Merenkulkijat ovat huolissaan omista työpaikoistaan

Jos huhtikuun kehysriihestä tulisi merenkulkuun huonoja uutisia, mitä sanot Suomen hallitukselle?

- Työpaikat lähtevät. Sitähän se on. Sitten todennäköisesti ulkoistetaan lippu ja suomalaiset merityöpaikat katoavat, M/s Finlandian osastoluottamusmies Jouni Kuutti tietää.

Merenkulkijat ovat aidosti huolissaan omista työpaikoistaan.

- Ihmiset lukevat uutisia suurista työttömyysluvuista ja leikkauksista. Samaan aikaan ollaan huolestuneita omasta työpaikasta ja tulevasta, Kuutti kuulee murheet.

Merimiehissä pariskuntia: leikkaus veisi toimeentulon koko taloudelta

Osastoluottamusmies on laivalla lähin henkilö, jolta kysytään ensimmäisenä mieltä painavista kysymyksistä. Kuutin mukaan merimiehet eivät ole unohtaneet valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) viime elokuista leikkauslistaa.

- Merenkulun tuista on tullut paljon kysymyksiä ja niitä olen joutunut avaamaan, hän kertoo.

Merenkulkijoiden piirissä on paljon pariskuntia, joista molemmat työskentelevät merillä.

- M/s Finlandialla on paljon perheellisiä. Täällä on myös muutamia, joista kummatkin ovat töissä merillä. Jos työpaikat lähtisivät, talousisku kohdistuu heihin tuplana.

Suomen heikko taloustilanne näkyy risteilymatkustamisessa.

- Hallitus paasaa Suomen heikosta taloustilanteesta: työpaikkoja menee ja ihmisten pitää säästää. Sitten ihmiset säästävät, eikä lähdetä reissuun.

Ekstraajille ei ole keikkaa kuten aiemmin

Ensin työpaikat katosivat työväestöltä. Nyt tekoäly vie toimeentulon valkokaulusväeltä. Helmikuussa 2026 Suomessa oli 312 000 työtöntä, mikä on 49 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

- Jos taloudesta toinen on työttömänä, niin ei lähdetä risteilemään. Jos lähdetään, havaittavissa on että ostokset ovat pienempiä, koska säästetään – ja rahat ovat yksinkertaisesti monilla vähissä.

M/s Finlandia tekee päivittäin kolme lähtöä Helsingistä Tallinnaan ja takaisin. Aluksella työskentelee ekstraajia, joihin työn vähäisyys on kohdistunut ensimmäisenä.

- Meilläkin on pitkään ekstranneita, joille ei ole hommia. Ei oteta keikkatyöntekijöitä, kun on hiljaista. En ihmettele, että monet miettivät jo alan vaihtoa ja maihin töihin menoa, että jostakin saisi toimeentuloa, osastoluottamusmies ymmärtää.

Merenkulkijoiden ei ole helppoa löytää korvaavaa työtä maista, eikä töitä ole tällä hetkellä helposti saatavilla. Eniten ekstraajia työskentelee laivan talous- ja hotelliosastolla. Valtiovarainministeri Riikka Purra kohdisti viime elokuussa leikkausuhkansa juuri taloushenkilöstöön.

- Laivan talousosastoilla on töissä työntekijöitä, jotka ovat työskennelleet useita vuosia tai koko työuransa merillä. He ovat ammattimerenkulkijoita, jotka ovat erikoistuneet laivatyöskentelyyn ja he osaavat toimia laivalla vaativissakin erikoisolosuhteissa, Jouni Kuutti muistuttaa ja katsoo laivaikkunasta Itämerelle.

- Suomalaisten matkustaja-autolauttojen taloushenkilöstö muodostaa reilusti yli puolet koko suomalaisesta merimieskunnasta. Jos laivojen taloustyöntekijät katoavat, loppuu koko suomalainen merenkulku kuin seinään.

Suojaosan poisto oli hallitukselta tyhmä temppu

Hallitus poisti työttömyysturvan ja asumistuen suojaosan vuonna 2024. Suojaosan poisto kohdistuu varsinkin osa-aikatyötä tekeviin, jotka saivat aiemmin tienata 300 euroa kuussa, ilman että se heikentää etuuksia.

