Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Jäsenpalvelu
Näytä alasivut

25.10.2021

Eduskunnan Meriryhmän puheenjohtaja Kristiina Salonen: EU-päätöksentekoon on saatava tietoa Suomen talvimerenkulun erityispiirteistä


EU-komissio esitteli 14.7.2021 suuren ilmastopolitiikan uudistuspaketin (Fit for 55). Sen tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Paketissa ei ole huomioitu talvimerenkulun erityispiirteitä.

- Joudumme tekemään paljon töitä EU-tasolla, että merenkulun merkitys erityisesti talvimerenkulun osalta ymmärretään, eduskunnan Meriryhmän puheenjohtaja Kristiina Salonen nostaa esiin komissioon kohdistuvat paineet.

Salosen mukaan EU-komissioon on saatava nyt viestiä läpi suomalaisen merenkulun erityispiirteistä erityisesti talvimerenkulun osalta. Neuvottelut komission Fit for 55- paketin direktiiviehdotuksista käynnistyivät parlamentin, komission ja jäsenmaiden välillä syksyllä 2021.

Suomalaista talvimerenkulkua on vaikea ymmärtää muissa EU:n jäsenvaltioissa, jotka eivät ole kuljetustensa osalta merenkulusta yhtä riippuvaisia kuin Suomi. Lähestulkoon kaikki muut EU-jäsenvaltiot sijaitsevat avomerialueilla, jotka eivät jäädy talvisin.

Liikenneministeri vaatii talvimerenkulun tuomista esiin Suomen kannoissa


Suomessa hallitus esitti 7.10.2021, että Suomi tukee meriliikenteen liittämistä päästökauppaan ja EU-tason toimia vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi meriliikenteessä.

- Toimien tulee vähentää päästöjä tehokkaasti ja huomioida jäsenvaltioiden kilpailukyky. Lainsäädäntöehdotusten yhteisvaikutusten arviointia on tärkeää jatkaa, ministeriö tiedotti.

- Suomen ulkomaankauppa on lähes täysin merikuljetusten varassa. Meret jäätyvät talvisin. Kuljetuskustannuksemme ovat jo lähtökohtaisesti monia verrokkimaita korkeammat. Erityisenä haasteenamme on se, että talvimerenkulun vaatimukset huomioidaan merenkulun päästökaupassa, liikenneministeri Timo Harakka vaati.

Suomen Merimies-Unioni on esittänyt (Merimies 3/2021) vakavan huolensa, että suomalaisesta merimiehestä ei saa tulla EU:n päästökaupan maksumiestä. Eduskunnan Meriryhmän puheenjohtaja Kristiina Salonen pitääkin käsittämättömänä, että komissiolta saapui kesällä esitys, joka ei huomioinut Suomen erityisolosuhteita talvimerenkulun osalta.

- EU:n ilmastopaketin sisältöön on pakko pystyä vaikuttamaan talvimerenkulun osalta, se ei voi jäädä tuollaiseksi. Seuraukset olisivat katastrofaalista merenkululle ja se vaikuttaisi koko Suomen kilpailukykyyn, Salonen toteaa.

Merenkulun turvallisuus on tärkeää ja Itämeri on haavoittuvainen.

- Olisi huono asia, jos Suomeen liikennöisi tulevaisuudessa enemmän luokituksiltaan heikompia aluksia. Alusten energiatehokkuutta parannetaan konetehoa laskemalla (EEDI) ja ne kuluttavat vähemmän polttoainetta, mutta ne tarvitsevat enemmän jäänmurtaja-apua. Luokituksiltaan heikompiin aluksiin voi tulla helposti myös reikiä tai vuotoja. Näin koko päästökauppa-asia kääntyisi meitä vastaan, Salonen kiteyttää problematiikan.

Suomalaiset varustamot ovat uusineet omaa tonnistoaan ympäristöystävällisemmäksi viime vuosien aikana. Alusten käyttämät ympäristöystävällisemmät polttoaineet ovat kalliimpia ja jäävahvistetut alukset kuluttavat enemmän polttoainetta murtaessaan jäitä omin voimin.

ESL Shipping-varustamon M/s Viikki Raahen satamassa. M/s Viikki oli liikenteeseen saapuessaan 2018 maailman vähäpäästöisin irtolastilaiva. Alus käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua, eli LNG:tä. Kuva: ESL Shipping

Mikä on Ruotsin kanta talvimerenkulkuun?


Myös Ruotsi vaikuttaa kulkevan omia teitään EU:n ilmastopaketin osalta. Leijumaan on jäänyt kysymys, onko Ruotsi ottanut kantaa EU:n ilmastopakettiin talvimerenkulun osalta vai pelaako se omaan pussiinsa. Juutinrauman silta yhdistää Ruotsin Eurooppaan. Göteborgista alaspäin meri pysyy sulana ympäri ympäri vuoden, joten Suomi seisoo merikuljetustensa osalta yksin hyisellä saarellaan.

EU-komission kesällä julkaisema Fit for 55 -paketti on tausta-aineistoineen tuhansia sivuja. Parlamentin ja jäsen­maiden odotetaan neuvottelevan ehdotuksesta ainakin parin vuoden ajan saadakseen niistä EU-maita sitovia lakeja.

Raahen sataman tuotteista yli 80 prosenttia kuljetetaan suomalaisilla laivoilla