Ropax-rahtilaiva M/s Fjärdvägen liputetaan Suomesta Ruotsiin, jossa sille maksetaan miehistötukea. Ulosliputus on estettävä ja virkamiesten on tarkasteltava tiukkaa tulkintalinjaansa uudelleen

TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU

Ahvenanmaalaisvarustamo Eckerö Link liputtaa Naantalin ja Ahvenanmaan Långnäsin väliä purjehtivan ropax-rahtilaiva M/s Fjärdvägenin Suomesta Ruotsiin. Lipunvaihdon syy on merenkulun miehistötuki, jota alukselle ei makseta Suomessa. Varustamon toimitusjohtaja Jonas Henrikssonin mukaan varustamo jää Suomessa paitsi 800 000 euron merenkulun tuesta ja tästä syystä alus liputetaan Ruotsiin.

M/s Fjärdvägenin ulosliputus Suomesta Ruotsin lipun alle ei saa olla vielä täysin sinetöity, vaan asiaa on selvitettyä juurta jaksain Suomen viranomaisten ja päättäjien kanssa, miksi alukselle ei voida maksaa Suomessa miehistötukea kuten tähänkin saakka. On erikoista, että suurelle, Suomeen vast’ikään ostetulle matkustaja-alukselle ei palauteta Suomessa merenkulun miehistötukea.

Jos Suomi ei palauta merenkulun miehistötukea, varustamot häviävät kilpailussa tukea maksavia maita vastaan

Mitä ilmeisimmin maksun epäämisen syynä on se, että kotimaan matkustajaliikenne on suljettu miehistötuen ulkopuolelle. Tilanne on kaiken kaikkiaan erikoinen ja tulkinnanvarainen ja asiaa on selvitty niin Ahvenanmaalla päättäjien kuin manner-Suomessa viranomaisten ja ministeriön kanssa. Tärkeää on käydä tilanne nyt perusteellisesti läpi, jotta katastrofi ja suuren ropax-aluksen ulosliputus Suomesta Ruotsiin voidaan vielä perua. Jos M/s Fjärdvägen liputetaan miehistötuen maksun epäämisen vuoksi Suomesta Ruotsiin, pirulle annettu pikkusormi, joka voi viedä koko käden, eli suomalaisen laivaston.

Miehistötuki pitää alukset Suomen lipun alla

M/s Fjärdvägenin liputtaminen Ruotsiin on järkyttävä ja varoittava esimerkki siitä, mikä merkitys merenkulun tuilla on suomalaisille varustamoille: jos Suomi ei palauta merenkulun miehistötukea - kuten tässä tapauksessa Ruotsi - suomalaisten varustamoiden kilpailukyky heikkenee merkittävästi kilpailijoihin nähden. Varustamotoiminnan harjoittamisesta Suomen lipun alla tulee taloudellisesti hyvin haastavaa, sillä miehistötuen palautusjärjestelmän ansiosta varustamot ovat pystyneet työllistämään suomalaisia merenkulkijoita ja pitämään alukset Suomen lipun alla.

Miehistökustannusten palautusjärjestelmä, eli merenkulun tuet, ovat käytössä kaikissa EU:n merenkulkua harjoittavissa valtioissa. Jos yksi valtio, tässä tapauksessa Suomi, heikentäisi omaa järjestelmäänsä, alukset siirtyisivät muiden lippujen alle.

Nyt pelko on muuttunut todeksi ja Suomesta ulosliputetaan merenkulun huoltovarmuuskuljetusten kannalta elintärkeä alus Ruotsiin. Naantalin ja Långnäsin väliä purjehtiva M/s Fjärdvägen ei ole mikä tahansa laiva, sillä se turvaa Suomen ja Ahvenanmaan välisiä huoltovarmuuskuljetuksia. M/s Fjärdvägenin siirtyminen Suomen lipun alta Ruotsin lipun alle on Suomelle vakava menetys, joka olisi tärkeää saada vielä peruutettua. Naantalin ja Långnäsin väli ei ole mikä tahansa merireitti, vaan niin kutsuttu napanuora Ahvenanmaan ja Suomen mantereen välillä.

