Suomalaiset merimiehet ovat maamme tärkein voimavara, jotta huoltovarmuuskuljetukset maahamme hoituvat, tapahtui Itämerellä mitä tahansa

Venäläinen sotalaiva räjähti Suursaaren läheisyydessä Suomenlahdella 10.11.2026. Jännite Suomenlahdella kasvaa. Suomalaisten merimiesten turvallisuuden varmistaminen on maallemme tällä hetkellä kaikista tärkein puolustuksellinen asia, sillä suomalaiset kauppalaivat miehistöineen vastaavat siitä, että tavara saapuu maahamme, oli tilanne Itämerellä mikä tahansa.

Venäläisen sotalaivan räjähdys Suursaaren läheisyydessä 10.11.2026 kiristää jännitettä Suomenlahdella. Suomalaiset merenkulkijat ovat maamme tärkein voimavara ja paljon vartijoina, kun he purjehtivat päivittäin Venäjän varjolaivaston välistä. Jokaisella Suomenlahden ylityksellä komentosillalta näkee useita Venäjälle tai sieltä pois lähteviä varjolaivoja. Vastaan tulee myös venäläisiä sotalaivoja.

Suomessa ei ole tällä hetkellä toista ammattikuntaa, kuin suomalaiset merenkulkijat, jotka joutuisivat kohtaamaan ja tuntemaan omissa nahoissaan kiristyneen ilmapiirin Suomenlahdella. Paljon puhutaan laivastosta ja merenkulun huoltovarmuudesta, mutta onko huoltovarmuustyössä ja poliittisissa päätöksissä otettu huomioon ja vakavasti suomalaiset merimiehet, jotka viime kädessä vastaavat siitä, että merikuljetukset Suomeen toimivat vakavassakin häiriötilanteessa?

Kaikki suomalaiset 101 kauppalaivaa tarvitaan merikuljetusten varmistamiseksi

Suomen lipun alla oli syyskuun lopussa 101 kauppa-alusta (kauppa-alusluettelo): jokaisen suomalaisen kauppalaivan tulee olla maassamme jo valmiiksi käytettävissä ja nopeasti saatavilla, jos joudumme poikkeusoloihin. Onneksi näin tällä hetkellä on ja jokainen kauppalaiva tarvitaan, sillä Suomen valtio voi ottaa hallintaansa vakavassa häiriötilanteessa vain Suomen lipun alla purjehtivat alukset. Niiden avulla varmistamme kotimaan meriliikenteen huoltovarmuuskuljetukset vakavassa häiriötilanteessa.

Reilu sata kauppa-alusluettelossa olevaa alusta riittää häiriötilanteessa turvaamaan merikuljetuksemme, mutta laivojen määrä ei voi vähentyä tai ajaudumme merikuljetusten kanssa ongelmiin. Sama tilanne on suomalaisten merimiesten määrän osalta: suomalaisilla varustamoilla on tällä hetkellä pulaa varsinkin miehistöstä, minkä tähden merenkulun ammattikoulutus (toinen aste) on saatava vetovoimaiseksi. Merenkulun ammattikoulutusta tulee kehittää ja vahvistaa, sillä tarvitsemme lisää suomalaista miehistöä.

Huoltovarmuuskeskus: Onko henkilöstö huomioitu yrityksen varautumisessa?

Huoltovarmuuskeskus julkaisi 11.11. tiedotteen, jossa se kysyy: Työntekijöitä tarvitaan myös häiriötilanteissa – onko henkilöstö huomioitu yrityksen varautumisessa?

”Suomalaisissa yrityksissä on viime vuosina panostettu aiempaa enemmän varautumiseen. On laadittu suunnitelmia, hankittu varajärjestelmiä ja harjoiteltu erilaisia häiriö- ja kriisitilanteita. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin voinut jäädä yksi keskeinen kysymys: ovatko työntekijät valmiita toimimaan tilanteessa, jossa yhteiskunnan normaali arki häiriintyy?”, Huoltovarmuuskeskus kysyy.

Rahdin ja laivamatkustajien turvallisuus on merenkulussa aina ykkössijalla: suomalaisilla laivoilla työskentelevä miehistö harjoittelee säännöllisesti erilaisten tilanteiden varalle. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin varsinaisen miehistön oma turvallisuus, eli esimerkiksi henkinen jaksaminen ja toimintavalmius vakavassa häiriötilanteessa.

Merimiehet ja muut kuljetustyöntekijät otettava mukaan huoltovarmuustyöryhmiin

Viranomaiset ja varustamot sekä muut merenkulun tahot, kuten satamat, tekevät jatkuvasti yhdessä varautumistyötä ja kehittävät huoltovarmuutta, mutta työryhmissä ei ole mukana työntekijöitä, kuten merimiehiä. Suomen huoltovarmuutta ja varautumista kehitetään virkamiesten taholla, mutta kun kriisi on päällä, työstä ja asioiden toimeenpanosta ovat vastuussa työntekijät, joita ei ole kuitenkaan ole otettu mukaan varautumistyön suunnitteluun.

Merimies-Unioni ja Rautatiealan Unioni kirjoittivat Helsingin Sanomien Vieraskynässä 2. syyskuuta 2026: Huoltovarmuus tarvitsee myös tekijöiden näkökulman: ”Henkilöstön näkemyksiä tulee kuulla nykyistä vahvemmin huoltovarmuutta koskevassa valmistelussa. Jos tavoitteena on vahvistaa Suomen huoltovarmuutta, on vaikea perustella, miksi niiden ihmisten kokemusta ei hyödynnetä, jotka pitävät liikenteen ja logistiikan käynnissä joka päivä.”

Samaa viestii nyt Huoltovarmuuskeskus itse: ”Yritykset ovat investoineet varajärjestelmiin, laatineet suunnitelmia ja harjoitelleet häiriötilanteiden varalta. Toimintakyky ei kuitenkaan säily ilman ihmisiä.”

Merimiehet ja muut kuljetusalan työntekijät pitää ottaa mukaan Suomen huoltovarmuutta valmisteleviin työryhmiin. Merimies, rekkamies, ahtaaja ja veturinkuljettaja vastaavat siitä, että saamme ruokaa kauppoihin, kun geopoliittiset jännitteet Suomenlahdella kiristyvät.

Suomalaisista merimiehistä puolet ovat naisia: ilman heitä Suomen meriliikenteen huoltovarmuuskuljetuksia ei saada hoidettua. Hyttisiivooja Kirsi Vitikainen (vas.) ja kokki Pauliina Teikari työskentelevät Viking Linen M/s Viking XPRS:llä, joka purjehtii joka päivä Suomenlahden yli Helsingistä Tallinnaan ja takaisin.

– Pidämme aluksella säännöllisiä turvallisuusharjoituksia eri tilanteita varten. Tiedämme omat tehtävämme aluksella, jos jotakin tapahtuisi. Merimatka Helsingin ja Tallinnan välillä on lyhyt, Vititikainen ja Teikari ovat tarvittaessa kylmähermoisia toiminnan naisia.