneenmereen johtava avomeritie, pituudeltaan noin 6 500 kilometriä. Suurimman osan vuotta meritie on jäässä, ja koko väylä ollut historiassa auki vain tavallisesti kaksi kuukautta vuodessa, koska Laptevinmeri (kulki vuoteen 1935 saakka nimellä Nordenskiöldin meri) on ollut jäässä lokakuulta heinäkuun loppuun. Nykyään Koillisväylä on kuitenkin auki yli kaksi kuukautta vuodessa. Jäämerellä on vähiten jäätä syyskuussa.

Vuonna 2012 Koillisväylän jääpeite oli jo niin ohut heinäkuun kolmannella viikolla, että laivaliikenne voitiin aloittaa ja vuoden aikana reitin kautta kulki 33 alusta. Ilmaston lämpeneminen pienentää arktisen alueen jääpeitettä ja Koillisväylän ennustetaan olevan auki pidempään vuodessa kuin historiallisesti. Koillisväylän taloudellisen merkityksen ennustetaan kasvavan tämän seurauksena, koska sitä käyttämällä on mahdollista lyhentää Aasian ja Euroopan välistä laivaliikenteen etäisyyttä 5 000–8 000 kilometriä. Koillisväylää käytetään nykyään jäänmurtajien avulla heinäkuulta marraskuulle asti.

 

Adolf Erik Nordenskiöld etsimässä koillisväylää Vega-aluksineen, alunperin Georg von Rosenin maalaus vuodelta 1886. Historian kuvakokoelma. Antellin kokoelmat. Museovirasto.