Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

11.11.2020

Hallitus esittää väylämaksujen puolittamista vuodelle 2021

Hallitus esittää väylämaksujen puolittamisen jatkamista vuodeksi 2021. (Hallituksen esitys laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 153/2020 vp). Eduskunta käsitteli lakiesitystä täysistunnossaan 11.11.2020. Kyseessä oli lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely.

Lakiesityksen mukaan väylämaksujen kantamista puolitettuna jatkettaisiin vielä vuoden 2021 loppuun saakka.

Mikä on väylämaksu?


Suomen vesialueella kauppamerenkulkua harjoittavasta aluksesta suoritetaan valtiolle väylämaksua, kun alus saapuu suomalaiseen satamaan ulkomailta tai alus siirtyy suomalaisesta satamasta toiseen suomalaiseen satamaan. Maksun kantaa Tulli. Maksu kannetaan aluksen tyypin, jääluokan ja nettovetoisuusluvun mukaisesti voimassa olevaa hinnastoa soveltaen. Yksittäisellä väylämaksulla on käyntikertakohtainen enimmäismäärä, kalenterivuoden aikaisten maksukertojen enimmäismäärät sekä lastin määrän ja liikenteen tyypin mukaisia huojennuksia koskevat säännöt. Matkustaja-alus maksaa maksun enintään 30 kertaa ja lastialus enintään 10 kertaa kalenterivuoden aikana. Tulli kantaa vuosittain noin 6 000–7 000 väylämaksua liikenteen kokonaismäärän ja yksittäisten alusten liikennöintitiheyden mukaan. Väylämaksutulot osoitetaan valtion talousarvioon yleiskatteellisesti valtion menojen hoitoon. 

Matkustaja-aluksen väylämaksut satoja tuhansia euroja vuodessa


Puolituksen aikaiset väylämaksut vaihtelevat alusten tyyppi-, koko- ja jääluokkaerojen mukaan muutamasta sadasta tai tuhannesta eurosta aina hinnaston mukaisiin enimmäismääriin. Käyntikertaleikkurit vaikuttavat yksittäisen aluksen koko vuoden liikennöinnissä laskennallisesti muodostuvaan keskimääräiseen käyntikertakohtaiseen maksuun suuresti. Tyypillisesti matkustaja-aluksen 30 käynnin maksut ovat yhteensä noin 200 000 eurosta enintään 486 450 euroon. Nämä alukset saattavat saapua Suomeen jopa satoja kertoja vuodessa. Lastialuksilla yksittäiset maksut vaihtelevat muutamasta tuhannesta eurosta hinnaston ylärajaan saakka. Suuren kokoluokan säännöllisen liikenteen lastialuksilla 10 käynnin maksut voivat olla yhteensä 200 000 euroa. Nämäkin alukset saattavat käydä Suomessa useita kymmeniä kertoja vuodessa. 

Väylämaksuilla rahoitetaan kauppamerenkulun palveluita


Väylämaksun yksikköhinnat on mitoitettu kauppamerenkululle tarjottavien palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen tavoittein. Palveluja ovat väylänpito, meriliikenteen ohjaus, jäänmurto sekä merenmittaus. Vuosina 2010–2019 nämä kustannukset vaihtelivat 74,9–99,4 miljoonan euron välillä. Jäänmurtopalvelujen tarjoaminen on merkittävin erä. Kustannuksiin vaikuttavat jäänmurron kustannusrakenne, polttoaineen hinta ja talvien vaihtelu. 

Väylämaksut noin 40-45 miljoonaa vuonna 2020


Ennen puolitusta vuosina 2010–2014 väylämaksun tuotto oli 69,0–87,6 miljoonaa euroa/vuosi. Puolitetun väylämaksun vuosina 2015–2019 tuotto oli 45,3–52,2 miljoonaa euroa/vuosi. Tuottoon vaikuttavat hinnaston muutosten ohella liikenteessä olevien alusten ja niiden suorittamien aluskäyntien lukumäärät (käyntikertaleikkureihin saakka) sekä alusten tyyppi, jääluokka ja koko (nettovetoisuus). Vaikutusta on myös vajaalastien ja transitokuljetusten toteutumisella. Ennen väylämaksun puolitusta vuosina 2010–2014 väylämaksutulojen suhde palvelutarjonnan kustannuksiin vaihteli 77,7–105,3 prosentin välillä. Puolitetun väylämaksun aikana tunnusluku on ollut 53,4–61,2 prosenttia. 

Väylänpidon ja jäänmurron kustannukset esitetty katettavaksi valtion talousarviosta


Valtion talousarviossa vuodelle 2020 väylämaksutuloksi on arvioitu 50,16 miljoonaa euroa. Tulot jäänevät 40–45 miljoonaan euroon. Kesän risteilyalusvierailut eivät toteudu ja lastialuskäynnit voivat vähentyä kaupankäynnin ja tuotannon supistuessa. Linjaliikenteen keskeytykset eivät vähennä väylämaksutuloja, koska alukset maksoivat väylämaksut jo alkuvuodesta. Liikenne- ja viestintäministeriön esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2021 väylämaksutuloja oletetaan kertyvän 48,1 miljoonaa euroa. 

Useissa lausunnoissa esitettiin väylämaksun poistamista vuodelta 2021 tai väylämaksun poistamista kokonaan viimeistään alennuksen päättymisen jälkeen. Kannanotoissa väylänpidon ja jäänmurron kustannukset esitettiin katettavan valtion talousarviosta.  

Kansanedustaja Ville Kaunisto esittää väylämaksujen poistamista


Kansanedustaja Ville Kaunisto (kokoomus) esitti väylämaksulakiin vastalauseen ja esittää väylämaksujen poistoa kokonaan omassa lakialoitteessaan: Lakiote laiksi väylämaksulain kumoamisesta LA 33/2020 vp.

Kauniston mukaan:

”Itämeren osalta kilpailuympäristö Itämeren alueella on vääristynyt. Poistamalla väylämaksu Suomen kilpailukykyä parannetaan kohti samaa tasoa muiden Itämeren maiden kanssa. Kansallisilla maksuilla ja veroilla on iso merkitys yritysten sijoittautumiselle ja tämän myötä Suomen taloudelle. Suomalainen yrittäminen tulee saada samalle viivalle muiden Itämeren maiden kanssa.”

”Väylämaksun maksavat yritykset merirahtien yhteydessä lisäkustannuksena. Väylämaksuilla on myös vaikutusta Suomen kauttakulkuliikenteeseen, reitti Suomen kautta ei ole kilpailukykyinen verrattuna muihin Itämeren maihin. 

Väylämaksujen poistaminen on myös ympäristöteko. Meriliikenteen tehokkuutta pitää edistää osana liikenteen vähähiilistämistä. Tämänhetkinen väylämaksujärjestelmä aiheuttaa sen, että jokainen satamakäynti merkitsee uutta väylämaksua, tällä on suora vaikutus siihen, että kuljetusten tehokkuus laskee ja esimerkiksi lasteja ei oteta tai jätetä väylämaksun takia Suomen eri satamista. Tehokkuus linkittyy suoraan ympäristötavoitteisiin”, toteaa Kaunisto Lakialoitteessaan väylämaksulain kumoamista LA 33/2020 vp.