Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Jäsenpalvelu
Näytä alasivut

3.4.2022

Langh Shipin M/s Laura, M/s Marjatta ja M/s Hjördis kuljettavat Outokummun terästä Torniosta Hollannin Terneuzeniin

TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU KUVAT: LAURA-LAIVAN MIEHISTÖ

Langh Shipin M/s Laura-laiva kuljettaa teräsrullia Outokummun terästehtaalta Torniosta Hollannin Terneuzeniin Outokummun toiselle tehtaalle. Paluumatkalla Suomeen tuodaan rautaromua esimerkiksi Dordrechtistä.

Langh Ship-varustamon M/s Laura-laiva kuljettaa Torniosta, Outokummun tehtaalta rautarullia Hollannin Terneuzeniin. Paluulastina laiva tuo Suomeen rautaromua, jota otetaan kyytiin Rotterdamin vieressä sijaitsevasta Dorthdrechtistä.

- Talviolosuhteissa merimatka Torniosta Rotterdamiin kestää noin viisi päivää. Kun lähdemme tänään tiistaina liikkeelle, olemme sunnuntaina Rotterdamissa, päällikkö Niklas Holmberg kertoo.

Aluksen aikataulun suunnittelussa on otettu huomioon mahdolliset viivästykset tai esimerkiksi jääolosuhteet.

- Melko hyvin olemme päässeet ajamaan aikataulussa viime vuodet, eli jäät eivät ole suuremmin viivästyttäneet liikennöintiämme.​

Laivamatka on osa tuotantoprosessia


Outokummun Tornion terästehdas on Euroopan suurin ruostumattoman teräksen tuotantolaitos. Torniosta valmistuu vuosittain 1,6 miljoonaa tonnia ruostumatonta terästä. Jalostusketjun kaikki vaiheet tapahtuvat samalla tehtaalla. Valmiille teräkselle ei ole olemassa Torniossa välivarastoja, vaan tahtaalta valmistuvat teräsrullat ajetaan suoraan satamassa odottavaan laivaan. Outokummun logistiikka rakentuu siis laivauksen ympärille.

- Torniossa on oltava koko ajan laiva satamassa, koska rautarullille ei ole olemassa muita välivarastoja. Teräsrullat tulevat tehtaalta ulos kirjaimellisesti kuumana, eli jos niillä ei olisi tässä laiturissa laivaa vastaanottamassa rullia, tuotanto joudutaan pysäyttämään - ja se olisi täysi katastrofi, Laura-laivan päällikkö Niklas Holmberg selostaa laivan merkitystä logistiikkaketjun toiminnassa.

Tänä päivänä laivat toimivat siis tehtaiden liikkuvina välivarastoina.

- Tornion reitillä on kuusi linjalaivaa ja extralaivoja siitä syystä, että Tornion satamassa on aina laiva, johon Outokummun tehtaalta valmistuvia tuotteita voidaan suoraan lastata.

Outokumpu valmistaa maailman parasta rosteria


Kun rautarullat on lastattu Tornion satamasta laivan kyytiin, miehistö huolehtii merimatkan aikana ilmankosteudesta ja muista toiminnoista, että rullat säilyvät asianmukaisessa kunnossa matkan ajan ja ne saadaan jatkokäsittelyyn Terneuzenissa, jossa sijaitsee Outokummun jatkokäsittelylaitos.

Kelojen purkua Terneuzenissa.

- Teräsrullat menevät Terneuzenissa jatkokäsittelyyn, jonka jälkeen ne vasta jatkavat matkaansa ympäri maailmaa.

Outokumpu on Euroopan suurin terästehdas. Outokumpu omistaa tehtaita myös muun muassa Amerikassa ja Ruotsissa, eli on päällikkö Holmbergin mukaan merkittävä teräksenvalmistaja myös maailman mittapuulla. Teräksenvalmistajia löytyy myös muualta maailmasta ja Aasiasta, mutta niiden valmistama rosteri, eli ruostumaton teräs, ei ole yhtä laadukasta.

- Outokummusta lähtevät maailman parhaat teräslaadut. Se ykkösrosteri, joka maailmasta löytyy, valmistetaan Outokummun tehtaalla.

Dordrecthtista tuodaan rautaromua paluumatkalla Tornioon


Sen jälkeen kun Langh Ship-varustamon M/s Laura-laiva on jättänyt teräsrullat Hollannissa Terneuzeniin, se jatkaa matkaa Rotterdamin vieressä sijaitsevaan Dorthdrechtiin, josta se lastaa kyytiin rautaromua. Siitä valmistetaan puolestaan Torniossa terästä. Teräksen valmistus perustuu siis vahvasti raudan kierrätykseen.

- Se miksi Outokummun terästehdas puolestaan sijaitsee Suomessa, Torniossa, johtuu siitä, että tehtaan lähellä sijaitsee ferrokromikaivos (Elijärven kaivos). Kromi on yksi rosterin tärkeimmistä raaka-aineista, jonka saa ikään kuin ”omasta pihasta täältä”, Holmberg osaa hyvin selostaa.

Teräksen valmistamiseen tarvitaan myös muita ainesosia, kuten nikkeliä ynnä muita, joita saadaan puolestaan esimerkiksi rautaromusta, jota tuodaan Tornioon laivoilla. Romu on siis tärkeä osa tuotantoprosessia.

- On erittäin tärkeää, että laivaliikenne Tornioon siis pelaa, päällikkö Holmberg toteaa.

Langh Shipin M/s Laura, M/s Marjatta ja M/s Hjördis ajavat linjaliikennettä Tornioon


Langh Ship-varustamon kolme laivaa: M/s Marjatta, M/s Hjördis ja M/s Laura, liikennöivät Tornioon. Langhin lisäksi Tornioon ajaa linjaliikennettä kolme hollantilaista laivaa. Sen lisäksi tehtaalle ajaa pienempiä laivoja.

- Tornion satamassa oli vilkkaimpina viikkoina muistaakseni 25 laivakäyntiä per viikko. Suuri määrä, kun käynnit koskevat vain yhtä tehdasta. Tornion satamaan ajavat vain Outokummun tehtaan kuljetuksia hoitavat laivat.

Jäänmurtajan perässä.

Laura-laivalla on pituutta 120 metriä ja 18 metriä leveä. Syväys on täydessä lastissa 7,2 metriä.

- Aluksessa on kolme ruumaa ja se on päällikkö Holmbergin mukaan pienen konttifeederin näköinen.  

Alus on tukevaa tekoa ja kulkee hyvin myös jäissä.

- Pääsemme suhteellisen pitkälle itse ja ilman jäänmurtajan apua. Mutta joka vuosi tulee yksi sama kohta – kova jäätalvi tai ei - jossa on vallit, ja siinä kaikki tarvitsevat jäänmurtajan apua. Yksi sellainen paikka on Kemi ykkösen kohdalla ja siitä ylöspäin. Kemi-Tornion väyläristeys, josta ei kukaan tule ilman murtajan apua läpi.

Teräsrullat kulkevat Langh Shipin laivoissa kehdoissa.

- Teräsrullat tulevat sellaisiin kasetteihin, jotka kiinnitetään konttipaikkoihin. Ne ovat nelikymppisen kontin pohjan kokoisia kehtoja ja kasetteja, joissa on kouruja, joihin rautarulla nostetaan lepäämään ja sidotaan kiinni. Rautarullia tulee neljä per kasetti. Yksi rautarulla painaa noin 15 tonnia, mutta on myös paljon painavampia ja kevyempiä rullia.


Kuuntele Merimiesradiosta päällikkö Holmbergin haastattelu juttuna.