Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

5.9.2018

”Pärstäkerroinirtisanominen” iskee erityisesti nuoriin aikuisiin

”Pärstäkerroinirtisanominen” iskee erityisesti nuoriin aikuisiin: pankista ei saa lainaa, eikä perhettä voi perustaa, jos ei ole työpaikkaa.

Teksti: Saana Lamminsivu

Sipilän hallituksen valmistelema ”irtisanomislaki” tekisi irtisanomisesta helpompaa alle 20 hengen yrityksissä. Kansan suulla asiaa voi nimittää ”pärstäkerroinirtisanomiseksi”. Toteutuessaan laki ajaisi etenkin nuoret aikuiset ahdinkoon. Tulevaisuutta ei voi rakentaa tyhjän päälle, jos ei ole töitä. Pankit eivät myönnä lainaa niille, joilla ei ole työpaikkaa – saati vakituista toimeentuloa - ja suunnitelmat perustaa perhe lykkääntyvät.

Suomessa on syntynyt kahtena viime vuotena vähiten lapsia koskaan. Syitä syntyvyyden laskuun ei tarvitse hakea kaukaa: epämääräiset työsuhteet ja pieni palkka sekä ennakoimaton tulevaisuus: maailmalla vallitsevat konfliktit ja ilmastonmuutos, ihmisten ja työntekijöiden huono kohtelu sekä elinolosuhteet. Nuoret ovat valistuneita ja kiinnostuneita maailman tilasta ja tulevaisuudesta. Kotimaan olosuhteiden lisäksi hyvinvointi muissa valtioissa koetaan tärkeäksi ja ihmisoikeuksia halutaan puolustaa. Voikin sanoa, että maassamme tällä hetkellä kasvava sukupolvi on melko fiksua porukkaa.

Monilla aloilla, kuten päivähoidossa, vallitsee työvoimapula

Varsinainen työelämään siirtyminen tapahtuu nykypäivänä myöhemmin, koska lähestulkoon kaikkiin tehtäviin tarvitaan jonkinasteista koulutusta: peruskoulu tai korkeakoulututkinto. Niinpä työelämään saapuvilla 25-30 -vuotiailla on kova kiire saada töitä, etenkin vakituisia töitä. Työnantajan mietteet työhaastatteluun saapuvasta nuoresta naisesta - vaikka hän olisi kuinka pätevä - voi lukea jo ennalta: pian hän perustaa perheen, joten en palkkaa. Yhteiskunnassa pitäisi päinvastoin tällä hetkellä tukea nuorten aikuisten töihinpääsyä ja tukea heitä. Sama koskee myös monia jo työelämässä olevia, kuten ammatinvaihtajia. Yksi urapolku ei tänä päivänä enää riitä, vaan henkilöllä voi olla useita eri ammatteja ennen kuin hän aikanaan pääsee eläkkeelle.

Samaan aikaan monilla aloilla koetaan tällä hetkellä suurta työvoimapulaa. Määrättyihin töihin, kuten pääkaupunkiseudulle lastentarhanopettajiksi, ei saada rekrytoitua riittävästi väkeä. Työpaikkoja on avoinna myös monille muille aloille, joihin ei löydy tekijöitä. Kysymys kuuluukin, miksi Sipilän hallitus tällä hetkellä ajaa formulakilpailujen nopeudella maalia kohti lakia, jolla heikennettäisiin entuudestaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien työsuhteiden ehtoja, kun yritykset kamppailevat työvoiman saatavuuden kanssa.

Jos ei ole veronmaksajia, millä rahoitetaan terveydenhoito ja koulutus. Entä eläkkeet?

Mikäli Sipilän hallituksen valmistelema ”irtisanomislaki” tulisi voimaan, se päinvastoin heikentää tämän hetkisten nuorten aikuisten ja tulevien sukupolvien työelämään siirtymistä ja sitä kautta maamme tulevaisuutta. Jos ei ole työntekijöitä, ei ole veronmaksajia. Ei rahaa, jolla rahoittaa yhteiskunnan palveluita, kuten terveydenhuolto ja koulutus sekä maksaa vanhuksille eläkettä.

”Lurjuksista” eroon?

Sipilän valmistelemaa ”irtisanomislakia” on kommentoitu mediassa jopa siten, että eroon halutaan päästä ”lurjuksista”, eli niistä jotka eivät ole riittävän motivoituneita tai sitoutuneita työtehtäviinsä. On totta, että monet nuoret hakevat vielä paikkaansa työelämässä, he vasta etsivät omaa alaansa ja opettelevat työelämää itseään. Jokainen meistä tietää, että kukaan ei ole seppä syntyessään, vaan työntekoa ja ammattiin opiskelua pitää harjoitella useita vuosia. Työ tekijäänsä opettaa, sanotaan. Nuorten ja jokaisen uuteen ammattiin saapuvan on aloitettava alan harjoittelun jostakin. Siksi Sipilän hallituksen valmistelema "irtisanomislaki" ei millään tavalla tue ihmisen työuralla kasvamista: odotetaan, että työntekijän pitää hallita työnsä välittömästi. Vanhan kansan maalaisjärki ja maltti, jossa harjoittelijasta kasvatettiin kisälli, on täysin kateissa. Samaan aikaan hallitus yrittää hoputtaa nuoria saattamaan koulunsa ja tutkintonsa päätökseen nykyistä nopeammin, mutta se ei ole valmis tarjoamaan heille työpaikkaa.

Virheistä opitaan, tietävät myös pienyrittäjät

Hallituksen valmistelema laki irtisanoa työntekijä helpommin pienistä yrityksistä on muutenkin kuolleena syntynyt. Työelämässä on jo tällä hetkellä käytössä koeaika, jonka aikana katsotaan onko henkilö töihinsä pätevä. Jos työntekijä puolestaan tyrii töissä, hänelle voidaan antaa opiksi varoitus. Näiden lisäksi työntekijä, joka ei hoida töitään, voidaan jo voimassa olevien lakien mukaan irtisanoa. Monet tekevät virheitä, mutta niistä opitaan. Moni keski-ikäinen työssään menestyvä työntekjiä on ollut aikanaan hieman tumpelo, mutta on nykyään työpaikkansa konkari.

Tämän tietävät etenkin monet pienyrittäjät, jotka ovat työurallaan ja sittemmin firmansa kanssa käyneet monet sopat, ennen kuin yritys on kantissaan. Pienyrittäjät ovat usein oman tiensä kulkijoita – ehkä niitä entisiä lurjuksia – jotka ovat kulkeneet omaa polkuaan ja sitkeydellä sekä ärhäkällä luonteella peruskoulun varassa raivanneet tiensä nykytilaan. Näin ollen pienyrittäjät - ja ehkä hieman motivaatiota hakevat työelämään saapuvat nuoret - ovat alkulähtökohdissaan samalla viivalla. Jonain päivänä nuori saattaa johtaa jopa firmaa. Tämän päivän ”lurjus” on huomisen tekijä, muista se Sipilä.