Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

2.4.2019

Kiina havittelee Suomen halki ratayhteyttä Jäämerelle?


TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU

Ovatko päättäjät hereillä: Kiina on laajentamassa Silkkitie-verkostoaan Suomen halki Tallinnan tunnelin kautta Jäämerelle. Kiinalaisten rahti matkaisi Koillisväylältä nopeasti Eurooppaan tasaisen ja puolueettoman Suomen halki. Myymmekö kriittisen inframme, väylän halki Suomen, kiinalaiselle pääomalle omaa sinisilmäisyyttämme? Rahaa välistä vetäisivät myös suomalaiset liikemiehet?

Kiina avasi maaliskuussa Silkkitie-yhteyden meriteitse Italiaan, jossa merkittävimmät satamat ovat siirtyneet protesteista huolimatta kiinalaisomistukseen. Kiinalaiset omistavat Suomessa paitsi tehtaita, myös jo Vuosaaren sataman kiinteistöjä. Nurminen Logistics aloitti vuoden 2018 lopussa säännölliset konttijunakuljetukset Helsingin Kiinan Hefein välillä. Rahtikuljetus kestää 14 päivää.

Tallinnan tunneli

Kiinalaiset ovat kauppamiehiä, eivätkä pidä melua tekemisistään. Suomalaiset markkinamiehet antavat puolestaan kiinalaisten kanssa tekemistään kauppaneuvotteluista oman tulkintansa. Nyt kiinalaiset sijoittavat ovat osoittaneet kiinnostusta niin sanotun Tallinnan tunnelin rahoittamiseen. Tallinnan tunnelin Suomenlahden ali esitetään nopeuttavan matkantekoa Eurooppaan. Berliinin voisi matkustaa tulevaisuudessa alle neljässä tunnissa.

Kaksi tunnelihanketta: yksityiset liikemiehet ja vähemmän julkisuudessa esillä ollut virkamieshanke

Helsingin ja Tallinnan välisiä tunnelihankkeita on kaksi, vaikka moni ei sitä tiedäkään. Liikemies Peter Vesterbackan luotsaama ja yksityiseen rahoitukseen perustuva FinEst Bay Area Project sekä virkamieshanke FinEstLink. Liikemiehillä on arvatenkin kiire rakentaa rata ja antaa sen edistymisestä julkisuuteen myönteinen kuva. Vesterbackan arvion mukaan tunnelin rakentaminen maksaisi 15 miljardia. Halukkaiksi rahoittajiksi on ilmaantunut dubailainen perheyritys ja Kiina.

Mediassa ei ole kyseenalaistettu kiinalaisten motiivia rahoittaa Tallinnan tunnelin rakentamista. Miksi Kiina, suurvalta, sijoittaisi perifeerisen Suomen ja Viron välisen tunneliyhteyden rakentamiseen useita miljardeja? Viisimiljoonainen väestömme on päässyt ja pääsee tulevaisuudessakin Suomenlahden yli laivalla Viroon muutamassa tunnissa. Risteilylipun hinta on huokea. Hinta-arviot junalipulle Tallinnan tunnelin kautta heiluvat sen sijaan melkoisesti. Kokemus on osoittanut, että tunnelien rakentaminen ei ole halpaa: jo pelkän länsimetron rakentamiskustannukset kasvoivat huomattavasti budjetoidusta, joten yllättäviä kustannusnousuja saattaa ilmaantua varmasti myös meren ali tehtävän tunnelin rakentamisessa.

Kuka hyötyy ja miten Tallinnan tunnelin rakentamisesta?

