Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Medlemstjänst
Näytä alasivut

2.5.2022

Kymen kanava on toteutuskelpoinen suunnitelma - väylä ja kanava ovat jo Pyhtäällä valmiina vain ruoppausta vailla

TEKSTI: JUHA GRANATH JA SAANA LAMMINSIVU

Suomen sisävesiltä suoraan Euroopan jokiliikenteeseen Kymen kanavan kautta

Suomen hallitus on perumassa Saimaan kanavan suurremontin, uutisoi Helsingin Sanomat lähteiden perusteella 2.5.2022. Remontti olisi maksanut 95 miljoonaa euroa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut molemmin puolin pakotteita, joiden takia kanavan käyttö jäänee lähivuosina merkittävästi vähäisemmäksi kuin aikaisemmin. Varautumisen ministerityöryhmän on määrä käsitellä hanketta lähiaikoina.

Suomalaiset merimiehet: nyt olisi aika rakentaa Kymen kanava
 

Venäjä ilmoitti jo ennen Ukrainan sodan alkamista viime vuonna päättävänsä oman liikenteensä Saimaan kanavassa. Tämä signaali otettiin herkällä korvalla jo tuolloin vastaan suomalaisten merimiesten keskuudessa, jotka arvasit ennalta mitä saattaa olla tuleman. Tästä syystä suomalaiset merimiehet ovat eri foorumeilla esittäneet vahvasti Suomen oman, Kymen kanavan rakentamista. Näin sisävesikuljetuksia voidaan jatkaa, mutta omaa väylää pitkin. Kirvestä ei siis pidä missään nimessä heittää nyt kaivoon, vaikka Saimaan kanavan remontista aiotaankin luopua.

Kymen kanava - mistä siinä on kyse?
 

Kymijoen rannalla Pyhtäällä asuva merikapteeni Veikko Hintsanen on tuonut vahvasti esiin Kymijoen kanavan rakentamista. Vaikka liikenne Saimaan kanavassa on niin sanotusti jäissä, Suomen sisävesiltä on edelleenkin tulevaisuudessa mahdollista päästä Saimaalta suoraan merelle: Kymen kautta. 

- Teknologian tutkimuskeskus VTT totesi jo kymmenkunta vuotta sitten, että ympärivuotinen sisävesiliikenne on täysin mahdollista. Ilmaston lämpenemisen myötä se muuttuu vuosi vuodelta helpommaksi toteuttaa, kun jäiden määrä pienenee, Hintsanen toi esiin jo Merimies-lehdessä 5/2021 toimittaja Juha Granathin haastattelussa.

Suomen sisävesien noin 8000 kilometrin väylästö jakaantuu pääosin kolmen suuren eli Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöjen alueelle. Tällä hetkellä tavaraliikennettä on kulkenut lähes ainoastaan Vuoksen vesistössä.

Veikko Hintsanen Pyhtäällä, mahdollisen Kymen kanavan uoman varrella.

Nyt on aika ottaa käyttöön Kymijoen vesistö. Kanava olisi mahdollista rakentaa Pyhtäältä, jossa on jo tällä hetkellä suuri joen/kanavan uoma mereltä suoraan Kymijoen vesistöön. Väyläverkosto vaatisi siis hieman ruoppaamista, mutta kavavakin olisi jo melko pitkälle valmiiksi kaivettu.

Suomalaiset esittävät Kymen kanavan rakentamista Helsingin Sanomien lukijan mielipiteessä 2.5.2022


Uutiset Saimaan kanavan parannustöiden perumisesta ovat saaneet tavalliset kansalaisetkin heräämään ja esittämään välittömästi ajatusta Kymen kanavan rakentamisesta. Helsingin Sanomien mielipideosastolla Terttu Hoviniemi on tuonut 2.5.2022 esiin: Kymijoen kanava uudelleen harkintaan.

Paavo Manninen esittää puolestaan Helsingin Sanomissa 2.5.2022: Kanavasuunnitelmat pitää päivittää. Manninen tuo esiin, että "Uuden Saimaan kanavan linjausta tulisi nyt suunnitella kokonaan Suomen puolelle joko linjalla Lappeenranta–Virolahti tai sitten hieman lännenpää linjalla Lappeenranta–Luumäki–Hamina. Saimaan kanavan lisäksi tarvitaan erikseen kanava Pyhäjärveltä Loviisaan. Se avaisi väylän Päijänteeltä merelle. Joskus tulevaisuudessa tarvitaan lisäksi Päijänteen ja Saimaan yhdistävä kanava, joka palvelisi erityisesti laajenevaa järvimatkailua. Sisävesikanavilla Suomessa on hyvät ja kansainväliset kehittymisen mahdollisuudet, kun vain osaamme valmistella niitä ajoissa."

