Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Näytä alasivut

9.12.2020

Matkustajalaivavarustamoiden taloudellinen selviytyminen koronasta on tärkeää Suomen talouden kannalta

Suomi on riippuvainen muista maista tulevista päivittäistavaroista, lääkkeistä, teollisuuden raaka-aineista ja öljystä. Kaikki nämä tuotteet kuljetetaan Suomeen laivoilla. Suomen lipun alla purjehtivat alukset ja miehistöt hoitavat Suomen kuljetuksia normaaleissa olosuhteissa. Koronapandemian aikana ne hoitavat kansallisia huoltovarmuuskuljetuksia, kun maiden rajat ovat sulkeutuneet.

Samaan aikaan kotimaisten laivojen miehistöjä on lomautettuna eniten kuin milloinkaan. Matkustusrajoitukset ovat iskeneet erityisesti matkustaja-alusliikenteeseen. Suomalaisilla matkustajalaivoilla työskentelee noin 4 700 merimiestä, joista suurin osa on tällä hetkellä lomautettuna. Kolme Suomen lipun alla purjehtivaa matkustajalaivaa on täysin työtä vailla. Matkustusrajoitukset ja matkustajakato ovat johtaneet myös irtisanomisiin. Ne ovat kohdistuneet maahenkilöstöön, joita työskentelee esimerkiksi matkanvaraajina.

Koronapandemia on heijastunut myös rahtitonnistoon, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin matkustajalaivoihin. Konttiliikenne on hyvä indikaattori maailmankaupassa tapahtuville muutoksille, koska konteissa kulkee suurin osa kulutustavaroistamme. Koronapandemian eräässä vaiheessa Kiina laittoi maahansa tulevia kontteja karanteeniin. Tämä vähensi maailmanlaajuista konttivolyymia merkittävästi. Konttilaivavarustamot reagoivat tilanteeseen vähentämällä omia aluskäyntejään ja veivät ylimääräistä kalustoaan telakoitavaksi, kun niille ei ollut käyttöä. Tilastojen mukaan maailmanlaajuiset rahtivolyymit kohoavat tällä hetkellä jo kohti normaalia: Shanghaissa on tehty jopa kaikkien aikojen rahtiennätyksiä, kertoi apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun Kauppakorkeakoulusta luennollaan Koronapandemian vaikutukset merenkulkuun (videotallenne luennosta katsottavissa tästä linkistä).

Myös Suomen kansainvälisen liikenteen volyymit ovat laskeneet, mutta toipumassa. Vuonna 2019 Suomessa kuljettiin keskimäärin reilu 120 000 tonnia kontteja kuukaudessa. Tammikuussa 2020 konttiliikenne notkahti eniten, yli 20 prosenttia. Tämän jälkeen konttiliikenteen taso palasi jälleen normaalin liikenteen tasolle. Myös roro-liikenteessä rahtimäärät ovat olleet tänä vuonna suhteellisen normaalit. Suurin notkahdus roro-liikenteessä tapahtui toukokuussa 2020, jolloin pudotusta oli 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Rahtimarkkinat ovat toipuneet koronan taloudellisista vaikutuksista nopeasti, mutta matkustajalaivasektorilla tilanne on aivan toinen. Normaalina vuonna kuukausittainen matkustajamäärä Suomen satamiin on miljoonasta 2,8 miljoonaan matkustajaan. Tänä vuonna vain kesän huippusesonki ylsi miljoonaan matkustajaan, mikä on normaalivuonna matkustajamäärän alhaisin mahdollinen taso. Loppuvuotta kohden matkustajatilastot putosivat kohti nollaa matkustusrajoitusten seurauksena.

Matkustajalaivavarustamot eivät elä pelkän rahdin turvin, vaan ne tarvitsevat myös matkustajia. Matkustajamäärät ovat romahtaneet jopa 90 prosenttia. Suomalaiset varustamot tarvitsevat jatkossakin koronatukia, jotta päästään yli vaikean korona-ajan ja niiden toiminta voi jatkua. Matkustajalaivavarustamoiden selviytymisestä on paljon kiinni, millainen linjakartta ja laivasto Suomessa on tulevaisuudessa. Pitkällä aikavälillä matkustaja-alusliikenteen tilanne heijastuu kuljetuksiin, teollisuuteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen vuoksi niistä on huolehdittava. Itämerta pitkin on liikuttu aina ja tullaan liikkumaan. Kun koronatilanne paranee, matkustajat jälleen palaavat.

Kirjoitus on Merimies-lehden 5/2020 (joulunumero) pääkirjoitus.