Uusi alus on ropax-rahtilaiva, joka kehittää Naantali-Långnäs reittiä myös matkustajille

M/s Fjärdvägenille on maksettu Suomessa aiemmin miehistötukea, kun se purjehti samalla reitillä rahtilaivana. Alus pystyi kuljettamaan tuolloin maksimissaan 12 matkustajaa. On arvostettavaa Suomelle ja Ahvenanmaalle, että Eckerö-konserni ja Eckerö Link-varustamo ottivat M/s Fjärdvägenin hoitoonsa ja haluavat ylläpitää sekä kehittää Naantali-Långnäs reitillä purjehtimista. Uusi reitille saapuva alus on ropax-rahtilaiva, joka pystyy kuljettamaan jopa 900 matkustajaa. On vääryys, että näin suuresta investoinnista ja suuren aluksen hankkimisesta Suomen lipun alle sakotetaan varustamoa ja sille ei makseta miehitystukea. Uudella aluksella olisi myös palveluita matkustajille, eli se tarjoaisi töitä suuremmalle määrällä suomalaisia merimiehiä. On käsittämätöntä, että Suomi on nyt epäämässä merenkulun tuet varustamolta, joka pyrkii ylläpitämään ja kasvattamaan suomalaista merenkulkua ja laivastoa sekä merenkulun työpaikkoja.

Suomalaisen ja Ahvenanmaalaisen merenkulun ja matkailun kehittäminen on tärkeää, sillä yksi suuri matkustajalaiva voi tuoda saarille ja manner-Suomeen kaivattuja matkailijoita. Eurooppa on liekeissä, eivätkä monet suomalaiset ovat enää tänä kesänä matkanneet etelään, vaan matkailevat Suomessa ja Pohjoismaissa omilla autoilla vastuullisesti. Maasta toiseen kuljetaan laivoilla, eikä lentäen. Suomeen saapuu Euroopasta matkailijoita viilentämään itseään, pakoon helteitä.

Ahvenanmaan saaret ovat Pohjoisen ja Keski-Suomen sekä rannikoiden ohella merkittävä matkailupaikka: Laivoilla Suomeen saapuvat matkailijat pääsevät kohteisiinsa ja tuovat paikallisiin yrityksiin töitä ja tuloja. Miksi Suomen viranomaiset haluavat nyt laittaa kapuloita rattaisiin ja ovat valmiit päästämään suuren ropax-aluksen Ruotsin lipun alle, jolloin verotulot valuvat Ruotsiin? Tilanne ei vaikuta vastuulliselta Ahvenanmaan kehittämiseltä, etenkin kun on löytynyt varustamo, joka on valmis alueelle investoimaan sekä panostamaan suomalaisen merenkulun tulevaisuuteen.

M/s Fjärdvägen on turvannut Suomen merikuljetusten huoltovarmuutta Naantalin ja Ahvenamaan Långnäsin reitillä yli 30 vuotta

Alkuperäinen M/s Fjärdvägen oli vuonna 1972 valmistunut rahtilaiva. Alus kävi vanhaksi ja oli tärkeää löytää Suomen merikuljetusten kannalta tärkeälle Naantalin ja Långnäsin väliselle reitille jatkaja.

Eckerö-varustamo osti M/s Fjärdvägenin Rederi Ab Lillgaardilta vuonna 2025 ja ilmoitti etsivänsä reitille suuremman aluksen. Korvaajaksi löytyi ruotsalainen, vuonna 1986 valmistunut M/s Stena Nautica. Uusi alus on ropax-rahtilaiva, joka pystyy kuljettamaan jopa 900 matkustajaa. Matkustajien ohella M/s Fjärdvägen kuljettaa ennen kaikkea Ahvenanmaan ja manner-Suomen välillä tärkeää rahtia yhteiskunnan toimivuuden kannalta. M/s Fjärdvägenin reitille ei ole muuta vaihtoehtoa, vaan meritie on silta Suomeen.

Miksi M/s Fjärdvägenille ei makseta enää Suomessa miehistötukea?

Alkuperäinen M/s Fjärdvägen oli rahtilaiva, jolle maksettiin merenkulun miehistötukea. Alus ei kuulunut sen sijaan rahtilaivana EU:n päästökaupan saaristopoikkeuksen piiriin, mikä pienentää kustannuksia vuodessa useilla tuhansilla euroilla.