Suomalaiset merimiehet ja kansalaiset ovat siis edelleen vahvasti oman sisävesiväyläverkoston kehittämisen linjoilla: sisävesiltä suoraan Euroopan jokiliikenteeseen, kuten viesti kuuluu. Esityksille on myös täysin järkiperäiset perusteet: yksi laivat pystyy kuljettamaan sisävesiväyliä pitkin kymmeniä rekkalasteja tavaraa yhdella ajolla - ympäristöystävällisesti. Laivat ja tekniikka kehittyvät ja nyt on rakennettu jo laivaprototyyppejä, joissa kulkee jopa omat nosturit mukana, jolloin tavaraa voi ottaa kyytiin vesistöjen varrelta laivaan ilman suurta satamainfraa.

Suomen sisävesiverkosto mukaan Euroopan TEN-T-liikenneverkkoon
 

Merikapteeni Veikko Hintsanen on tuonut esiin, että Suomen valtion on otettava sisävesiliikenne mukaan viidenneksi liikennemuodoksi. Näin sisävesiliikenne saataisi mukaan rakenteilla olevaan Euroopan TEN-T-liikenneverkkoon.

- Lobbarit ajavat  rannikkokaupunkien ja metsäteollisuuden etuja. Suurin häviäjä tässä on Järvi-Suomen alue, jossa velkaiset kunnat joutuvat investoimaan isoja summia raideliikenteeseen, hän tuo esiin.

Suomen hallituksen suunnitelmia perua 95 miljoonan euron Saimaan kanavan remontti aiheutti sosiaalisessa mediassa jo kommentteja, joissa varoja esitettiin käytettäväksi raideliikenteeseen tai Suomen tiestön parantamiseen. Fakta on kuitenkin, että rahat ovat vesiväylästön kehittämiseen alun perin tarkoitettu, joka on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto ilman kalliita ja raskaita infrainvestointeja. Yksi laiva voi kuljettaa kyydissään kymmenien rekkojen kuormat. Saimaan kanavan parantamiseen suunnitellut rahat tulee siis pitää edelleen vesiväylästön kehittämisessä. Miksi?

EU:n liikennestrategian mukaan 50 prosenttia jäsenvaltioiden maantieliikenteestä pitäisi siirtää vesiliikenteeseen ja rautateille vuoteen 2050 mennessä
 

- Laivat kevenevät, raskaan polttoöljyn käyttö vähenee, lastausmenetelmät kehittyvät, satamien infrastruktuurin tarve pienenee ja ilmasto lämpenee. Kaikki nämä ovat 2000-luvun tutkimattomia haasteita, Hintsanen luettelee.

- Vaikka laivaliikenne on hitaampi liikennemuoto, niin Järvi-Suomen sisävesiliikenteen vaikutusalueella se on kilpailukykyinen rekkaliikenteen kanssa. Uuden alus- ja satamatekniikan avulla säästetään lossaus, lastaus- ja varastointikuluissa, eikä ajassakaan synny suurta eroa, hän jatkaa.

Laivanrakennuksessa tapahtunut valtava kehitys luo edellytykset ympärivuotiseen liikenteeseen matalilla sisävesillä.

Miehen suunnitelmat Suomen sisävesiliikenteen yhtenäisen strategian muodostamisesta ja kattavan liikenneverkon kehittämisestä ovat siis kuulemisen arvoisia.

- Kymijoen sisävesialueet on liitettävä nyt mereen. Se onnistuu ruoppaamalla ja ovat paljon raideliikennesuunnitelmia halvempi ratkaisu, tutkimuksetkin osoittavat.

Suomi pitäisi luoda oma itsenäisen sisävesiliikenteen strategia. Siinä määriteltäisiin, kuinka suuri osa Järvi-Suomen alueen 30 miljoonan vuosittaisesta tavaratonnista voitaisiin kuljettaa laivoilla sisävesiltä suoraan Euroopan jokiliikenneverkkoon, Hintsanen esittää.

- Iso ongelma on, että liikenneministeriö yhdisti aikanaan meri- ja sisävesiliikenteen yhdeksi liikennemuodoksi. Nyt tutkimus on keskittynyt täysin meriliikenteeseen, merikapteeni Hintsanen harmittelee.