Kauppalehti selvitti: Ilman valtion miehistötukea lähes kaikki suuret risteilyvarustamot olisivat vuodesta toiseen tappiollisia

Kauppalehden analyytikko Ari Rajala keräsi varustamojen saamat miehistökustannustuet kymmeneltä viime vuodelta. Hän vertasi tukia tuloksiin ja varustamojen jakamiin osinkoihin. Rajala laski myös, miten varustamoiden tuloksien kävisi, jos tukea ei olisi ollut. 

- Jos katsoo asiaa pitemmällä, kymmenen vuoden perspektiivillä, niin varustamoiden tappiot ilman miehistötukea olisivat nousseet niin suuriksi, että nykymuotoista liiketoimintaa olisi tuskin pystytty harjoittamaan”, Rajala viittaa Viking Lineen, Tallink Siljaan ja Eckerö Lineen.

Viking Linen tulos pakkasella, taloudellinen tilanne epävarma

Kymmenen vuoden aikana Viking Linen yhteenlaskettu nettotulos oli 60,9 miljoonaa euroa, varustamotuki 312 miljoonaa euroa ja osingonjako 60,5 miljoona euroa. Ilman varustamotukea yhteenlaskettu nettotulos olisi ollut 251,1 miljoonaa euroa negatiivinen, yhteenveto osoittaa.

Varustamo on haasteista huolimatta uudistanut viime vuosina tonnistoaan ja tuonut liikenteeseen maailman ympäristöystävällisintä tonnistoa. Viking Line on kertonut suunnittelevansa myös Helsinki-Tallinna-välille sähköistä matkustajalauttaa. Varustamobisnes vaatii suuret pääomat ja uudet alukset maksavat arviolta jopa 200 miljoonaa euroa. Tarjouskilpailu telakoille on parhaillaan käynnissä.

Jääkin nähtäväksi saadaanko Helsinki-Tallinna-reitille uutta alusta - ja ennen kaikkea minkä lipun alla - jos toimintaympäristö ei muutu suopeammaksi suomalaista merenkulkua kohtaan.

Viking Line tiedotti 15.8.2025, että sen liiketulos on tällä hetkellä pakkasella ja matkustajamäärät vähenivät vuoden alusta.

- Liiketulos oli ensimmäisellä puolivuotiskaudella, tammikuusta kesäkuuhun, noin 11 miljoonaa euroa tappiollinen, kun se vastaavana aikana viime vuonna oli 4,3 miljoonaa euroa pakkasella. Myös liikevaihto pieneni noin neljällä miljoonalla eurolla.

Viking Line kuvailee taloudellista tilannetta epävarmaksi. Tulokseen vaikuttavat erityisesti matkustajien kulutustottumuksien muutos laskusuhdanteessa.

Päättäjillä päätöksentekovalta suomalaisen merenkulun tulevaisuudesta

Suomalaisen merenkulun tulevaisuuteen vaikuttaa päättäjien tekemät päätökset. Valtiovarainministeri Riikka Purra on ehdottanut merenkulun miehistötukeen leikkauksia, jotka kohdistuvat erityisesti alusten palveluhenkilökuntaan. Suomalaiset varustamot ovat ilmoittaneet, että niillä ei ole mahdollisuuksia pitää aluksia Suomen lipun alla, jos miehistötukea leikataan.

Ruotsissa on käytössä nettopalkkajärjestelmä ja myös Viro tukee omaa merenkulkuaan. Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen kertoo Kauppalehdelle, että esimerkiksi Helsinki-Tallinna -reitillä purjehtiva Tallink on Viron lipun alla, jossa palkkataso on noin 30 prosenttia alle suomalaisten vastaavien työntekijöiden palkkatason.

- Miehistöpalautus laskee eron 5-10 prosenttiin. Olemme halunneet pitää Suomen lipun, mutta tietenkin jos sitten palautusjärjestelmä muuttuisi, niin sitten se ei enää olisi mahdollista.

Keronen korostaa miehistötuen olevan eurooppalainen järjestelmä, jolla pyritään siihen, että eurooppalaiset alukset pysyvät eurooppalaisten lippujen alla ja tarjoamaan töitä eurooppalaisille merenkulkijoille. Merenkulku on kansainvälisesti kilpailtu bisnes, jossa on nähty Suomeenkin saapuvan ulkomaalaisia niin sanottujen halpalippujen alla olevia aluksia, joilla työntekijöiden työehdot eivät ole aina kunnossa.

Suomen Varustamot huolissaan suomalaisten merimiesten riittävyydestä
 

Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala kertoo Kauppalehdelle olevansa puolistaan huolissaan suomalaisten merimiesten riittävyydestä: tuhansia suomalaisia merenkulkijoita jäisi työttömäksi, jos Purran esittämä leikkaus toteutuisi.

- Suomi menettäisi huoltovarmuustonnistoa. Kaikilla Euroopan merenkulkumailla on käytössä sama miehistökustannusten palautusmekanismi. Olisi hyvin erikoista, jos merikuljetuksista riippuvainen Suomi heikentäisi tätä mekanismia.

Tuurnala painottaa, että tavarakuljetuksilla on erittäin suuri merkitys poikkeusoloissa ja kriiseissä, jolloin myös puolustusvoimien kuljetukset nousevat avainasemaan.

- Ukrainassa kauppamerenkulku käytännössä pysähtyi useiksi kuukausiksi sodan alettua. Suomelle vastaava tilanne olisi kestämätön.

- Suomen lipun alla suomalaisilla varustamoilla työskentelevät suomalaiset merenkulkijat ovat vapautettu aseellisesta palveluksesta niin, jotta he voivat hoitaa kriisin tullessa huoltovarmuuskuljetuksia näillä suomalaisilla aluksilla, Tuurnala muistuttaa.

Eckerö Linen M/s Finlandia purjehti Tallinnasta Helsinkiä kohti 14.8.2025.