Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Jäsenpalvelu
Näytä alasivut

29.8.2020

Itämerellä käynnissä toinen Kaipola: suomalainen M/s Silja Serenade jää rantaan ja korvataan virolaisella laivalla. Suomalaiset merimiehet kortistoon

Itämerellä on käynnissä toinen Kaipola. 28.8.2020 saapui tieto, että Suomen lipun alla purjehtiva M/s Silja Serenade jää rantaan ja miehistö korvataan virolaisella työvoimalla. Tieto on herättänyt totaalista tyrmistystä matkustajien ja suomalaisten merimiesten keskuudessa. Alus liikennöi kesän ajan Riikaan ja reitistä muodostui suomalaisten suosikki.

Suomessa on jäljellä enää 6 700 merenkulkijaa. Heitä työskentelee muun muassa jäänmurtajilla, saaristolautoilla, yhteysaluksilla ja losseilla. Suomalaisille rahtilaivoilla työskentelee 1 300 ja matkustajalaivoilla 4 800 merenkulkijaa. Nyt heistä useampi sata suomalaista merimiestä joutuu kortistoon ja heidät korvataan virolaisella työvoimalla.

Kun suomalainen laiva jää rantaan ja miehistö lomautetaan, menettää Suomi verotulot ja yhteiskunta maksaa työttömyyden hinnan. Tallinkin pääkonttori on Tallinnassa. Verotulot ja risteilytulot valuvat lahden taakse. Suomelle jää maksettavaksi työttömyyskorvaukset. Suomi häviää aina.

Yksi matkustajalaiva työllistää satoja merimiehiä ja tarjoaa työtä lukuisille alihankintayrityksille, kun varustamo ostaa heiltä tarvikkeita, ruokaa, koneita, palveluita ja tekniikkaa. Yhden matkustajalaivan työllistämisvaikutus nousee alihankkijat mukaan lukien tuhansiin.

Miksi Huoltovarmuuskeskus tuki keväällä virolaista ja ruotsalaista alusta? Suomalainen alus jälleen syksyllä rantaan ja miehistö lomautetaan
 

Suomessa kotipaikkaansa pitävä kotimainen Viking Line -varustamo on suurten taloudellisten haasteiden edessä koronan seurauksena. M/s Mariella -laiva seisoi viime kevään satamassa työtä vailla, kun samaan aikaan rahteja aivan sen vierestä kuljetti Viron lipun alla purjehtiva M/s Megastar, jolle Suomen Huoltovarmuuskeskus antoi taloudellista tukea. Huoltovarmuuskeskus tuki myös Turun linjalla Ruotsin Lipun alla liikennöinyttä M/s Galaxy -alusta.

Viking Linen Suomen lipun alla oleva M/s Mariella seisoi keväällä satamassa, kun sen vierestä kuljetti Suomeen rahtia Tallinkin Viron lipun alla oleva M/s Megastar.

Mediassa kaikki huomio kiinnittyi viime keväänä Huoltovarmuuskeskuksen harjoittamaan maskikauppaan. Kysymyksistä huolimatta edelleenkään ei ole edelleenkään saatu vastausta siihen, miksi suomalaisten veronmaksajien keräämiä varoja on käytetty virolaisen ja ruotsalaisen aluksen tukemiseen.

Suomalainen merenkulku suurimmissa talousongelmissa 30 vuoteen
 

Nyt tämän hinnan maksaa suomalainen merenkulku, kun Suomen lipun alla olevat alukset jäävät työttömiksi ja kotimaiset merenkulkijat lomautetaan. Viking Line -varustamo on perunut alustensa loppuvuoden lähdöt Helsingistä Tukholmaan. Suomen lipun alla purjehtiva M/s Mariella -laiva on laitettu alustavaan myyntiin laivameklarille.

Suomen Varustamoiden varatoimitusjohtaja Hans Ahlström on todennut tällä hetkellä elettävän vaikeinta aikaa suomalaisen merenkulun historiassa 30 vuoteen:

”Neljätoista rahti- tai matkustaja-alusta on ollut makuutettuna, kuusi alusta on päätetty myydä ja kaksi rahtialusvarustamoa on päättänyt lopettaa toimintansa.”

Ikävä kyllä elokuun alun tilastot näyttävät syksyn mittaan vain pahentuvan. Suomen Varustamot ja Merimies-Unioni ovat esittäneet alalle palkkatukea, jolla turvattaisiin merenkulun väliaikainen työllistämiskyky yli pahimpien aikojen. M/s Silja Serenaden ja sen miehistön kohtalo on osoitus siitä, että suomalaiset varustamot ja merenkulkijat ovat syvästi huolissaan koronan tuomasta ahdingosta ja alan tulevaisuudesta.

Laivoja ulosliputettu maasta toiseen kautta vuosikymmenten
 

Se mitä tapahtuu nyt maissa paperitehtaissa, on ikävä kyllä ollut merenkulkijoille kovin tuttua jo vuosikymmenten ajan. Aina on päällä uhka siitä, että laivat ulosliputetaan ja työvoima korvataan halvemmalla. Merimiehet jos ketkä tietävät, että kierre ei pääty koskaan: jopa ukrainalainen merenkulkija pelkää, että hänen työnsä vie intialainen merimies.

Viimeisin pahin ulosliputusaalto lähimaistamme nähtiin Ruotsissa reilu kymmenen vuotta sitten, kun suuri osa maan rahtitonnistosta ulosliputettiin halvemman kustannustason lippuvaltioihin. Ruotsalaiset päättäjät havahtuivat oman tonniston tärkeydestä ja aloittivat toimet maansa merenkulun pelastamiseksi. Sen seurauksena Ruotsin lipun alle on palannut paljon laivoja ja maahan on perustettu jopa aivan uusia varustamoita.

Kotimaisista varustamoista ja merimiesosaamisesta pidettävä kiinni
 

Ennen koronan saapumista Suomessa oli hyvin myönteiset näkymät suomalaisen merenkulun tulevaisuudesta. Suomalaisilla varustamoilla on tilauksessa 13 uudisrakennusta. Korona on kova kriisi, mutta lopultakin vain väliaikainen töyssy maailmantalouden historiassa. Näihin töyssyihin meidän tulee tästä eteenpäin varautua, sillä katastrofit eivät jää tähän.

Suomalaisia merimiehet ovat turvanneet jälleen maamme tuonti- ja vientikuljetuksia viime keväästä lähtien, kun korona sulki maiden rajoja. Suomen lipun alla purjehtivat laivat ja miehistöt ovat tuoneet Suomeen ruokaa ja muita päivittäistavaroita, apteekkeihin lääkkeitä, tehtaisiin raaka-aineita ja öljyä liikenteen, kotitalouksien sekä tehtaiden käyttöön.

Pahin skenaario Suomelle olisi, jos se kadottaisi merimiesosaamisensa. Kotimaisista merenkulkijoista ja alan tulevaisuudesta sekä uusista osaajista on pidettävä huolta. Merenkulku on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto maailmassa ja suomalainen laivatekniikka alan huippua.

Merenkulku ei lopu maailmasta, päinvastoin. Pakettitavarakuljetukset kasvoivat koko maailmassa koronan seurauksena. Kotimaisella merenkululla on tulevaisuutta, kun talous jälleen aikanaan lähtee nousemaan. Nyt on keskitettävä voimat suomalaisen varustamotoiminnan auttamiseen, jotta meillä on aluksia tulevaisuudessa Suomen lipun alla.