Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

1.4.2020

Liikenneministeri Harakka: Suomen lipun alla olevat matkustajalaivat eivät ole viihdekeskuksia

TEKSTI JA KUVAT: JUHA GRANATH

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka vauhdittaa merenkulun murrosta puheillaan ilmastonmuutoksesta, päästörajoista, automaatiosta ja digitalisaatiosta. 

Ministerin mielestä tiukat päästörajat luovat suuria mahdollisuuksia Suomen meriklusterille. 

Heti kättelyssä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) tunnustautuu maakravuksi. Keski-Suomessa varttuneen ministerin ensikosketus mereen oli kuitenkin mieluinen ja sujui romantiikan siivittämänä.

- Ensimmäinen tyttöystäväni asui Porvoossa. Vietimme kesäisin paljon aikaa ulkosaaristossa. Silloin tutustuin ja rakastuin myös mereen, ministeri muistelee nuoruusvuosiaan.

Timo Harakka tutustui mereen ja merenkulkuun syvemmin tuoreena kansanedustajana, kun hänen vaimonsa Anu Laitinen toimi vuosien 2015 ja 2018 välisen ajan Tallinnassa Suomen Viron-instituutin johtajana.

- Kuljin viikoittain laivalla Helsingin ja Tallinnan väliä. Vanhassa kaupungissa sijainneen kotimme ikkunasta näki suoraan satamaan. Kun laivoja tuli ja meni yhtenä virtana, niin kyllä silloin oivalsi merenkulun merkityksen Suomelle, Harakka sanoo.

Kun Antti Rinteen hallitus vaihtui joulukuussa Sanna Marinin hallitukseksi, niin samalla Timo Harakan työministerin salkku vaihtui liikenne- ja viestintäministerin pestiin. Työhuone pieneni hieman, mutta vastuut pysyivät vähintään entisellään.

Harakan ensi esiintyminen merikulkijoille oli tammikuussa Meriliiton meristrategiafoorumissa Helsingissä, jossa ministeri ilmoittautui paljon vartijaksi:

”Merenkulun kansallista meripolitiikkaa ohjaavat myös valtioneuvoston periaatepäätökset Suomen Itämeren alueen strategiasta ja Suomen meripolitiikan linjauksista. Yhteistä sarkaa riittää näiden strategioiden ja linjausten toimeenpanossa.”

Kuluneet kuukaudet liikenneministerinä ovat osoittaneet, että meri tarjoaa ministerille muutakin kuin romantiikkaa ulkosaaristossa tai parin tunnin lauttamatkoja. Timo Harakka valmistelee parhaillaan ministeriössään vuoteen 2022 ulottuvaa meriliikennestrategian uudistusta.

- Pöydälle ovat tulleet mm. väylämaksut, yritystuet, jäänmurtajahankinnat, merenkulun ilmastovaikutukset ja päästörajoitukset. Kansainvälistä tuntumaa antoi merenkulkuun liittyvä EU:n liikenneministerien tapaaminen maaliskuussa Kroatiassa, Harakka luettelee.

Näyttää siltä, että maakravusta on kuoriutumassa merimies.

Ajatukset saavat siivet


Timo Harakka aloitti poliittisen uransa 1990-luvulla Vihreiden sitoutumattomana eduskuntavaaliehdokkaana. Vaikka puolue on vaihtunut, huoli ympäristöstä on säilynyt. Ministerin puheessa toistuvat usein sanat ilmastonmuutos, päästörajoitukset ja energiatehokkuus.

- Merenkulun osuus maailman hiilidioksipäästöistä on kolmisen prosenttia. Ne ovat lähes yhtä suuret kuin koko Saksan päästöt. Jos mitään ei tehdä, niin asiantuntija-arvion mukaan merenkulku aiheuttaisi vuonna 2050 jo 17 prosenttia maailman hiilipäästöistä, Harakka laskee.

Harakka muistuttaa, että hallitusohjelman tavoite on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. 

- Suomen on myös tehtävä oma osuutensa, jotta Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn tavoite meriliikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2050 mennessä toteutuu, ministeri vaatii.

