Suomalaisista merimiehistä on nyt pula – ja tämä on riski Suomen huoltovarmuuden kannalta

Hyvät työolosuhteet ja työehdot sekä kannustava palkkaus ovat parhaat keinot houkutella merenkulkuun lisää uusia osaajia.

Koronapandemian aikana Suomen tuonti- ja vientikuljetuksia hoidettiin meritse huoltovarmuuskuljetuksina. Rahti- ja matkustajalaivat kuljettivat maahamme päivittäistavaroita ja teollisuuden raaka-aineita. Matkustajaliikennettä oli rajoitusten tähden vähemmän. Sen seurauksena suomalaisista merimiehistä pahimmillaan yli puolet olivat lomautettuina. Monet heistä etsivät pitkän lomautuksen aikana korvaavaa työtä maista.

Nyt matkustajaliikenne on jälleen käynnistynyt. Turun linjalla liikenteessä aloitti Viking Linen uusi lippulaiva, M/s Viking Glory. Itämeren suurin matkustajalaiva saapui Suomen lipun alle ja tarjoaa työtä sadoille suomalaisille merimiehille.

Samaan aikaan suomalaisissa varustamoissa kärsitään tällä hetkellä työvoimapulasta. Työntekijöitä kaivataan laivoilla kaikille osastoille aina keittiöstä koneeseen. Suomen huoltovarmuus on täysin merikuljetusten varassa, minkä vuoksi Suomella tulee olla riittävästi omasta takaa suomalaisia merenkulkijoita. Näin ei kuitenkaan ole.

Huoltovarmuuskeskuksen raportti merenkulun huoltovarmuudesta vuoteen 2030 toi esiin jo vuonna 2019, että suomalaisia merenkulkijoita on liian vähän: "Tämänhetkiset varsin pienet henkilöstömäärät erilaisissa merenkulun kriittisissä tehtävissä sekä toimintojen erittäin suuri riippuvuus Suomen talouden toimintaedellytyksistä ovat luonnollisesti huoltovarmuuden kannalta riski", raportissa tuotiin esiin huoli.

Ensin koronapandemia ja sen jälkeen alkanut Ukrainan sota ovat avanneet ihmisten silmät, kuinka riippuvaisia olemme merikuljetuksista. Onko Suomella kuitenkaan riittävästi omaa suomalaista tonnistoa ja suomalaisia merenkulkijoita turvaamassa maamme huoltovarmuuskuljetuksia?

Suomen meriliikennettä ei käytännössä voi korvata muilla keinoin. Yhden 1 500 kontin konttilaivan korvaamiseksi tarvitaan 20 junaa, joissa jokaisessa on 25 vaunua – tai peräti 940 täysperävaunurekkaa.

Suomen lipun alla olevien kauppa-alusten (kauppa-alusluetteloon merkityt alukset) lukumäärä on säilynyt suhteellisen samana, yli sata laivaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan suomalaisten merimiesten lukumäärä on vähentynyt.

Suomalaista merimieskuntaa on kasvatettava suuremmaksi

Ukrainan sota vaikuttaa maailman talouteen, logistiikkaan ja ihmisten elämään. Mustallamerellä Venäjä on katkaissut Ukrainan kauppalaivaliikenteen. Myös Suomi on merentakainen valtio ja olemme täysin riippuvaisia merenkulusta. Maamme tulee varautua vakaviin kriisitilanteisiin.

Edesmennyt lippueamiraali Bo Österlund julkaisi väitöskirjan Suomen merenkulun huoltovarmuudesta. Österlundin oli huolestunut Suomen kauppa-aluskannasta, joka on pienentynyt koko 2000-luvun. Suomen lipun alla olevat alukset kuljettavat enää reilun 30 prosenttia tavaraliikenteestämme.

Suomen lipun alla liikkuvista aluksistakin neljännes on ulkomaalaisomistuksessa. Tämä lisää huoltovarmuusriskiä. Österlund varoitti mahdollisuudesta, että Suomen merikuljetuksia hoitavia aluksia siirtyisi turvaamaan omistajamaidensa liikennettä vakavissa häiriötilanteissa. Alusten kurssi voidaan kääntää kohti omia kotimaitaan ja tavarat Suomeen jäävät toimittamatta, toteaa Österlund Turun Sanomien haastattelussa 2019.

Suomen meriliikennettä ei käytännössä voi korvata muilla keinoin. Yhden 1 500 kontin konttilaivan korvaamiseksi tarvitaan 20 junaa, joissa jokaisessa on 25 vaunua – tai peräti 940 täysperävaunurekkaa.

Suomen lipun alla olevaa tonnistoa ja suomalaista merimieskuntaa tulee vahvistaa, jotta pystymme hoitamaan omat kuljetuksemme itse - tapahtuipa maailmassa mitä tahansa.