Helsingin Sanomat: Miehistön osaamattomuus on varjolaivaston suurimpia riskejä

Suomenlahdella purjehtii 97 Venäjän varjolaivaston alusta, jotka ovat ”liikkuvia pommeja” ja aiheuttavat vakavan öljyonnettomuuden uhkan. Alusten miehistöluetteloista löytyviä kansallisuuksia ovat muun muassa Myanmar, Bangladesh ja Filippiinit. Niiden merikouluissa ei opeteta jäissä ajamista.

Kulut Suomenlahdella tapahtuvat öljyvahingon siivoamisesta ovat satoja miljoonia, jotka maksavat suomalaiset ja virolaiset veronmaksajat, sillä yksikään 97 riskialuksesta ei kuuluu kansainväliseen vakuutuspooliin.

Helsingin Sanomat teki yhteistyössä virolaisen Delfi-median tutkivien journalistien kanssa ansiokkaan ja saikkaperäisen Venäjän varjolaivastosta kootun artikkelin, jonka voi lukea kokonaisuudessaan Helsingin Sanomista 8.3.2026. Merimies-lehti laati lyhyen yhteenvedon artikkelista, ja kehottaa kaikkia tutustumaan alkuperäiseen, pieteetillä tehtyyn Helsingin Sanomien juttuun.

Mikä on varjolaivasto?

Vuodenvaihteessa 2022-2023 EU-maat kielsivät venäläisen öljyn tuonnin jäsenvaltioihin. G7-maat asettivat venäläiselle öljylle hintakaton vähentääkseen Venäjän tuloja. Pakotteita kiertääkseen Venäjä alkoi hankkia maailmalta ikääntyneitä aluksia, joiden omistus ja lippuvaltiot ovat hämäräperäisiä. Varjolaivaston alus on saattanut kulkea muutaman vuoden sisällä usean eri lipun ja nimen alla.

”Punaisella listalla” 97 Suomenlahdella purjehtivaa alusta

Helsingin Sanomien ja Delfi-median tutkivat toimittajat keräsivät tietoja Suomenlahdella liikkuneista aluksista talven aikana eri viranomaislähteistä ja avoimista lähteistä. Tietojen keruussa ja analysoinnissa avusti Greenpeace-järjestö, joka on tutkinut Venäjän varjolaivaston alusten ympäristöriskejä.

Tarkasteluun valittiin 211 säiliöalusta, joista rajattiin vielä tarkemmin ”punainen lista” aluksista, jotka täyttävät kolme ikävää kriteeriä:

• alus on yli 15 vuotta vanha, joka pidetään riski-ikänä säiliöaluksille
• yleisarvosana aluksen kunnon ja toiminnan riskeistä on punainen
• aluksella ei ole vakuutusta öljyvahingon varalle
   

Punaiselle listalle kertyi 97 alusta, jotka purjehtivat edestämme pitkin Suomenlahtea joka päivä kuluvan talven aikana. Seuranta kesti kaksi ja puoli kuukautta.

Suomenlahden kautta kulkee 60 prosenttia Venäjän varjolaivaston kuljetuksista

Tankkereista vaarallisimmaksi osoittautui 23 vuotta vanha säiliöalus Ailana. Aluksesta tunnistettiin viisitoista eri riskiä, jotka liittyivät muun muassa laivan kuntoon ja ylläpitoon, vaaralliseen toimintaan vesillä ja vastuullisten henkilöiden piilotteluun.

Ailana oli tarkastettu rekistereiden mukaan kerran neljän vuoden aikana, Venäjällä. Jopa venäläistarkastajien arvio oli: korkean riskin alus, kiireellisyysluokka 1. Tutkien toimittajien seurannassa Ailana ei ollut ainoa yhtä riskialtis alus, vaan niitä paljastui parikymmentä muutakin.

Aluksen lippuvaltio on tärkeä – lippuvaltio on vastuussa laivan toimista ja vahingoista

Merenkulun sääntöjen mukaan aluksen lippuvaltio on vastuussa laivan toimista ja vahingoista. Varjolaivasto käyttää hyväkseen Sierra Leonen avointa rekisteriä. Sinne voi rekisteröidä aluksia, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä Sierra Leonen kanssa. Tutkivien toimittajien todentamista Suomenlahden riskialuksista noin puolet on liputettu Sierra Leoneen. Myös Ailana purjehtii Sierra Leonen lipun alla.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen kertoo Helsingin Sanomille, että ”on syntynyt lippuvaltioita, jotka myöntävät lipun rahalla mutta eivät suorita lippuvaltiovelvoitteita. Osalla ei edes ole merenkulkuhallintoa. Eli lipun saa, mutta valvontaa ei tule.”

Suomessa valmistellaan nyt lakimuutosta, joka mahdollistaisi tiukemman puuttumisen lippuvaltiottomien alusten tarkastamiseen. EU:ssa tiukennusesitykset ovat kaatuneet Unkarin vastukseen, joka myötäilee Venäjää.

Ammattitaitoiset merimiehet kieltäytyvät työskentelystä varjolaivaston aluksilla

Suomenlahdella ja Itämerellä Venäjän varjolaivaston aluksilla työskentelee miehistöä, joka ei tunne eikä osaa työskennellä talvimerenkulun olosuhteissa. Helsingin Sanomien mukaan miehistön osaamattomuus on varjolaivaston suurimpia riskejä. Monet ammattitaitoiset merimiehet kieltäytyvät työskentelemästä varjoaluksilla. Aluksille otetaan ne, jotka suostuvat osallistumaan kiellettyyn toimintaan Venäjän hyväksi.

