Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Näytä alasivut

29.6.2021

Huoltovarmuuskeskuksen selvitys: öljyn varastointi jatkossakin osa liikenteen huoltovarmuuspalettia

Fossiilisten polttonesteiden varmuusvarastointia on syytä ylläpitää tulevina vuosikymmeninäkin, vaikka erityisesti henkilöautoliikenteessä sähköistymisen odotetaan etenevän, suositetaan AFRYn tuoreessa selvityksessä. Samalla on syytä valmistautua uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden varastointiin ja kehittää järjestelmiä sähkönsaannin turvaamiseksi.

Suomen lipun alla purjehtiva M/t Lunni ankkurissa Porvoon Kilpilahden jalostamon edustalla 28.6.2021. Suomalaiset säiliöalukset kuljettavat Suomeen öljyä liikenteen, kotitalouksien ja tehtaiden käyttöön. Kuva: Saana Lamminsivu

Huoltovarmuuskeskuksen ja Öljypoolin sekä Maakaasujaoston tilaamassa selvityksessä arvioidaan liikenteen käyttövoimien kehitystä Suomessa ja sen vaikutuksia huoltovarmuuteen vuosiin 2030 ja 2040 mennessä. Tarkastelun kohteena ovat muutokset maantie- ja vesiliikenteen sekä työkoneiden käyttövoimissa sekä niiden merkitys varmuusvarastoitavien polttonesteiden määrään ja laatuun.

Liikenteen käyttövoimat ovat murroksessa, ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen velvoitetaan niin EU-tasolla kuin kansallisella sääntelylläkin. Hallitusohjelman mukainen fossiilittoman liikenteen tiekartta sisältää keskeiset toimenpiteet, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöt on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja lopettaa kokonaan vuoteen 2045 mennessä.

– Perinteisesti Suomen energiahuoltovarmuuden kulmakivi on ollut fossiilisten polttoaineiden varmuusvarastointi, ja niistä luovuttaessa materiaalisen varautumisemme vaikuttavuus heikkenee. Nyt julkaistu selvitys liikenteen käyttövoimista antaa hyviä lähtökohtia, kun mietimme varmuusvarastojen kehittämistä jatkossa, arvioi energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch.

Henkilöautokanta sähköistyy – raskaassa liikenteessä ja vesillä muutos hitaampaa
 

Suomessa kulutetuista polttonesteistä 80% käytetään tieliikenteessä, ja siellä tulevat tapahtumaan myös tulevien vuosien merkittävimmät muutokset. Erityisesti henkilöautoliikenteessä energiankulutuksen arvioidaan laskevan merkittävästi samalla kun fossiilisten polttonesteiden osuus pienenee.

Biopolttoaineiden käyttöä lisää jakeluvelvoite, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä 30% kulutukseen luovutettujen liikennepolttoaineiden energiasisällöstä tulee olla biopohjaisia. Uusiutuvien polttoaineiden kulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 saakka, minkä jälkeen liikenteen sähköistyminen alkaa vähentää niiden tarvetta.

Niin työkoneissa kuin vesiliikenteessäkin fossiilisen dieselin arvioidaan säilyvän pääasiallisena käyttövoimana vielä pitkään.

Varmuusvarastoinnin ohella turvattava sähkön saatavuus


Suomessa tuontipolttoaineita varastoidaan tällä hetkellä 5 kuukauden tarvetta vastaava määrä – osa polttoaineen maahantuojien, osa Huoltovarmuuskeskuksen toimesta. Jatkossa tieliikenteen sähköistyminen vähentää polttoaineiden käyttöä. Lisäksi jakeluvelvoitteen ansiosta yhä suurempi osa kulutetusta polttoaineesta on biopohjaista.

Fossiilisten polttonesteiden etuna on hyvä varastoitavuus, jossa monien biopohjaisten polttonesteiden ja kaasujen osalta on haasteita tai epävarmuuksia. Eri ratkaisujen toimivuuteen huoltovarmuuden turvaamisessa vaikuttavat tuotteiden raaka-aineet ja niiden saatavuus, tuotanto, kuljetus ja jakelu sekä käyttö.

Selvityksen keskeinen suositus on, että nykyistä öljypohjaisten polttoaineiden varastointijärjestelmää ylläpidettäisiin jatkossakin nykyisellä tasolla, ja Huoltovarmuuskeskus ottaisi aiempaa suuremman osuuden varastoinnista vastuulleen. Samaan aikaan on syytä valmistautua nestemäisten uusiutuvien polttoaineiden varastointiin sekä kehittää varavoimajärjestelmiä sähkönsaannin turvaamiseksi. Sähköajoneuvojen toiminnan turvaaminen kriisitilanteissa arvioidaan haasteelliseksi.

 Kaiken kaikkiaan energiahuoltovarmuudessa painopiste on siirtymässä öljytuotteiden varastoinnista sähköjärjestelmien ja logistiikkaketjujen varmistamiseen, ja uusien ratkaisujen löytämiseksi olemme käynnistäneet Energia 2030 -ohjelman, Oesch kertoo.

Selvityksen antia sovelletaan jatkossa Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastojen kehittämistarpeita arvioitaessa sekä Öljypoolin ja Maakaasujaoston toiminnan suunnittelussa. Selvitys toteutettiin osana Huoltovarmuuskeskuksen Energia 2030 -ohjelmaa.

Suomalaiset öljykuljetukset on tärkeä turvata ja osaaminen säilyttää kotimaassa. Kaksi uutta säiliöalusta M/t Jatuli ja M/t Jaarli tulevat loppuvuoden aikana Suomen lipun alle täysin suomalaisilla miehistöillä. Kuvassa M/t Lunni Porvoon Kilpilahden jalostamon edustalla ankkurissa 28.6.2021. Lunni rekisteröitiin Suomen lipun alle joulukuussa 2020 ja sen sisarlaiva M/t Uikku tammikuussa 2021. Aluksilla työskentelevät suomalaiset miehistöt.