Merimies-Unioni tyrmää liikenneministeriön lakiesityksen luopua kansallisista pätevyyksistä. Merenkulun ammattiliittojen on saatava lausua laivamiehityksistä myös jatkossa

VALTUUSTON JULKILAUSUMA 26.11.2025

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti säädöshankkeen, jossa esitetään muutoksia merenkulun sääntelyyn. Hallinnollista taakkaa halutaan vähentää ja edistää Traficomin tuottavuutta. Lakiesitys kätkee sisälleen suden lampaiden vaatteissa:

Suomessa on tällä hetkellä olemassa kansainvälisesti sovittujen ja käytössä olevien pätevyyksien lisäksi korkeampia pätevyyksiä. Lakimuutoksilla halutaan tasapäistää suomalaisten merimiesten merenkulun pätevyyskirjat muun maailman kanssa. Ministeriö esittää, että kansallisista pätevyyksistä ja pätevyyskirjoista luovutaan ja tilalle otetaan vain kansainväliset standardit.

Merenkulun pätevyyskirjat säilytettävä kansallisella tasolla

Kansallisista pätevyyskirjoista luopuminen tarkoittaa Suomessa ylempien pätevyyksien katoamista. Hyvä esimerkki tästä on pursimies, joka on perinteinen ja arvostettu merenkulun ammatti. Pursimieheksi edetään työkokemuksen ja ammattitaidon osoittamisen kautta. Pursimies toimii kansimiesten esihenkilönä. Ministeriön lakiesitys tekisi lopun pursimiehen pätevyydestä ja kansiosastolle jäisi ainoastaan matruusin ja vahtimiehen, (kansi) pätevyyskirjan mukaiset ammatit.

Suomalaisilla merenkulkijoilla on oltava myös tulevaisuudessa mahdollisuudet edetä ammatillisesti korkeampiin työtehtäviin, kuten pursimieheksi. Merenkulku ei voi olla ala, jossa työntekijän ammatillinen kehittyminen näivettyy ja hänen oletetaan tekevän samaa työtä, samalla palkalla koko työuransa ajan. Mikäli merimiesten ammatillinen kehittyminen ja eteneminen tyrehtyy, laivoilta loppuvat esihenkilöt. Laivatyötä ei enää ohjata, josta seurauksena on kaaos. Suurimmat haasteet kohtaavat harjoittelijat, joita ei kohtaa ja ohjaa laivalla enää kokenut esihenkilö, kuten pursimies. Laivaharjoitteluiden keskeytystiheys saattaa kasvaa entuudestaan, eikä Suomeen valmistu tulevaisuudessa riittävästi merenkulkijoita.

Merenkulkualan työmarkkinajärjestöillä on oltava mahdollisuus lausua laivamiehityksestä

Lakiesitys pitää sisällään myös laivaväkilain kumoamisen siten, että jatkossa Traficom voisi vahvistaa aluksen ensimmäisen miehityksen tai oleellisesti muutetun miehityksen suoraan, ilman ensimmäistä määräaikaista kuuden kuukauden pituista miehityksen vahvistamispäätöstä ja pyytämättä lausuntoa työsuojeluviranomaiselta ja merenkulun työmarkkinajärjestöiltä. Muutoksen esitetään keventävän hallinnollista taakkaa ja miehitystodistusten käsittelyä.

Työmarkkinajärjestöillä on oltava jatkossakin mahdollisuus lausua laivamiehityksestä. Suomalaisten alusten miehittämispäätöksen valuminen ainoastaan viranomaisten päätettäväksi rikkoo räikeästi suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja merenkulun turvallisuutta. Merenkulun ammattijärjestöt neuvottelevat alusten miehitykset yhdessä varustamoiden kanssa ja viranomaiset saavat etsiä keinot hallinnollisen taakkansa keventämiseen muilla keinoin. Suomalaisen kauppalaivaston koko on vuoden 2025 lopussa vain 96 alusta ja jos viranomainen ei pysty käsittelemään vuosittain muutaman Suomeen liputettavan aluksen miehityksiä, niin on hyvällä syyllä voi kysyä mihin viranomaiset käyttävät työaikaansa ja halutaanko viranomaisten hallinnollista taakkaa keventääkseen olla valmiita heikentämään suomalaisen merenkulun turvallisuutta.

Mitä seuraavaksi?

Lakia aletaan valmistella liikenne- ja viestintäministeriössä. Valmistelun aikana kuullaan sidosryhmien näkemyksiä muun muassa lausuntokierroksella. Lausuntokierros on tarkoitus järjestää keväällä 2026.