Alusten miehistöluetteloista löytyviä kansallisuuksia ovat muun muassa Myanmar, Bangladesh ja Filippiinit. Niiden merikouluissa ei opeteta jäissä ajamista.

Ailanalla ei jääluokkaa, eikä vahvistettua konetehoa jäissäkulkuun

Helsingin Sanomien ja Delfi-median seuraamalla Ailana-tankkerilla ei pitäisi olla periaatteessa Suomenlahden satamiin, koska aluksella ei ole jääluokkaa. Aluksen runkoa ja konetehoa ei ole vahvistettu jäissäkulkemiseen. Kehno alus, täysi lasti ja vaikeat olot on yhdistelmä, jossa onnettomuusriski kasvaa.

Suomenlahti on matala ja läheltä piti tilanteita on ollut useita. Viranomaiset ovat joutuneet monta kertaa auttamaan varjolaivaston aluksia, jotka eivät ole tietäneet sijaintiaan Suomenlahdella.

Yksi varjolaivaston aiheuttama ongelma on, että ne ankkuroituvat menomatkalla keskellä Suomenlahtea ja odottavat kansainvälisillä vesillä vahvistusta siitä, mistä satamasta ne saavat lastin. Vilkkaan pääväylän tuntumaan ankkuroituminen yön pimeydessä aiheuttaa muille aluksille törmäysriskin.

Olennainen yhtiö aluksen taustalla on hoitovarustamo, jonka vastuulla on aluksen turvallisuusasiat. Ailanan hoitovarustamoksi oli merkitty Nautilus Fleet Management, joka oli rekisteröity Azerbaidzaniin. Helsingin Sanomien hankkima valokuva osoitteesta ja talosta, jossa hoitovarustamon konttori sijaitsi oli melkoinen neuvostolähiö, luultavasti jonkin sortin asuntola.

Ailanan 12 käyntiä Suomenlahdella ovat tuoneet Venäjälle 500 miljoonan dollarin tulot

Ailana purjehtii säännöllisesti Suomenlahdella ja on tehnyt tänne 12 matkaa kolmen viime vuoden aikana. Tähän mennessä Ailana on vienyt venäläistä raakaöljyä maailmalle noin miljoona tonnia kolmessa vuodessa. Ailanan kaksitoista matkaa Suomenlahdelle ovat tuoneet karkean arvion mukaan Venäjälle lähes 500 miljoonan dollarin tulot. Ailana on vain yksi Venäjän varjolaivastossa toimineista 1 300 – 1 500 aluksesta.

Varjolaivaston avulla Venäjä on onnistunut kiertämään hintakattoa, joka on nyt 44 dollaria barrelilta eli tynnyriltä. Venäläistä Ural-laatua on myyty selvästi kalliimmalla, keskimäärin 60 dollaria barrelilta.

Yksi ainut öljyonnettomuus tappaa eläimet ja tuhoaa Suomen rannat useiksi vuosiksi

Helsingin Sanomien mukaan on suorastaan ihme, että varjolaivaston alukset eivät ole joutuneet onnettomuuteen Suomenlahdella. Helsingin Sanomat ja Delfi tilasivat Tallinnan teknilliseltä yliopistolta tietokonesimulaation, mitä olisi tapahtunut  jos Ailana olisi joutunut onnettomuuteen, kun se kulki täydessä lastissa Helsingin ja Tallinnan välillä viime joulukuun matkallaan. 

Simulaatiossa käytettiin todellista kohtaa Ailanan reitillä, sen lastia ja oikeita sääoloja, jotka vallitsivat 9.-22. joulukuuta 2025. Ailana on 244 metriä pitkä ja 42 metriä leveä säiliöalus ja sen säiliöissä oli noin sata tuhatta tonnia raakaöljyä (kantokyky 106 074 tonnia). Ei ole todennäköistä, että koko lasti valuisi mereen, joten simulaatioksi vuodoksi määritettiin 300 000 tonnia.

Näky on toimittajien ja tutkijoiden mukaan karmiva: öljy leviää nopeasti. Tuuli lähti viemään öljylauttaa ensin kohti Viroa, josta se syöksyi mustana lauttana kohti Suomea. Porkkalanniemeen lautta osuu viisi päivää onnettomuudesta, josta vuoto hajautuu ja leviää kohti Helsinkiä ja siitä idemmäksi. 

Kaksi viikkoa onnettomuudesta Suomen rannikko on mustanaan öljyä Inkoosta itään Haminan taakse, noin 185 kilometrin matkalta.

Simulaatiossa Suomen rannoille päätyy noin 9 000 tonnia öljyä. Osa aluksesta vuotaneesta öljystä haihtuu, mutta rannoille saapuvan öljyn määrä on niin suuri, että sitä ei saataisi kerättyä millään pois. Öljyvahinko pilaisi Suomen rannat vuosiksi: kalannat supistuisivat ja lintujen pesintä häiriintyisi vuoksi. Hylkeet tukehtuisivat. Luonto kärsisi eikä kenties enää koskaan pystyisi palautumaan alkuperäiseen kuntoonsa.

Lue alkuperäinen artikkeli: Helsingin Sanomat 8.3.2026