Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Jäsenpalvelu
Näytä alasivut

28.10.2020

”Onko meillä enää kohta työpaikkoja?” – merimiesten uusi kippari suomii Euroopan tiukimpia matkustusrajoituksia


TEKSTI: MARJA LUUMI / DEMOKRAATTI (16.10.2020)
KUVA: NORA VILVA

Vanhassa laulussa sanotaan, että ”ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta, puuta ovat miehet nyt ja laivat ovat rautaa”.

Onko näin, Suomen Merimies-Unionin tuore puheenjohtaja Kenneth Bondas?

– Ei todellakaan. Merimiehet ovat edelleenkin rautaa, kovan luokan osaajia.

Se kävi ilmi viimeksi M/s Amorellan karilleajossa, jossa suomalainen miehistö hoiti matkustajien evakuoinnin taitavasti ja rauhallisesti.

– Juuri tällaisia hätätapauksia varten jokaisella aluksella harjoitellaan säännöllisesti. Turvallisuusajattelussa olemme varmasti maailman huippua, Bondas vakuuttaa.

”Vallanvaihto” 20 vuotta Merimies-Unionia johtaneesta Simo Zittingistä Kenneth Bondakseen ei osunut aivan helpoimpaan hetkeen: koronavirus jyllää ja työmarkkinat ovat myllerryksessä.

Talo ja sen tavat ovat onneksi tuttuja Bondakselle, kun hän ehti toimia 12 vuotta liittosihteerinä Zittingin aisaparina.

Merille Vaasasta


Merenkulkijoiden puheenjohtajaksi hänellä on hieman erikoisempi koulutus, nimittäin ravintola-alalta. Ennen merille lähtöä Bondas ehti pitää omaa lounasravintolaakin. Sinänsä meren kutsua ei tarvitse ihmetellä, sillä hän on kasvanut vetten äärellä Vaasassa. Jo nuorena, ruotsia äidinkielenään puhuvana, hän kävi töissä Uumajassa. Matkustajalautan miehistö kaupunkien välillä tuli tutuksi ja häntä houkuteltiin mukaan laivalle töihin.

Bondas vastasi kutsuun ja ensimmäinen pesti laivalle tuli vuonna 1988 KG-Linelle Kaskisen ja Gävlen välille. Mutta Birka Linen risteilyaluksesta M/s Birka Princessasta tuli hänen toinen kotinsa noin 18 vuodeksi. Hän ehti toimia tärkeässä ruokahuollossa laivan keittiössä niin kokkina, keittiömestarina kuin kylmäkkönäkin.

Princess seilasi talvisin Tukholman ja Maarianhaminan väliä, mutta kesäisin risteilyt suuntautuivat muun muassa Riikaan, Visbyhyn ja Puolaan.

”Seurasimme suru puserossa aluksen kohtaloa”


Ammattiyhdistysliikkeen pariin Bondas ajautui hieman sattumalta, kun Birka Linen unionilaiset ilmoittivat vuonna 1992 valinneensa hänet keittiöosaston luottamusmiehekseen. Siitä se innostus lähti edunvalvontaan.

Bondas valittiin ensimmäisen kerran Merimies-Unionin edustajakokoukseen vuonna 1992 ja pikkuhiljaa liiton eri tehtäviä alkoi kerääntyä. Maihin hän jäi lopullisesti vuonna 2008, kun hänet valittiin Merimies-Unionin liittosihteeriksi.

Birka Princessalle kävi huonosti. Kreikkalaiset ostivat risteilijän, ja se ajoi karille keväällä 2007 Santorinin edustalla vajoten pikkuhiljaa meren pohjaan.

– Seurasimme suru puserossa Youtubesta aluksen kohtaloa, Bondas muistelee vieläkin haikeutta äänessä.

”Pandemia ei ole leikin asia, mutta minulla on suuri huoli myös työpaikoista”


Merimies-Unioni ja työnantajia edustava Suomen Varustamot ry ovat suomineet kovin sanoin Suomen hallituksen linjaa matkustusrajoituksissa. Hallituksen päätökset syyskuun lopulla lopettivat matkustajaliikenteen lähes kokonaan Viroon, Ruotsiin ja Saksaan koronapandemian takia.

– Valtio pyrkii muissa asioissa seuraamaan täsmällisesti EU:n sääntelyohjeita. Yllätys on, että matkustusrajoitusten asettamisessa EU:n linjasta voidaan poiketa ja asettaa meille Euroopan tiukimmat rajoitukset, Bondas ihmettelee.

Hänen mielestään joustavuus olisi järkevintä tässä tilanteessa – eli noudattaa rajoituksissa 25–50 tapauksen ilmaantuvuutta 100 000 henkeä kohden.

– Pandemiahan ei ole mikään leikin asia, mutta minulla on suuri huoli myös työpaikoista. Jos pandemia jatkuu kovin pitkään – ja rajoitukset sen myötä – vesiliikennettä ei saada liikkeelle entiseen malliin. Mitä tapahtuu silloin suomalaisille varustamoille ja aluksille? Onko meillä enää kohta työpaikkoja, Bondas kysyy vakavana.

