Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Medlemstjänst
Näytä alasivut

26.9.2018

Päivittäinen ruokahuoltomme on merikuljetusten varassa

Huoltovarmuutemme merikuljetusten osalta on noussut aiheellisesti puheenaiheeksi Paraisten tapahtumien myötä.

Ei ole vähäpätöistä minkä kuntoista ja minkä lipun alla olevaa tonnistoa kauppalaivareiteillämme seilaa. Hädän hetkellä vain Suomen lipun alla oleviin laivoihin on luottamista.

Paraisten kauppalaivareitin varrelta tapahtuneet ulkomaalaisten tekemät tonttikaupat ovat hyvä ja aiheellinen muistutus merikuljetustemme merkityksestä kotimaallemme. Lähestulkoon suurin osa kaikesta siitä, mitä päivän mittaan laitamme suustamme alas, kuljetetaan Suomeen meriteitse. Asiaa ei tule pohtineeksi, kun kauppojen hyllyiltä löytyy ruokaa ja tavaraa, mutta tilanne olisi toinen, jos hyllyt ammottaisivatkin tyhjyyttään. Kotimainen lähiruoka ei valitettavasti riitä ruokkimaan koko väestöä, vaan elämme pitkälti tuontikuljetusten varassa.

Suomen tavaratuonnista 80 prosenttia ja tavaraviennistä 90 prosenttia kulkee meriteitse. Suomi on käytännössä saari. Itämerellä liikennöi jatkuvasti lähes 2 000 suurikokoista alusta. Osa niistä liikennöi kotimaamme satamiin ja suuri osa näistä aluksista kulkee muiden kuin Suomen lipun alla.

Paraisten tapahtumat tuovat esiin, kuinka tärkeää on pitää huolta omista kauppalaivareiteistämme, niiden kunnosta ja toimintavarmuudesta. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi Turun saariston alueen olevan huoltovarmuutemme kannalta kaiken a ja o. ”Meriyhteytemme ovat huoltovarmuutemme tae. Yhteytemme länteen ovat välttämättömyys meidän huoltovarmuutemme takaamiseksi kriisin olosuhteissa.”

Kriisitilanteessa voi luottaa vain Suomen lipun alla olevaan tonnistoon

Huoltovarmuus pitää sisällään myös kotimaisen tonniston. Suomen lipun alla oleva kauppalaivasto on ollut hienoisessa kasvussa viime vuosina. Vuoden 2017 lopussa Suomen lipun alla seilasi 110 alusta. Kansainvälinen rahtikilpailu on kuitenkin kovaa ja tällä hetkellä rahtien hinnat ovat alhaalla ja paljon kapasiteettia tarjolla. Suomalaisten varustamoiden on vaikeaa kilpailla markkinoilla samoilla hinnoilla.

Suurin uhka rehellisille varustamoille ovat mukavuusliput, joiden alla seilaavia kauppalaivoja seilaa Suomenkin satamiin. Mukavuuslippu tarkoittaa sitä, että alus ulosliputetaan sellaiseen maahan, missä työlainsäädäntö, ympäristölainsäädäntö, verotus ja turvallisuuslainsäädäntö ovat heikompia. Myös Euroopasta löytyy mukavuuslippuja, lähimpänä meitä esimerkiksi Färsaaret. Eurooppalaiset (myös suomalaiset) laivanomistajat ovat liputtaneet omia aluksiaan mukavuuslippujen alle, kuten esimerkiksi Bahaman tai Panaman.

Huoltovarmuuden kannalta ajateltuna ei ole vähäpätöistä, minkä kuntoista ja minkä lipun alla olevaa tonnistoa Suomen kauppalaivareiteillä seilaa. Maamme merikuljetusten jättäminen vieraiden valtioiden tonnistojen varaan epävakaina aikoina, jos muulloinkaan, on peli jossa vain häviäminen on mahdollista. Hädän hetkellä ainoastaan Suomen lipun alla oleviin laivoihin on luottamista.

Suomalaisten varustamoiden yritysvastuu vahva – mukavuuslipuilla sitä ei tunneta

Helsingin Sanomien Vieraskynässä 26.9.2018 tuotiin esiin, kuin yritysvastuu tulisi ulottaa myös merikuljetuksiin. Itämerellä liikennöivistä laivoista kulkee jonkun Itämeren ulkopuolisen valtion lipun alla. Varustamot, joiden alukset kulkevat mukavuuslippujen alla, voivat pienentää verotustaan tai vältellä kotimaansa säännöksiä ja standardeja turvallisuus-, henkilöstö- tai ympäristöasioissa, kirjoittavat tutkijatohtori Annukka Lehikoinen ja tohtorikoulutettava Tuuli Parviainen kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmästä Helsingin yliopistolta.

Kirjoittajat muistuttavat, että Itämeri on erityisen riskialtis ja haavoittuvainen vesialue. Tavallisen rahtialuksen polttoainesäiliön rikkoontuminen voi johtaa tonnien öljyvuotoon, saati jos kyse olisi öljytankkerista. Huomiota tulee kiinnittää kaikkii Itämerellä ajaviin aluksiin, saati niihin, jotka ajavat omilla kauppalaivareiteillämme.

Suomalainen öljytankkeristo on laskettavissa yhden käden sormilla

Turun saaristossa ulkomaalaisten tekemät maakaupat nostivat esille Naantalin Nesteen öljyjalostaman aseman ja position. Käydyssä julkisessa keskustelussa on painunut kuitenkin unholaan Suomen oman tämän hetkisen öljytankkeritonniston määrä, joka on laskettavissa tänä päivänä enää yhden ainoan käden sormilla.

Neste Oil luopui varustamotoiminnastaan vuonna 2013. Tuolloin varustamossa olleesta 11 tankkilaivasta yli puolet myytiin. Uuteen perustettuun yhtiöön jäljelle jäi viisi tankkilaivaa ja kolme hinaajaa, niin sanottu huoltovarmuuslaivasto, joiden on laskettu riittävän turvaamaan kotimaan öljykuljetukset kriisiolosuhteissa.

Nykyinen epävakaa maailmantilanne – ja viimeaikaiset kotimaan tapahtuvat huomioiden - pistää miettimään, onko viisi alusta riittävästi. Mistä haemme öljyn kriisitilanteessa, onko sitä riittävästi saatavilla ja ovatko laivareitit turvattuja. Suomeen jäljelle jääneen huoltovarmuuslaivaston tankkerien ikä alkaa olla tällä hetkellä suhteellisen korkea, joten ne tarvitsevat lähivuosina mahdollisia korvaavia laivoja. Jo tällä hetkellä voi todeta, että Suomessa on puutteita esimerkiksi kemikaalilaivoista.

LNG:tä Suomeen kuljettavat laivat eivät seilaa Suomen lipun alla

Suomalaiset laivat ovat siirtyneet ensimmäisten joukossa maailmassa käyttämään polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua, eli LNG:tä. Se on käytössä jo joissakin matkustajalaivoissa ja rahtilaivoissa. LNG:tä tuodaan Suomen terminaaleihin pohjoisessa Ruotsin puolelta säiliörekoilla ja Porin LNG-terminaaliin säiliölaivalla. Valitettavasti nämä LNG:tä kuljettavat alukset eivät seilaa Suomen lipun alla.