Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Medlemstjänst
Näytä alasivut

6.10.2021

Raahen terästehtaalta valmistuu tulevaisuudessa maailman päästöttömintä terästä

TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU KUVA: ARCTIA JA ESL SHIPPING 

SSAB:n Raahen terästehdas on tulevaisuudessa teräksentuottaja, jota muu maailma seuraa perästä. Raahen terästehdas valmistautuu tuottamaan vetypelkistettyä, eli päästövapaata terästä, jota valmistetaan kierrätysteräksestä. Sen ekologisempaa terästä maailmasta ei löydy.

SSAB:n Raahen terästehtaaseen on investoitu paljon viime vuosina, jotta tehtaasta saadaan hiilidioksidivapaa.

- Tehtaaseen on tulossa vielä lisää investointeja hybriditeräksen valmistukseen liittyen, kertoo Raahen Sataman toimitusjohtaja Pauli Sarpola.

Raahen tehdas on tällä hetkellä Suomen suurin hiilidioksidin tuottaja, mutta tehdas on tarkoitus saada tulevan 20 vuoden aikana nollapäästöiseksi. Ehkä jopa aiemminkin, sillä Suomen valtio otti kopin omistamistaan SSAB:n osakkeista ja siirsi omistamansa 6,3 prosentin osakepääoman syyskuussa suoraan valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.

Toivottavaa on, että Oulusta kotoisin oleva omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ymmärtää Suomen vihreän teräksen tulevaisuuden päälle. Näin saattaa hyvinkin olla, sillä omistajaohjausministeri Tuppuraisen johdolla selvitetään parhaillaan myös valtiojohtoisen vety-yhtiön perustamista.

Arctia-varustamon jäänmurtaja Polaris avustaa kauppalaivaa Raahen satamaan. Jäänmurtaja Polaris on maailman ensimmäinen jäänmurtaja, joka käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua, joka on päästötöntä.

Vihreä vety on päästötöntä, mutta tuotantohintaa pitää alaspäin


Vedyn avulla voidaan valmistaa päästöttömiä tuotteita, mutta niiden tuottaminen on kallista. Vetytalous vaatii massiivisia investointeja sähköverkkoon, kaasuputkiin ja liikennejakeluun, mistä johtuen Suomen valtio saattaa joutua pohtimaan järeämpiä keinoja teknologian käyttöönoton vauhdittamiseksi. Teknologia vaatii tutkimista - ja ennen kaikkea sen tuotantohintaa on saatava alas.

Raahen terästehtaan kohdalla kaiken tuotannon siirtyessä vetypelkistykseen sähkönkulutus lisääntyisi nykyisestä noin kuusi-seitsemän kertaiseksi, on arvioitu. Siitä johtuen sähkön siirtohintaa pitäisi saada alaspäin.

- Ruotsi ratsastaa Suomen ohi halvemmalla sähköllään. Olemme keskustelleet Raahessa kantaverkko Fingridin hinnoittelusta ministerin kanssa. Sähkön siirtohinnalle pitäisi tehdä jotakin, Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala vaatii.

Perämeren pohjukassa on kuitenkin otolliset olosuhteet keksiä ratkaisuja, joilla Raahen terästehdas voisi pyöriä ominkin konstein.

- Tarkoituksenamme on saada tulevaisuudessa sähköä suoraan tehtaalle tuulivoimasta, jolloin emme ole verkoista riippuvaisia, Nurkkala kertoo.

Raahen terästehtaan tuotteet ovat nollapäästöisiä tulevaisuudessa


SSAB:n Raahen terästehtaalla vihreällä vedyllä tuotetun uusioteräksen tuottamisen valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. SSAB aikoo korvata vanhoja masuuneitaan valokaariuuneilla, joista Ruotsissa on tällä hetkellä jo pilottihanke käynnissä.

- SSAB:lla on suunnitelmana korvata ensin Ruotsin Oxelösundin masuuni vuonna 2025 ja Raahen ensimmäinen masuuni vuoteen 2030 mennessä ja Raahen toinen masuuni ja Luulajan masuuni puolestaan vuoteen 2040 mennessä. SSAB etsii kuitenkin parhaillaan keinoja nopeuttaa aikataulua, SSAB:n konserniviestinnästä kerrotaan.

Raahessa on valmistettu terästä vuodesta 1960-luvulta lähtien ja sen ympärille on rakentunut koko kaupungin toiminta.

Suomalainen ESL Shipping -varustamo kuljettaa rahteja Raahen tehtaalle. Varustamon uusimmat alukset ovat LNG-käyttöisiä, eli kulkevat nesteytetyllä maakaasulla. Suomalaiset varustamot ovat ympäristöystävällisyydessä maailman huippua.

- ­Raahen terästehdas työllistää alihankkijoineen yli 4 000 ihmistä. Teemme kaikkemme, että tehtaan toiminta jatkuu, kaupunginjohtaja Ari Nurkkala kertoo Merimies-lehdelle.

SSAB on kehittämässä vihreää terästä ensimmäisinä toimijoina maailmassa. Monet muut

valtiot, kuten Kiina, pohjautuvat teknologiassaan edelleen vanhaan teräksen tuotantotapaan. SSAB:llä on hyvä etumatka muihin toimijoihin nähden, kun päästöjä ajetaan alas.

