Ruotsi kasvattaa tonnistoaan: tilauskirjoissa jo 72 uutta alusta. Mitä tapahtuu samaan aikaan Suomessa?

Ruotsi kasvattaa vahvalla otteella omaa tonnistoaan. Ruotsilla oli tilauskirjoissa vuoden 2025 lopussa yhteensä 65 uudisrakennusta. Tammikuussa 2026 Ruotsista kuultiin lisää hyviä uutisia: tankkilaivavarustamo Sirius Shipping hankkii seitsemän uutta tankkilaivaa, jotka tulevat purjehtimaan Ruotsin lipun alla. Varustamon tavoitteena on, että alusten miehistöistä puolet on ruotsalaisia.

Suomessa merenkulku koetaan välttämättömänä pahana, josta ollaan valmiita leikkaamaan

Mitä tapahtuu samaan aikaan Suomessa? Viimeksi syksyllä Suomen hallitus (valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) uhkasi suomalaista merenkulkua leikkauksilla. Ruotsissa sen sijaan ymmärretään, että kaikki on merenkulusta kiinni ja ruotsalaista omaa tonnistoa sekä merimieskuntaa vahvistetaan epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Myös Suomen on ymmärrettävä, että meillä on oltava omaa tonnistoa ja suomalaisia merimiehiä. Kukaan muu ei auta Suomea, korkeintaan on ottamassa, jos jotakin halutaan. Suomi sijaitsee vielä enemmän pussin perällä kuin Ruotsi – ja suoraan Venäjän naapurissa. Suomalaisesta tonnistosta ja merenkulkijoista ei ole varaa leikata yhtään! Suomella ei ole minkäänlaista luottoa siihen, että ulkomaalaiset – edes ruotsalaiset – varustamot kuljettaisivat Suomeen rahtia, jos Itämerellä syttyy sotatila. Laivojen vakuutuksista tulee erittäin kalliita ja varustamoiden riskit liikennöidä Suomen satamiin ovat erittäin suuret. Rahdin hinta nousee. Suomen ainoa turva ovat Suomen lipun alla olevat alukset ja suomalaiset merenkulkijat, jotka valtio voi ottaa hallintaansa ja kuljettaa omilla aluksilla rahdin Suomeen.

Ruotsi vahvistaa varustamoidensa kilpailukykyä ja kasvattaa tonnistoansa

Ruotsilla on tavoitteena vahvistaa ja kasvattaa omaa tonnistoaan sekä siten parantaa ruotsalaisten varustamoiden kilpailukykyä. Ruotsalaisten varustamoiden runsaskätiset investoinnit uudisrakennuksiin ja ilmoitus liputtaa alukset Ruotsiin kertovat siitä, että maassa katsotaan pitkälle tulevaisuuteen ja suhtaudutaan myönteisesti merenkulkuun. Varustamotoiminta on aina bisnestä ja ruotsalaiset varustamot eivät investoisi Ruotsin lipun alle saapuviin uudisrakennuksiin miljardeja kruunuja, jos ne eivät uskoisi vahvasti Ruotsin positiiviseen, vientivetoiseen tulevaisuuteen.

Ruotsinlaiva on terveyslaiva

Suomessa tuntuu olevan vallalla kovin toisenlainen ajattelu, jossa merenkulku koetaan vain välttämättömänä pahana, joka on saatava tavalla tai toisella hoidettua. Suomen syrjäisestä sijainnista huolimatta ei hahmoteta sitä, että yli 95 prosenttia Suomen tuonnista ja viennistä Itämerta pitkin tapahtuu laivoilla.

Myös matkustaja-autolautat kuljettavat rahtia - ja niiden kuljettamat rahtimäärät ovat kasvaneet. Viking Line ilmoitti 12.1.2026 kuljettaneensa viime vuonna ennätysmäärän rahtia: yhteensä 139 484 yksikköä. Rahdin määrä kasvoi lähes neljä prosenttia vuodesta 2024. Helsingistä ja Turusta purjehtivat suomalaiset matkustaja-autolautat kuljettavat maahamme päivittäishyödykkeet. Matkustaja-autolautta-bisnes ei pyöri kuitenkaan pelkän rahdin voimin. Aluksilla on pakko kulkea matkustajia, jotta varustamo pystyy harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa.

