Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi: Ei ole yhtäkään turhaa yritystukea

Yritykset tilittävät yhteiskunnalle vuosittain erilaisia veroja ja maksuja 80 miljardin euron edestä. Tämä on yritysten verokädenjälki Suomelle. Valtion suorat tuet yrityksille takaisinpäin ovat 900 miljoonaa euroa - eli vain noin yksi prosentti.
 

- Yritystuki tässä maailmassa on, että yritykset tukevat tätä yhteiskuntaa ja pitävät sen pystyssä - ja prosentti siitä palautetaan, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen eivät ole valmiita tekemään leikkauksia yhteenkään yritystukeen.

Juho Romakkaniemi ja Lassi Noponen olivat Maikkarin Huomenta Suomessa toimittaja Ivan Puopolon vieraina 12.8.2025 keskustelemassa aiheesta: miljarditukea yrityksille – saadaanko veronmaksajien rahoille vastinetta. Businessmiesten mielestä saadaan ja heidän perustelunsa asiaan olivat selkeät:

- Yritystukien avulla halutaan monesti pitää kustannustaso samana kuin muissa maissa. Yritystuet ovat käytännössä tasavertaista kilpailutilanteen luomista muihin kilpailijamaihin nähden.

Mennään suoraan asiaan: Merenkulun miehistökustannustuen poisto alusten palveluhenkilökunnalta on yksi valtiovarainministeri Riikka Purran ehdottamista suorista yritystukien leikkauksista. Pitäisikö se poistaa?
 

- Purra esitti, että kolmasosa laivojen miehistötuesta leikataan pois laivojen palvelusektorilta. Laiva on kuitenkin yksi yksikkö, jossa kulkee matkustajia yläkansilla ja rahtia alakansilla. Laiva on yksi kokonaisuus, jolla on liikennöintikustannukset, jotka valuvat sitten kuljetusten kustannuksiin, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ei ole valmis tekemään leikkauksia.

Tärkeintä Suomelle on pysyä kansainvälisessä kilpailussa mukana, korostavat Keskuskauppakamarin ja Business Finlandin johtajat.

- Schumpeterilainen luova tuho ei ole sitä, että tuhotaan kaikki vanha ensin ja katsotaan sitten, mitä tuhkasta nousee vaan se pitää olla tällainen uudistusprosessi, jossa pysytään kansainvälisessä kilpailussa mukana ja pyritään löytämään ne uusimmat innovaatiot ja saamaan investointiympäristö sellaiseksi, että ne myös skaalautuvat täällä Suomessa.

Eivätkö yritystuet ole vapaan markkinatalouden vastaisia?
 

- Aika moni asia yhteiskunnassa ja julkisessa sektorissa on sinänsä vapaan markkinatalouden vastaista. Näillä korjauksilla - kuten vaikkapa oikeisiin veroluokkiin tai suoriin tukiin takaisinmaksettavaksi yrityksille niiden maksamista isoista veroista - pyritään korjaamaan niitä asioita ja saamaan haluttuja lopputuloksia.

Mitkä yritystuet ovat järkeviä?
 

- Yritystuet jaetaan taloustieteessä yleensä säilyttäviin ja uudistaviin. Siitä on hyvä konsensus, että uudistavat yritystuet ovat hyviä, Business Finlandin Lassi Noponen toteaa ja jatkaa

- Kaikki kehittyneet yhteiskunnat tukevat tutkimusta ja kehittämistä. Se tarkoittaa vaikkapa T&K-tukia, jossa yhteiskunta tukee hyvinä pitämään asioita, kuten uuden teknologian kehittämistä.

Säilyttävä tuki on sellainen, että meillä on joku yritys, joka toimii ja voi hyvin, niin silti sitä tuetaan?
 

- Tämä on juuri niin, jos ajatellaan vaikkapa jotain hyvin vakiintunutta toimialaa: jos valtio päättäisi perustaa valtion burgerin, jossa on jo burger-markkina ja vakiintuneet toimijat olemassa, olisi se kilpailua vääristävää.

Oletko Juho Romakkaniemi samaa mieltä säilyttävistä tuista, että ne ovat tavallaan järjettömiä?
 