”Siniristilipun alla seilaavat laivat eivät ole niin vähäpäästöisiä kuin ilmastohaasteen edessä tulisi olla. Toisaalta Suomen meriklusteri on edelläkävijä kestävien ratkaisujen tuottajana.” (Timo Harakka Meriliiton strategiafoorumissa 24.1.2020)

Timo Harakka kehuu suomalaista roottoripurje- ja LNG-teknologiaa. Ministerin mukaan Suomi ei kuitenkaan voi odottaa, että uudet teknologiat ja vaihtoehtoiset polttoaineet ratkaisevat merenkulun ympäristöongelmat.

- On syytä harkita alusten nopeuksien hidastamista ja energiatehokkuuden parantamista. Lyhyen tähtäimen keinot voisivat liittyä tukiin, päästömaksuihin sekä polttoaineen hinnoitteluun. EU on mukana miljardi-investoinnein näissä päästötalkoissa, Harakka sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on käynnissä hanke, joka automaation avulla pyrkii edistämään merenkulun ilmastotavoitteita, lisäämään turvallisuutta ja varmistamaan kuljetusten sujuvuuden. 

- Suomi on merenkulun ympäristökysymysten, automaation ja digitalisaation osalta etulyöntiasemassa. Meitä kuunnellaan. Mitä tiukemmat päästövaatimukset, sitä enemmän maamme meriteollisuus hyötyy, ministeri vakuuttaa.

Kun valtaosa tiedemiehistä myöntää ilmastomuutoksen ihmisen aiheuttamaksi, niin ihmisen aiheuttama ilmastomuutos tuntuu viime aikoina tapahtuneen myös liikenneministeriössä.

… paluu maan pinnalle


Teatterikorkeakoulusta dramaturgiksi valmistunut Harakka antaa mielellään ajatustensa lentää korkealla, mutta vastuu 7 300 Suomen lipun alla seilaavan merimiehen töiden säilymisestä palauttaa jalat maan pinnalle.

Ärhäkkäänä keskustelijana tunnettu Harakka osaa kulkea myös keskitietä. Ministeri on tietoinen valtioneuvoston laatimasta selvityksestä, jonka mukaan miehistötuen lopettaminen matkustajamerenkulussa aiheuttaisi matkustaja-alusten ulosliputuksen Ruotsiin.

- Suomen lipun alla seilaaminen antaa viranomaisille parhaan mahdollisuuden puuttua alusliikenteeseen ja ohjata merikuljetuksia vakavissa häiriötilanteissa, Harakka toteaa.

Ministeri ei halua puuttua viime syksynä hallituksen sisällä käytyyn tiukaan tukivääntöön. Harakka painottaa, että varustamotukia pitää käsitellä yhtenä kokonaisuutena. 

- Mielestäni on turha lähteä vaatimaan jonkin tuen karsimista sillä perusteella, että se sattuu olemaan sillä hetkellä päivän otsikoissa. Eivät Suomen lipun alla seilaavat matkustaja-alukset ole mitään viihdekeskuksia, niissä työskentelee 4 700 työntekijää, Harakka sanoo.

Väylämaksujen tulevaisuudesta on sen sijaan päätettävä pian. Väylämaksut on puolitettu vuodesta 2015. Päätös on aiheuttanut vuosittain 50 miljoonan euron loven valtion kassakirstuun

- Väylämaksun puolituksen tavoitteena on ollut kompensoida elonkeinoelämälle Itämeren rikkisääntelyn kustannusvaikutuksia ja vahvistaa merikuljetusten kilpailukykyä. Puolituksesta ei ole tehty pysyvää, koska aikaa myöten merenkulkuala kyllä sopeutuu ympäristöohjaukseen.

Harakan mukaan hallituksen on tänä keväänä ratkaistava väylämaksujen suuruus. 

- Valtiontalouden kannalta lähtökohta on, että väylämaksu on täysi 100 miljoonaa euroa. Jos sen puolittamista jatketaan, niin tuo saamatta jäävä 50 miljoonaa pitää sitten repiä muualta, ministeri Harakka sanoo.

Jää murtuu ilmastomuutoksesta huolimatta


Vaikka ilmastonmuutos on tuonut mukanaan leudompia talvia, silti Suomen jäänmurtajien tarve on jopa kasvanut. Lisäksi Suomen kahdeksan alusta käsittävä jäänmurtajakanta on varsin vanhaa vuonna 2016 rakennettua Polarista lukuun ottamatta. 

