"Yhtään suomalaisten tekemää laivaa ei ole myyty pelkällä halvalla hinnalla": Keksinnöt ja soveltaminen Suomen meriteollisuuden valtteina

TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO

Miten lisäämme meriteollisuuden kasvua Suomessa ja vahvistamme alan kansainvälistä kilpailukykyä? Tätä pohtivat meriteollisuuden edustajat Turussa Eurooppa-foorumin paneelissa. Edustajat vannoivat alan digitalisoitumisen, sähköistymisen ja yhteistyön tiivistämisen nimiin.

Turussa kesän lopussa kokoontuneet asiantuntijat edustivat sekä telakoita (Meyer Turku Oy:n Tom Degerman ja Rauma Marine Constructions Oy:n Mika Laurilehto) että meriteollisuuden koulutusta (Åbo Akademin Magnus Gustafsson ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Heikki Haaparanta). Länsirannikon huutosakkiin kuuluivat vielä Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela ja Turun kaupungin ilmastojohtaja Risto Veivo.

Valtteina soveltaminen ja sopeutuminen

Telakoista isomman Meyer Turun kaupallinen johtaja Tom Degerman kertoi yli 40-vuotisesta urastaan telakkateollisuuden palveluksessa. Hän halusi korostaa suomalaisten vahvuutta uusien asioiden soveltamisessa ja asiakkaiden toiveisiin sopeutumisessa.

Olipa Degerman rakentamassa maailman ensimmäisistä nykyaikaisista risteilyalusta Song of Norwayta Wärtsilän Helsingin telakalla vuonna 1970. Alus oli tilaajan Royal Caribbean Cruise Linen ensimmäinen alus.

- Sen voin sanoa, että yhtään suomalaisten tekemää laivaa ei ole myyty pelkällä halvalla hinnalla. Aina on ollut mukana innovaatioita, meillä uusimpana LNG:llä (nesteytetty maakaasu) toimivat alukset, Degerman totesi.

Sähkö valtaa alukset, akut halpenevat

Rauman Telakan varatoimitusjohtaja Mika Laurilehto säesti turkulaista kollegaansa.

- Turku tekee isot risteilyalukset, meille jää rakennettaviksi pienemmän rahtilaivat. Isoin mullistus tulee olemaan sähkön tulo laivojen käyttövoimaksi. Iso osa uusita sähkörahtilaivoista menee Kaukoitään, Laurilehto totesi.

Hän sai tukea yliopistoväeltä, tutkimuspäällikkö Magnus Gustafssonin mukaan sähkö edistyy harppauksin laivojen käyttövoimaksi. Avaimena on akkujen tehon nousu ja hinnan lasku.

 - Ei tarvitse odottaa vuoteen 2040: Euroopan laivojen lähiliikenne sähköistyy jo nyt. EU:n laivaliikenteestä puolet on lähiliikennettä, Gustafsson sanoi.

Hänen mukaansa sähköistymisen myötä laivat tulevat osaksi maiden energiajärjestelmiä, mikä tulee vaatimaan satamilta isoa kehittämisaskelta. Toisaalta muutoksessa voi aueta Suomelle hyviä vientimahdollisuuksia.

Rauman telakan Laurilehdon mielestä sähköistäminen muuttaa paitsi itse laivan, myös laivan rakentamisen: laivasta tulee yhä enemmän teollisuustuote, jonka pitää toteuttaa asiakkaan haluamia palveluja.

- Tulevaisuudessa sähkölaivatehtaalta valmistuu tuote, johon vaikuttaa koko meriteollisuuden tuotantoketju telakoista varustamoihin, totesi Laurilehto.

Valtio mukaan riskinottoon

Kannustaako Suomi meriteollisuuden kehittämiseen? Tom Degerman antaa aika hyvät pisteet yhteiskunnalle alan tukemisesta ja sen vaatimusten huomioon ottamisessa.

- Suomella on halua pärjätä. Mutta meidän näkökulmasta valtio voisi vielä kannustaa varsinkin meriteollisuuden pieniä ja keskisuuria yrityksiä yhteistyöhön, sanoi Degerman.

Mika Laurilehto haluaisi valtion edistävän uuden teknologian käyttöönottoa, esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä voisi olla kumppanushankkeita yritysten kanssa.

- Myös kaksikäyttötuotteissa eli esimerkiksi sotalaivoissa valtion osallistuminen myyntiponnistuksiin on tärkeää, sanoi Laurilehto.

Rauman ja Turun kaupungin Esko Poikela ja Risto Veivo vakuuttivat kaupunkipäättäjien kuuntelevan meriteollisuuden yrityksiä herkällä korvalla. Kumppanuus näkyy Turussa telakan sähkötuotannossa ja Raumalla kaavoituksessa ja toimitilojen vuokraamisessa.

Siinä missä telakkaväki toivoi tukea ja riskinottoa julkiselta puolelta, SAMK:n Heikki Haaparannan toiveet valtiolle olivat vaatimattomammat:

- Seuraavalla vaalikaudella miltei kaikki poliittiset puolueet ovat sitoutuneet velkajarruun. Toivomme silti merialan koulutuksen välttyvän isoilta leikkauksilta.