Matkustajien palveluun tarvitaan miehistöä: matkustajat lähtevät Itämerelle nauttimaan hyvästä ruoasta, hyvästä palvelusta ja maisemista sekä terveydenhoitoon ja kuntoiluun liittyvistä palveluista, joita laivamiehistö heille tarjoaa. Nykypäivänä Ruotsinlaivalle lähdetään siis myös urheilemaan: matkustaja-autolautoilla panostetaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin palveluihin yhä enenevässä määrin. Ruotsin-risteilyllä nostellaan painoja, käydään kylpylässä ja hoidetaan omaa terveyttä, syödään hyvää, ravitsevaa ruokaa. Matkustaja-autolautta ja sen palvelukonsepti ovat muuttuneet täysin 1980-luvun keskikaljanhuurteisista diskoista 2026-luvun terveyteen ja hyviin elintapoihin panostaviin palveluihin: siihen mitä Suomi tarvitsee.

Suomalaisella merenkululla on yhtä hyvät kasvumahdollisuudet kuin Ruotsilla, jos päättäjät vain uskaltavat luottaa ja uskoa sen vetovoimaan. Suomalaisen merenkulun tulevaisuus on täysin poliittisten päättäjien toimista riippuvainen: suomalainen merenkulku jatkuu tai sitten se loppuu. Miksi näin?

Ruotsi jatkaa määrätietoista ja strategista resursointia ruotsalaiseen tonnistoon. Ruotsissa ei ole esiintynyt puheenvuoroja tai valtiovallan esityksiä, joissa esitettäisiin leikkauksia ruotsalaiseen merenkulkuun. Ruotsin trendi on siis täysin päinvastainen kuin Suomen. Hyvin nopeasti voi käydä niin, että Ruotsin harjoittama merenkulkupolitiikka on varustamomyönteisempi myös suomalaisilla varustamoille, jotka seuraavat tiiviisti Ruotsin uutisia. Suomesta on jo siirtynyt metsäteollisuutta investointimyönteisempiin maihin, joten vaarana on, että suomalaiset varustamot ottavat mallia ja siirtävät toimintonsa Ruotsiin, jossa merenkulkua tuetaan ja alaan uskotaan. Tämä tarkoittaa suomalaisen merenkulun loppua: alukset, jotka Suomesta kerran ovat lähteneet eivät palaa enää takaisin Suomeen, vaan jäävät vieraan valtion lipun alle.

Ruotsalainen tankkivarustamo tilasi seitsemän uutta alusta

Tammikuun alussa 2026 saatiin lisää uutisia ruotsalaisen tonniston koon kasvattamisesta. Ruotsalainen tankkilaivavarustamo Sirius Shipping kertoi tilanneensa seitsemän uutta tuote- ja kemikaalitankkeria, jotka tulevat purjehtimaan Ruotsin lipun alla, varustamon toimitusjohtaja Jonas Backman kertoo Dagens Industrissa 12.1.2026. Uudisrakennusten arvo on yli kolme miljardia Ruotsin kruunua. Tavoitteena on, että aluksilla työskentelevästä miehistöstä suurin osa olisi ruotsalaisia.

Göteborgilaisen (Donsö) Sirius Shippingin uudisrakennusohjelma on massiivinen. Varustamo tilasi jo kesällä 2023 kaksi 15 000 dwt:n tuote- ja kemikaalitankkeria kiinalaiselta China Merchant Jinling Shipyard -telakalta. Alusten arvioitu toimitusaika on tänä vuonna. Vuonna 2024 varustamo tilasi neljä tuotetankkeria samalta kiinalaiselta telakalta sekä yhden bunkkerialuksen turkkilaiselta RMK Marine-telakalta (Sjömannen.se 13.1.2026).

Sirius Shippingillä on tällä hetkellä 13 tuotetankkeria tonnistossaan. Uudisrakennukset tulevat kasvattavamaan ruotsalaisen tankkivarustamon laivaston 26 alukseen. Drill baby, drill! Ruotsi suuntaa varmasti katsettaan jo arktisille vesille, jossa Yhdysvalloilla on vajetta tonnistosta. Käykö niin, että Suomi jää vain katselemaan rannalle?

Kuva: Sirius Shipping