Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Jäsenpalvelu
Näytä alasivut

16.2.2022

Talvimerenkulkua Turun saaristossa: FinFerriesin Prostvik1 liikennöi Nauvon ja Korppoon välillä

Saariston yhteysalukset, lautat ja lossit kuljettavat matkustajia sekä rahtia saariin ympäri vuoden. Miten sujuu talvimerenkulku Turun Saariston Rengastiellä?

Nauvosta Korppooseen


Kansimies Tuomas Karivaara lastaa Nauvon ja Korppoon välissä kulkevan FinFerriesin Prostvik 1-lautan kyytiin ajoneuvoja. Lautta liikennöi Nauvosta Korppooseen Pärnäsin lauttarannasta.

Korppoon pääsaari on nimeltään Kyrklandet. Kirkonkylän keskustaan on lautalta matkaa vajaa 10 kilometriä. Maamerkki on keskiaikainen kivikirkko, joka rakennettiin 1430–1450. 

Korppoon toinen suuri saari on Norrskata, jonne pääsee FinFerries-varustamon lautalla Galtbyn lauttarannasta. Galtbystä voi jatkaa matkaa Saariston Rengastietä pitkin myös Houtskäriin FinFerriesin lautalla tai Kökariin Ahvenanmaan saaristolautalla (Ålandstrafiken). Korppoosta liikennöidään siis moneen suuntaan, eikä alue olekaan mikään yksittäinen suuri saari, vaan ennemminkin saaristo: Korppoossa on kaikkineen noin 2000 saarta ja luotoa!

Videon katsominen edellyttää, että hyväksyt markkinointievästeet.


Kansimies ja päällikkö vuorottelevat lautan ajoa, jos mahdollista


Saaristossa liikkumisen mahdollistavat lautat ja yhteysalukset. Pärnäsin sataman ”lautturi”, kansimies Tuomas Karivaara, on kyydinnyt matkustajia ja ajoneuvoja Korppoossa vuodesta 2019. Sitä ennen hän on purjehtinut kauppalaivoilla, jäänmurtajilla ja yhteysaluksilla. Ensimmäisen kerran saaristotien lautat tulivat töiden puolesta tutuiksi vuonna 2008. Yhteysalukset puolestaan vuodesta 2005. Töissä hän käy Korppoossa Turusta.

- Töitä on neljä päivää, jonka jälkeen on kuusi vapaata, Karivaara kertoo.

Prostvik 1-lautalla työskentelee kansimies ja päällikkö.

- Vaihdamme tunnin välein kuskia, jos töissä on vain sellainen kaveri, joka osaa ajaa kansimiehen työn lisäksi lauttaa, Karivaara valmistautuu itse kiipeämää ylös ohjaamoon.

Nyt ei paista päivä, eikä aurinko helota. Kylmä tuuli piiskaa kasvoja ja lumisade putoaa niskaan. Kello tulee perjantai-iltapäivästä kolme, ja pimeys ympärillä kasvaa. Lumisateessa ja tuulessa kannella värjöttely ja ajoneuvojen ohjaus vaativat luonnetta.

- Työvuoromme kestää 12 tuntia. Töitä on aina kaksi päivävuoroa, jonka jälkeen tehdään kaksi yövuoroa.

- Ainahan se rytmin vaihtaminen yövuorosta päivävuoroon on muutos, Karivaara pohtii työn luonnetta.

Korppoon lautta liikennöi öisin kerran tunnissa, mutta tilauksesta. Talvella on hiljaisempaa, mutta jokainen voi mielessään arvata mikä vilske saaristossa on kesäisin yöaikaan.

Korppoon madonna


Korppoon kirkkoa restauroitiin vuosina 1952–1953, jolloin esiin tuli suuri määrä keskiaikaisia seinämaalauksia, jotka oli ylimaalattu 1600-luvulla. Maalaukset ovat luonteeltaan hyvin yksinkertaisia, mutta vaikuttavia pyhimys- ja faabelihahmoja, joiden vieressä on myös useita aluksia, eli niin sanottuja koggeja (hansalaiva: 1200-luvulla Hansan käyttöönottama purjealustyyppi).

Korppoon kirkosta löytyy myös paljon vanhoja, keskiaikaisia puuveistoksia. Korppoon kirkolle kuuluu myös Suomen vanhin puuveistos, Korppoon madonna, jota säilytetään Kansallismuseossa Helsingissä.