Uusi reitille saapuva M/s Fjärdvägen rekisteröitiin ropax-aluksi ja se pääsi EU:n saaristopoikkeuksen piiriin. Alus jäi sen sijaan yllättäen nyt ilman miehistötukea, koska sitä ei makseta kotimaan liikenteessä toimiville matkustaja-aluksille. Syynä on aluksen liikennöimä reitti, joka ei jatku Långnäsista ulkomaille. Ahvenanmaa on kuitenkin itsehallinnollinen alue ja sillä on omat aluevedet: ovatko liikenneministeriön virkamiehet tulkinneet liian kapeasti ja tiukasti EU:n liikenneverkon linjauksia, voidaan kysyä. Siltä ainakin vaikuttaa. Kaikessa laintulkinnassa pitäisi muistaa Suomen etu, eikä lyödä kapuloita rattaisiin ja saada päätöksillä alusten ulosliputtamista Suomesta. Suomen talous on heikossa kunnossa ja kaikki toiminnot, joita yritykset ovat valmiita tekemään taloutemme vahvistamiseksi on otettava vastaan. Suomalaisten laivojen ulosliputus Ruotsiin vie Suomen taloustulot Ruotsiin ja tekee suomalaisista merenkulkijoista työttömiä. Tämä ei ole isänmaallista, vaan pelaamista Ruotsin pussiin.

Eckerö Link-varustamon toimitusjohtaja Jonas Henriksson ei voi ymmärtää, miksi kotimaan matkustajaliikenne on suljettu miehistötuen ulkopuolelle. Vanha M/s Fjärdvägenin oli rahtialus, jolle myönnettiin miehistötukea ja se purjehti samalla reitille kuin tuleva korvaaja. Mikään ei siis muutu, joten on ehdottomasti selvitettävä miksi miehistötuki ollaan nyt epäämässä uudelta alukselta. Liian kapeakatseinen tulkinta voi kostautua ja heikentää Suomen merenkulun kilpailukykyä kilpailijavaltioihin nähden: Ruotsi vie voiton.

Eckerö Link-varustamon toimitusjohtaja Jonas Henriksson mukaan ei ole tällä hetkellä mitään järkeä pitää M/s Fjärdvägeniä Suomen lipun alla, niin kauan kun varustamo ei saa aluksesta miehistötukea. Toimitusjohtajan tuohtumus tilanteesta on täysin ymmärrettävä, sillä varustamo menettää lähes miljoona euroa, jos sille ei makseta Suomessa miehistötukea.

Ruotsi on sen sijaan valmis maksamaan miehistötukea, jossa ei ole käyty muutoinkaan minkäänlaista poliittista keskustelua merenkulun tukien leikkauksista, kuten Suomessa viime elokuussa. Ruotsi päinvastoin vahvistaa omaa laivastoaan kaikin mahdollisin keinoin oman huoltovarmuutensa turvaamiseksi: maalla oli vuoden 2026 alussa 75 uutta laivaa tilauskirjoissa. Ruotsalaiset varustamot haluavat lisätä myös ruotsalaisten merimiesten määrää omilla aluksillaan.

Suomella ei enää jatkossa valtaa aluksen liikkeisiin, kun lippu vaihtuu Ruotsiin

Suomalaisen M/s Fjärdvägenin siirtyminen Ruotsin lipun alle vahvistaa Ruotsin laivastoa, mutta on suuri menetys Suomelle ja voi koitua meille vielä kohtalonkysymykseksi, mikäli kuulaa alkaa lentää jonain päivänä itärajan takaa. Suomen lipun vaihtuminen aluksen ahterissa Ruotsin lippuun tarkoittaa sitä, että Suomen valtio ei voi ottaa alusta enää hallintaansa, vaan sen marssiliikkeistä päättää jatkossa Ruotsi: valtio, joka on toiminut pitkälti sivustaseuraajana viime sodissa, kun Suomi seisoi suoraan etulinjassa.

Kuva: Naantalin ja Ahvenanmaan Långnäsin välillä purjehtinut vanha M/s Fjärdvägen rahtilaiva, jonka tilalle Eckerö Link-varustamo on valmis tuomaan uuden, suuremman korvaajan. Långnäsin satamassa tehdään jo laajennustöitä uutta ropax-alusta varten, mutta Suomen ministeriön virkamiehet tulkitsevat lainsäädäntöä niin tiukasti, että uudelle alukselle ei olla valmiita maksamaan Suomessa enää jatkossa miehitystukea. Tästä syystä varustamo on kertonut liputtavansa reitille tulevan aluksen Ruotsiin. Se on menetys Suomelle ja Ahvenanmaalle: ulosliputus on estettävä.