- Ilmastomuutoksen myötä esimerkiksi Perämeri ei jäädy enää kokonaan ja näin ahtojäiden määrä lisääntyy. Lisäksi kauppa-alusten kasvun myötä tarvitaan entistä leveämpiä murtajia. Jäänmurto on elintärkeää Suomen merikuljetuksille ja vientiteollisuudelle, Harakka sanoo.

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat maaliskuussa yhteistyösopimuksen seuraavan sukupolven jäänmurtajien suunnittelusta. Suomen osalta sopimus koskee kahta murtajaa, Ruotsin osalta kolmea. 

- Totesimme että yhteistyö ja yhteistilaukset tulevat kysymykseen, mutta tilaus- ja aikataulusuunnitelmia meillä ei vielä ole. Jäänmurtajien uudistaminen on satojen miljoonien eurojen hanke eikä murtajien rakentamisesta ole vielä tehty poliittista päätöstä, Harakka sanoo.

Rauman telakka on jo ennättänyt patistaa Suomea ja Ruotsia hankkimaan heiltä uudet jäänmurtajansa. Kysymykseen miltä ehdotus kuulostaa, ministeri vastaa vastakysymyksellä.

- Mitä liikenneministerillä voisi olla Rauman telakan ehdotusta vastaan?

Ilmastonmuutos muuttaa merenkulun totuttuja tapoja myös arktisilla alueilla. Suurvallat suuntavat kohti Jäämerta, ja merikuljetukset niin Koillisväylällä kuin muilla arktisilla merireiteillä lisääntyvät.  

- Jäämeren haavoittuva meriympäristö, vaikeat olot ja pitkät välimatkat asettavat tiukkoja turvallisuusvaatímuksia. Suomella on tässä maalipaikka; voimme tarjota jäänmurron osaamista, öljyntorjuntateknologiaa ja meritekniikan sovelluksia arktisiin oloihin, Harakka luettelee.

”Sisävesiliikennettä kehitettävä”


Tutustu tästä INFUTURE-hankkeeseen, jossa tutkitaan sisävesiliikenteen kehittämistä

Keiteleen vesistön rantamilla Ääneskoskella varttunut Timo Harakka on seurannut lähietäisyydeltä 1990-luvun alussa rakennetun Keiteleen kanavan hiipumista. Aiemmin kanavassa uitettiin suuret määrät puuta, nykyään kanavaa käyttävät pääsiassa huviveneilijät.

- Kanava on valitettavan vähällä käytöllä. Sisävesiliikenne tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja sitä pitää kehittää. Ajankohtainen kysymys on turhan vähällä käytöllä olevan Saimaan kanavan käytön lisääminen, Harakka sanoo.

Ministerin mukaan on toiveita, että Saimaan kanavaa saataisiin syvennettyä ja sulkuja levennettyä.

- Se olisi jopa 100 miljoonan euron sijoitus. Investointi on niin suuri, että sitä ennen pitää selvittää, että hanke on taloudellisesti kannattava sekä ympäristölle ja ilmastolle ystävällinen, Timo Harakka pohtii.

Maakravuksi tunnustautunut ministeri perehtyy parhaillaan merenkulun saloihin lukemalla Volter Kilven lähes 900-sivuista teosta Alastalon salissa. Tässä kriitikkojen Suomen kaikkien aikojen parhaana pitämässä romaanissa kustavilaiset miehet suunnittelevat parkkilaivan varustamista.

- Olen nyt lukenut siitä kolmisen sataa sivua. Kirjassa käydään läpi tarkkaan merenkulun vaiheita ja vaikeuksia, vertaillaan kaksi- ja kolmimastoisten laivojen ominaisuuksia. Piipputupakkaa ja kahvia kuluu. Teos on kuin kauppamerenkulun monumentti, Timo Harakka kehuu.


Liikenneministeri Timo Harakkaa haastatteli Merimies-lehteen 2/2020 toimittaja Juha Granath.

Merimies 2/2020 ilmestyy jäsenten kotiposteihin pääisiäisen tienoolla.