Ketä Tallinnan tunnelin rakentaminen hyödyttäisi eniten? Peter Vesterbacka vastasi aiemmin Rovio Entertainmentin liiketoiminnan kehittämisestä (Angry Birds). Vesterbacka mainostaa opiskelleensa kiinaa ja on aktiivinen muussakin Kiinaan liittyvässä toiminnassa. Rahamies varmasti haistaa, missä on maailman seuraava suurvalta. Vesterbacka kommentoi Ylelle 3.12.2018, että rahoituksesta 70 prosenttia katetaan lainarahalla ja 30 prosenttia omistuksen kautta. Vesterbacka kertoo saaneensa jonkin verran palautetta siitä, että Kiinasta tulevan rahaosuuden määrä on liian suuri.

Seuraavaksi Jäämeren rata ja datakaapeli Koillisväylälle?

Kiinan hyöty Tallinnan tunnelin rahoittamisessa onkin päivänselvä. Kiinalaisille lienee melko sama vaikka tunnelin kautta ei kulkisi tulevaisuudessa yhtäkään henkilömatkustajaa. Kiina saa Tallinnan tunnelista sen sijaan suoran ratayhteyden Suomen halki Jäämerelle ja sieltä Koillisväylälle. Junarata halki Suomen Jäämereltä Helsinkiin oikaisisi Kiinan merikuljetuksia Eurooppaan huomattavasti.

Kiina ei olekaan peitellyt kiinnostustaan ja tavoitteitaan kuljettaa merirahtia Koillisväylän läpi tulevaisuudessa. Virkamiesten tekemä selvitys Jäämeren radan rakentamisesta valmistui viime vuonna. Selvityksessä rata todettiin toistaiseksi kannattamattomaksi. Ovi radan rakentamiseen tulevaisuuden suhteen jätettiin kuitenkin avoimeksi. Suomalaislähteiden mukaan Kiinasta esiintyisikin kiinnostusta Jäämeren radan rahoittamiseen. Investointi Jäämeren rataan olisikin Kiinalle nappikauppaa Tallinnan tunnelin meneviin kustannuksiin nähden. Kiinalaiset ovat kuuleman mukaan kiinnostuneita osallistumaan ja rahoittamaan Koillisväylälle myös suunniteltavaa datakaapelia. Tämä ei lienekään mikään ihme: kenellä on datan herruus, on myös maailman herruus. Datakaapelin suunnittelupuuhiin on liitetty myös Suomesta erilaisia liikemiehiä ja poliitikkoja.

Uudenmaan liitto: lisätietoa Tallinnan tunnelista loppukeväästä

Tallinnan tunnelin rakentamista suunnitteleva Peter Vesterbackan vetämä liikemiesryhmä esitti Ylelle, että Tallinnan tunneli on esillä jo Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa.

Uudenmaan liiton mukaan maakuntakaava on kuitenkin vasta luonnosvaiheessa. Luonnoksesta löytyvät molemmat tunnelivaihtoehdot, joista pyydetään palautetta. Maakuntakaavaehdotus valmistuu palautteen pohjalta loppukeväällä 2019, jolloin tunnelilinjauksista on todennäköisesti jäljellä vain yksi versio.

Huomioita maailman geopoliittiseen tilanteeseen

Helsingin Sanomat varoitti kiinalaisen pääoman vastikkeellisuudesta 30.3.2019 pääkirjoituksessaan. Kiinalainen raha ei aina tule ehdoitta, vaan taustalla on myös poliittisia tavoitteita. Kiina avasi maaliskuussa Silkkitieyhteyden meriteitse Italian kanssa. Ranska on ottanut kriittisemmän linjan kiinalaisten kanssa tehtäviin kauppoihin ja kertoo haluavansa suojata Eurooppaa.

Kiina on sitonut maita eri puolilla maailmaa Uusi silkkitie -projektiinsa, jossa luodaan maapallon kattava maa- ja merireittiverkosto. Ratayhteys Jäämereltä Helsinkiin olisi osa Suomen pääinfraa ja tunneli siitä eteenpäin Tallinnaan, joten voiko sen omistusta ja hallintaa luovuttaa noin vain ulkomaalaiselle pääomalle?