SSAB alkaa toimittaa fossiilivapaata terästä Peabille vuodesta 2026 alkaen


Teräsvalmistaja SSAB ja ruotsalainen rakennusyhtiö Peab tiedottivat 5.10.2021 solmineensa kumppanuussopimuksen fossiilivapaan teräksen toimituksista. Peab aikoo ryhtyä käyttämään SSAB:n fossiilivapaata terästä rakennushankkeissaan vuodesta 2026 lähtien. Peab on SSAB:n ensimmäinen rakennusyhtiöasiakas fossiilisen teräksen toimituksissa. Peabin tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2045 mennessä.

Vedonlyöntiä


Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos ennusti 1.10.2021 lehdistössä, että ”lyö vetoa siitä, että Suomen valtio tulee jossakin vaiheessa seuraavan kymmenen vuoden aikana ratkaisemaan Suomen päästöprobleeman sulkemalla Raahen terästehtaan.”

– Koska en tiedä tästä asiasta mitään, saan lyödä siitä vetoa, Wahlroos tarkensi.

Asiaan ehti jo reagoida keskustan raahelaiskansanedustaja Hanna-Leena Mattila, joka tyrmistyi Nalle Wahlroosin terästehdaslausunnosta: "Kun on tarpeeksi ylimielinen, voi ottaa kantaa sellaisiinkin asioihin, joista ei kuulemma tiedä yhtään mitään."

Hanna-Leena Mattilalla on täysin päinvastainen käsitys SSAB:n Raahen tehtaan tulevaisuudennäkymistä.

– Ne, jotka jotain tietävät, sanovat teräksen hinnan ja näkymien olevan sellaiset, ettei Raahen taivaalla pitäisi olla liiketoiminnallisia tummia pilviä. SSAB kehittää koko ajan uutta ja hiiletön teräs tulee olemaan valtava myyntivaltti, Mattila muistuttiSuomenmaassa 1.10.2021.

Myöskään Raahen Satamassa julkisuudessa esiintyneitä ennustajaeukkojen vedonlyöntejä Raahen tehtaan tulevaisuudesta ei nähdä peikkoina. Raahen Sataman toimitusjohtaja suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti.

- Sen, mitä olen teräksen hybridi-tuotantoon tutustunut, niin vetypelkistys voi tapahtua tulevaisuudessa Raahessa, mutta se voidaan tehdä myös Ruotsin puolella. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että tehdas sammuu, jos vetypelkistys tehdään jossakin muualla kuin täällä, Raahen Sataman toimitusjohtaja Pauli Sarpola tietää.

Suomalaisia yrityksiä myyty Ruotsiin – miksi?
 

Keskustelussa Raahen terästehtaasta ei ole kyseessä puhtaasti vain päästökysymykset, vaan taustalla saattavat vaikuttaa myös kaupalliset intressit, koska SSAB sijaitsee Ruotsissa. Teräskonserni SSAB osti vuonna 2014 Rautaruukin 1,1 miljardilla eurolla. Kaikki eivät olleet kaupasta Suomessa tyytyväisiä: Suomesta myytiin ulos jälleen yksi valtionyhtiö. Rautaruukki perustettiin 1960 valtionyhtiöksi turvaamaan kotimaisen telakka- ja muun metalliteollisuuden raaka-ainehuolto ja aluksi se hyödynsi kotimaisia malmivaroja. Suomen valtion lisäksi Rautaruukkia olivat perustamassa myös OutokumpuValmetWärtsiläRauma-Repola ja Fiskars. Ensimmäinen länsimainen terästehdas perustettiin Raaheen, jossa alettiin valmistaa terästä uudella kustannustehokkaalla jatkuvavalumenetelmällä perinteisen valannevalumenetelmän sijaan.

Työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius nosti 2020 esiin kysymyksen, miksi menestyviä yrityksiä myydään niin helposti Suomesta ulkomaille?

- Viime vuosikymmeninä moni yritys on myyty Suomesta länsinaapuriin. Työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Heleniuksen mukaan ruotsalaiset yritykset hyötyvät "pääomalinnakkeista", joiden varallisuus on kertynyt jopa vuosisatojen kuluessa, asiasta kirjoittaa Aamulehti 18.7.2020.

Elon pääekonomisti Tiina Heleniuksen mielestä yritysten pitäisi kasvaa Suomessa isommiksi.

– Se ei voi olla täysin pääomakysymys, koska hyvät ideat ja yritykset saavat rahoitusta myös kansainvälisilta pääomamarkkinoilta, Helenius sanoo.

Aamulehden juttuun on listattu ruotsalaisten yritysostoja Suomesta, niitä ovat muun muassa Rautaruukki, Sonera, Artek ja MTV. Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomesta on myyty Ruotsiin monta yritystä, kuten Rautaruukki, WSOY, Sato, Musti ja Mirri sekä Sonera.

- Onko Suomesta tulossa tytäryhtiötalous. Vuosien varrella monet suomalaisyritykset ovat päätyneet ruotsalaisten omistukseen, mutta toiseen suuntaan kauppa on ollut huomattavasti vähäisempää.

LISÄÄ AIHEESTA:

Raahen sataman tuotteista yli 80 prosenttia kuljetetaan suomalaisilla laivoilla