Keskusjärjestöt tapasivat Turun Eurooppa-foorumilla globalisaation tiimoilla: EU selviää yhteistyöllä, vaikka nykymaailma on julma peli

TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO

Kuinka Euroopan unioni selviää globaalien myrskyjen silmässä, ja miten kilpailukyky pysyy ja työpaikat säilyvät? Tätä kokoontuivat pohtimaan elokuun lopulla työmarkkinoiden keskusjärjestöt Eurooppa-foorumille Turkuun. Nelikko vastasi kuin yhdestä suusta: yhteistyöllä ja pitämällä kiinni hyvistä eurooppalaisista arvoista kuten kansanvallasta.

Keskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava sekä työnantajien EK halusivat tuoda esiin, että ne olivat antaneet toukokuussa yhteisen julkilausuman EU-tavoitteista opastukseksi Suomen seuraavalle hallitukselle. Julkilausumassa oli mukana nelikon lisäksi kuntatyönantajien KT.

Lausuman keskeinen ajatus oli: vahvistuva ja yhtenäinen EU on koko Suomen etu. Samaa ajatusta toistivat keskusjärjestöjen johtajat Turussa.

EU:n viiden vuoden tähtäin

Järjestöjohtajilta kysyttiin, mitä EU:n pitäisi ainakin tehdä kilpailukyvyn ja työpaikkojen ylläpitämiseksi seuraavan viiden vuoden aikana. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta halusi hillitä kriisipuhetta: 

 - Eihän EU:ssa ole menetetty kilpailukykyä ja työpaikkoja hukattu, moni asia on ihan hyvin. Riskejäkin on toki vaikka työntekijän asemassa ja ympäristöasioissa.

- Mutta EU:n sisällä tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä. Tämä onnistuu, kun emme hukkaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja olemme valmiita panostamaan uudistuksiin myös taloudellisesti.

Akavan Pia Rekilä ehdotti, että EU ei yrittäisi väen vängällä tasata jäsenmaiden taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja. EK:n Minna Helle hehkutti EU:n parhaita puolia verrattuna Kiinaan ja USA:han, kunhan niitä ei pilata liialla sääntelyllä (regulaatiolla).

STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi kantoi osansa EU:n suitsuttamisen alttarille.

- Onneksi on EU. Kiitos sydämen pohjasta, Kirvesniemi lausui. - Ja meidän työmarkkinaihmisten on hyvä muistuttaa, että osaava ja hyvinvoiva työvoima on kilpailuetu niin nyt kuin viiden vuoden päästäkin. Sillä me EU:na pystymme pärjäämään Kiinalle ja USA:lle.

Ay-liikkeen osa: huolienhallinta

Hieman yllättäen EK:n Minna Helle tarjosi ay-liikkeelle ”tärkeää osaa” työpaikkojen ja kilpailukyvyn säilyttämisessä. Hänen mielestään ay-liikkeen tehtävänä on palkansaajien huolien hallinta tulevaisuuden muutoksissa.

- Työntekijöiden hyvinvoinnissa huolienhallinta on oleellinen osa, koska ihmiset toimivat yrityksissä, ja vain siten yritykset voivat tuottaa innovaatioita ja lisäarvoa.

- Jos palkansaajien ja yritysten huolten ja mahdollisuuksien ero painottuu huoliin, me jäämme telineisiin, kun pitäisi pinkaista liikkeelle, Helle sanoi.

Sekä SAK:n Jarkko Eloranta että STTK:n Else-Mai Kirvesniemi kiittivät EK:n Helteen tarjousta, mutta eivät halunneet ottaa koko vastuuta työntekijöistä ammattiyhdistysliikkeen harteille.

- Yhteiskunnalliset asiat ja ay-toiminta ovat aivan EU:n ydintä, mainitaanhan se jo EU:n perustamissopimuksissa. Kun työntekijä uskoo hyötyvänsä EU:sta tekemällä oman osansa, lisää se koko yhteisön toimivuutta ja joustavuutta, Eloranta totesi.

- Mutta tällä hetkellä voimapolitiikka on julmaa peliä, jossa on pakko olla mukana, vaikka ei haluaisikaan. Yhteisten arvojen lisäksi tarvitaan yhteistä rahoitusta, investointeja tulevaisuuteen. Orpo-Purran hallituksen talouskurjuudesta on päästävä eroon, sanoi Eloranta.

Energia omissa käsissä, mutta eristäytymättä

Else-Mai Kirvesniemi toi esille osaavan työntekijän hyvinvointia suuren luokan päätösten ja direktiivien keskellä.

- Haluan tuoda esiin pienen ihmisen näkökulmaa. Vaikka USA vetäytyy Euroopan puolustamisesta ja Venäjän uhka säilyy, on hyvä muistaa, että työelämää pitää jatkossakin kehittää. Vain sillä voimme pitää kilpailuetumme, Kirvesniemi totesi.

Kysyttäessä EU:n omavaraisuudesta Jarkko Eloranta tähdensi energian, kuten sähkötuotannon, pitämisestä omissa käsissä. Niin kaivostoiminnassa, lääketeollisuudessa kuin varustamoissakin tarvitaan omaa hallintaa, mutta luotettavia kumppanuuksia ei saa sulkea pois.

 - Niin Intian kuin Etelä-Amerikan yhteismarkkina-alue Mercosurin kanssa solmitut vapaakauppasopimukset ovat hyvä vastapaino USA:n tempoilevalle kauppapolitiikalle. Suomi ei saa eristäytyä muusta maailmasta, totesi Jarkko Eloranta.