Nyt jokaisesta tienatusta eurosta ”sakotetaan”: jokainen työssä ansaittu euro leikkaa työttömyystukea 50 senttiä. Jos työtön ansaitsee pätkätöissä 300 euroa kuukaudessa, se pienentää nyt työttömyystukea 150 euroa. Ennen suojaosan poistoa (eli vuotta 2024) 300 euroa sai pitää kokonaan itsellään.

- Suojaosan poisto on vaikuttanut ihmisten elämään todella paljon ja oli tyhmä temppu. Aiemmin sait tienata määrätyn määrän, mutta nyt ei kannata tulla töihin edes päiväksi, koska se vaikuttaa etuuksiin, M/s Finlandian osastoluottamusmies Jouni Kuutti tietää.

Hallituksen tavoitteena oli saada suojaosa poistolla osa-aikaiset työntekijät vakituisiin töihin. Toisin kuitenkin kävi ja työttömyysluvut lähtivät räjähdysmäiseen nousuun.

Huhtikuun 20.-21. päivä pidetään hallituksen kevään kehysriihi. SAK ehdottaa kevään kehysriiheen suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan.

Nykypäivän nuoret ovat osaavia ja valveutuneita

Suomalaisissa merenkulkijoissa on paljon nuorta väkeä. Laivatyö on ja pysyy eikä tekoäly voi viedä työtä. Muutoksia varmasti tulee, mutta se koskettanee enemmän komentosiltatyötä. Laivojen täysautomaatio ei ole mahdollista pitkillä merimatkoilla, eikä välttämättä lyhyilläkään. Venäjän harjoittama Itämeren alueella tapahtuva GPS-häirintä on palauttanut komentosilloille käyttöön vanhat merikartat nykytekniikan rinnalla. Laivaa ohjaa ihminen, joka tietää reitit ja tuntee kartat sekä tekee päätökset.

Jouni Kuutti työskentelee itse M/s Finlandian kokouskeskuksessa. Hänellä on enää viisi vuotta eläkkeeseen ja hän toivoo saavansa tehdä töitä merillä eläkepäiviinsä saakka. Kuutin mukaan tärkeä tehtävä on toimia esikuvana työelämään saapuville nuorille.

- Merille töihin saapuvat nuoret ovat kaikki hyviä työntekijöitä ja osaavat työt hyvin. Huomaa, etteivät he ole sellaisia, että kotona on kannettu kaikki eteen tai jos on, niin he osaavat tehdä hyvin töitä.

Aurinko paistaa ja keväinen Tallinna kutsuu. M/s Finlandialle saapuu kesäksi kesätyöntekijöitä. Osastoluottamusmies Kuutti kertoo heille Merimies-Unionista ja liiton jäsenyydestä.

- Nykyajan nuoret ovat aika valveutuneita ja lukevat lehtiä.

Kuutti itse aloitti merillä keikkahommat vuonna 1999 ja vakituisena 2016.

- Alusta lähtien pyydettiin maista merille töihin. Tein maissa Postissa töitä ja lopulta hommat muuttuivat siellä niin paljon, että lähdin kokonaan merille.

Merillä on oma lainsäädäntö ja työehtosopimukset, jotka eroavat paljon maapuolesta.

- Meritessit oppii kyllä. Aika paljon minulta kysellään luottamusmiehenä samoista asioista, kuten palkoista. Myös vanhempainvapaista tulee paljon kysymyksiä sekä lomista.

Jouni Kuutti työskenteli luottamusmiehenä myös Postissa ja tuntee väkeä PAU:sta.

- Luottamusmiehen työ itsessään on sinällään samaa merillä ja maissa: autamme jäseniä, Kuutti toteaa.

Merimies-Unionin järjestämät luottamusmiesten täydennyskurssit ovat hyvä foorumi saada uutta tietoa liiton asioista ja merenkulun ajankohtaisista, Kuutti vakuuttaa. Hän odottaa jo toukokuisia täydennyskursseja.