- En siinä mielessä, että säilyttäviksi kutsutaan Suomessa esimerkiksi isoa, raskasta teollisuutta. Se on samaa teollisuutta, mitä meillä on Euroopassa muuallakin sisämarkkinoilla. Yritystuen avulla pyritään saamaan nimenomaan sisämarkkinoilla markkinatalous ja kilpailu toimimaan sisämarkkinoilla samalla kustannustasolla.

Suomessa on sekä uudistavia tukia että säilyttäviä tukia. Mistä niistä olisi järkevää leikata?
 

- Suomen kansantalous on nyt sellaisessa kunnossa, että kun lentokoneessa sanotaan, että laita maski ensin itsellesi ja auta sitten muita: meidän täytyy auttaa itseämme ja panostaa elinkeinoelämän uudistumiseen ja kilpailukyvyn paranemiseen, Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen kuvailee taloustilannetta.

- Suomi on oikeasti takamatkalla suhteessa useisiin kilpailijamaihin nähden näissä T&K-panostuksissa. T&K-panostukset ovat keskeisessä roolissa siinä, millä saadaan Suomi kasvuun. Muista asioista voisi säästää.

Mistä voi säästää? Mistä yritystuista suoraan leikkaisit?
 

- No, tämä ajatusharjoitus tehdään kaksi kertaa vaalikaudessa: jokaiselle yritystuelle on kuitenkin ihan hyvät perusteet. En kyllä mitenkään näe, että meillä olisi ylisuuret yritystuet tässä maassa. Jätän näin ollen leikkauslistan hallitukselle, Lassi Noponen ei leikkaisi mistään yritystuista.

Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi määrittelisi tuet, joissa annetaan suoraa rahaa investointeja vastaan.

- Määritellään suorat tuet - joita on alle miljardi euroa - sanotaan reipas 900 miljoonaa euroa. Joissakin selvityksessä alennetut verokannat kuuluvat niihin ja ruoan arvonlisävero on niistä suurin. Ruoan arvonlisävero on alempi kuin yleinen arvonlisävero, joten se on suurin yritystuki, vaikka sen avulla halutaan tehdä ruoka hieman halvemmaksi, sillä se on välttämättömyyshyödyke ihmisille, Romakkaniemi kuvailee päätöksenteon haastavuutta.

Tärkeintä on nähdä - ja ymmärtää - laajat kansantaloudelliset kokonaisuudet.

- Kun asioita pistetään mittakaavaan, niin yritysten verokädenjälki yhteiskunnalle tilitettäväksi veroineen ja maksuineen on 80 miljardia euroa!

- Suurimmat arvonlisäverokannat ovat kahdeksan miljardia euroa ja nämä suorat tuet ovat 900 miljoonaa: eli vain on prosentti siitä, mitä yritykset tuottavat verotuloja yhteiskunnalle! Siis prosentin verran maksetaan suoria tukia, Romakkaniemi painottaa ja jatkaa

- Se on yritystuki tässä maailmassa, että yritykset tukevat tätä yhteiskuntaa ja pitävät sen pystyssä ja siitä prosentti palautetaan.

Mistä sitten oikeasti leikkaisitte?, toimittaja Ivan Puopolo haastaa Romakkaniemeä ja Noposta
 

- Ei ole yhtään turhaa yritystukea: joka ikisellä on tausta, merkitys ja peruste. Mutta jos halutaan sitten yritystuista välttämättä leikata, niin pitää arvioida tarkkaan sen panos-tuotos, että mitä siitä saadaan. Mutta minä sanon, että tässä yhteiskunnassa ja budjetissa on kymmeniä ja satoja paljon turhempia menokohteita kuin yritystuet.
​
Romakkaniemi kiinnittäisi huomiota erilaisiin verokannustimiin, joissa Suomi on pitkällä takamatkalla muihin kilpailijamaihin nähden.

- Esimerkiksi raskaan teollisuuden investointituki on verotuki, jossa annetaan tulevista yhteisöveroista alennusta, jos yritys investoi lähivuosina Suomeen. Tämä on fiksua, koska yrityksen pitää ensin investoida taloudellisesti oikein perustein ja lähteä toimimaan ja tuottaa voittoa, josta se tulevaisuudessa pystyy hyötymään.

Businesss Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen laajentaisi raskaan teollisuuden investointitukea myös T&K-toiminnan käyttöön.

- Tällaisia instrumentteja voisi tuoda käyttöön myös T&K-toimintaan, että se olisi kannattavampaa.