Kesäkuun alussa suomalaisista noin 6 700 merimiehistä yli 43 prosenttia oli lomautettuna. Puheenjohtaja pelkää pahoin, että tilanne kesän valonpilkahduksen jälkeen jälleen huononee. Syksyn aikana matkustaminen on jälleen romahtanut.

– Tässä asiassa me olemme Suomen Varustamojen kanssa syvästi samassa veneessä, hän huomauttaa.

”Kilpailu markkinoilla on todella raakaa”


Merimies-Unioni on taistellut pitkään mukavuuslippulaivojen invaasiota vastaan.

– Meillä on Suomessa kolme ITF-tarkastajaa, jotka käyvät tarkastamassa halpalippualukset säännöllisesti, kun ne ilmaantuvat Suomen satamiin. Liitto käy kyllä kiinni niiden työehtoihin ja -oloihin, Bondas korostaa.

Koronapandemia ei ole ainakaan helpottanut ongelmaa, kun vientiteollisuus kipuilee ja jokainen yritys yrittää säästää ja hakea halvinta kuljetusmuotoa.

– Kilpailu markkinoilla on todella raakaa. Valitettavasti halpalippuvaltioiden alukset tulevat yrityksille huomattavasti halvemmiksi, koska niillä ei makseta säällisiä palkkoja merimiehille. Suomalaisilla varustamoilla on vaikea kilpailla sopimuksista niiden kanssa. Ja tämä ilmiö heijastuu suomalaisiin merenkulun työpaikkoihin.

Bondas huomauttaa, että halpalippumaiden usein vanha kalusto ja osaamattomat työntekijät aiheuttavat myös ympäristöriskin.

– Olen jo vuosia odottanut, milloin meidänkin vesillämme rysähtää oikein kunnolla. Onneksi ei ole vielä tapahtunut näin.

”Ei tule ihan ensimmäisenä mieleen lakolla uhkailu”


Merimies-Unionin legendaarisin puheenjohtaja on ollut Niilo Wälläri (1938–1967), joka käytti taajaan pelotteena jäänmurtajalakkojen uhkaa, jos liiton vaatimuksiin ei suostuttu. Mitäpä pitäisi tapahtua, että Bondas kehottaisi väkeä pistämään pelin seis?

– Ei tule ihan ensimmäisenä mieleen lakolla uhkailu, kun kohta yli puolet jäsenistä on ilman työtä.

Hän pitää itseään pitkäpinnaisena ja sovittelevana neuvottelijana. Bondaksen mielestä näitä ominaisuuksia tarvitaan, kun tavoitteena on säilyttää viimeisetkin suomalaisten merimiesten työpaikat.

– Unionin tärkein tehtävä on edelleenkin edunvalvonta. Haluan puheenjohtajana edistää avointa keskustelukulttuuria ja pyrkiä aina siihen, että suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkoja ei ulkoisteta muualle, hän linjaa Merimies-Unionin tulevaa toimintaa.

Mitään erityisiä evästyksiä hän ei Zittingiltä saanut. Edellinen puheenjohtaja saa kehuja hyvänä kouluttajana.

– Olen saanut ammentaa Simolta kaikki tarvittavat tiedot yhteisen taipaleen aikana. Siinä mielessä on aika turvallinen olo.

”Jokainen neuvottelukierros teettää paljon työtä jo nyt”


Haasteelliset ja mielenkiintoiset ajat ovat edessä jo helmikuun lopulla, kun kaksivuotiset työehtosopimukset päättyvät kaikilla merenkulun pääsopimusaloilla.

– Onneksi on vielä muutama kuukausi aikaa. Tilanne muuttuu aivan oleellisesti, jos koronatilanne helpottuu ja valoa alkaa näkyä tunnelin päässä. Nyt pitää vain rauhassa odotella sydäntalvea, miltä maailma silloin näyttää, Bondas pohtii.

Merimies-Unioni neuvottelee uusista tesseistä Suomen Varustamot ry:n kanssa. Bondas huomauttaa, että rahti- ja matkustaja-alusten lisäksi myös jäänmurtajilla, sisävesiliikenteessä, lautoilla ja losseilla noudatetaan unionin sopimuksia miehistön osalta.

Metsäteollisuus ry yllätti syyskuun lopulla työmarkkinat ilmoittamalla, ettei se osallistu enää työehtosopimustoimintaan vaan vie neuvottelut yrityksiin. Myös Bondas yllättyi ja mietti, mitä päätöksen takana oikeasti on.

Hän jakaa Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan kanssa huolen yritysten tes-osaamisesta, jos muutkin työnantajajärjestöt seuraavat Metsäteollisuuden linjaa.

– Jokainen neuvottelukierros teettää paljon työtä jo nyt. Entistä haasteellisemmaksi menee, jos meidän pitäisi alkaa sopia erikseen jokaisen pienen varustamon kanssa. Toivotaan, että tilanne rauhoittuu, Kenneth Bondas huokaisee.