Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

22.5.2020

Suomen lipun alla olevat matkustajalaivat työllistävät 4 800 ja rahtilaivat 1 900 henkeä

Merenkulku työllistää ihmisiä ympäri Suomen. Kyseessä ei ole työ vain rannikoiden ja perinteisten merenkulkukaupunkien ihmisille, vaan laivoilla käy ihmisiä töissä ympäri Suomen. Matkustajalaivoilla tehdään töitä esimerkiksi 10 päivää, jonka jälkeen on 10 päivää vapaata. Rahtilaivoilla työvuorot, eli törnit, voivat olla neljästä kuuteen viikkoon ja vastaavan verran vapaata. Työssä käydään hyvinkin kaukaa: merimies Inarista ei ole mikään harvinaisuus.

Suomalaisilla matkustaja-aluksilla työskentelee noin 4 800 henkeä ja rahtialuksilla 1 900 henkeä. Yhteensä reilu 7 300 merenkulkijaa.

Suomen noin 7 000 merenkulkijasta vajaa 6 000 merimiestä on EU-työntekijöitä (enemmistönä suomalaisia, mutta myös esim. virolaisia) ja noin tuhat henkeä EU:n ulkopuolista työvoimaa. Nämä merimiehet ovat usein kotoisin Filippiineiltä.

(Traficomin merimiestilasto, vuositilasto 2019: Merimiesammateissa tehtyjen henkilötyövuosien jakautuminen suomalaisten ja ulkomaalaisten merimiesten kesken vuonna 2019)


Suomalaisten merimiesten osuus työvoimasta vähentynyt, laivojen määrässä hienoista kasvua


Suomalaisten merimiesten osuus merenkulkijoista on vähentynyt, vaikka suomalaisen kauppalaivaston osuus on säilynyt suhteellisen tasaisena ja osoittanut hienoista kasvua kuluneen kymmenen vuoden aikana heilahdellen noin 116-120 aluksen välimaastossa.

Onkin tärkeää turvata suomalaisen merimiesosaamisen tulevaisuus ja jatkuvuus. Suomalaisille merimiehille tulee olla aluksilla riittävästi harjoittelu-, aloitus- ja valmistumisensa jälkeen työpaikkoja, jotta ala ei häviä maastamme. Osaava merimieskunta on huoltovarmuuskysymys ja laivat silta Suomeen, jolla tavara tuodaan ja viedään maastamme.

Suomalaisilla varustajilla on tällä hetkellä tilauksessa 13 uudisrakennusta, joiden ahterissa pitäisi heilua Suomen lipun tulevaisuudessa. Varustamoilla olisi halua investoida Suomeen vahvemminkin. Haastavaksi on osoittanut lainojen saanti pankista. Suomeen olisikin hyvä saada valtiotakuinen alusrahoitusjärjestelmä, joka on käytössä jo Ruotsissa (Svenska Skeppshypotek). Ruotsin merenkulku on lähtenyt ulosliputusaallon jälkeen vahvaan nousuun merenkulun tukijärjestelmän ja lainoitusjärjestelmän ansiosta. Maahan on syntynyt jopa kokonaan uusia varustamoita.

 

Kuvaa klikkaamalla voit tutustua PDF:ään tarkemmin. Tiedot suomeksi ja ruotsiksi.