EU:n päästökauppa laajenee: ECSA haluaa poikkeuksista pysyviä ja Merimies-Unioni aluksille lisää eurooppalaisia talvimerenkulun ammattilaisia

Euroopan varustamoyhdistys ECSA kehottaa komissiota tekemään nyt voimassa olevista EU:n päästökaupan poikkeuksista pysyviä. Merimies-Unioni haluaa eurooppalaisille aluksille enemmän eurooppalaisia talvimerenkulun ammattilaisia, jotka taitavat uudet tekniikat päästökaupan osalta.

Euroopan komissio antoi 17.7.2026 ehdotuksen EU:n päästökauppadirektiivin muuttamiseksi. Ehdotuksen mukaan sekä ilmailun että merenkulun päästökauppa laajenisi. Uudistuksen taustalla on EU:n päätös vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. EU:n nettopäästöjä on sovittu vähennettävän 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä.

Meriliikenne on kuulunut EU:n päästökaupan piiriin vuodesta 2024. Euroopan varustamoyhdistys ECSA, eli laivanvarustajat, eivät kyseenalaista päästökauppaa. Sen sijaan ECSA kehottaa Euroopan komissiota tekemään määräaikaisista poikkeuksista meriliikenteen päästökaupassa pysyviä. Päätöksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia saariliikenteeseen, jäissä kulkeviin aluksiin ja merenkulun kilpailukykyyn.

Nykyiset poikkeukset voimassa 2030 saakka

Nykyiset poikkeukset, jotka koskevat muun muassa saariliikennettä, jääluokiteltuja aluksia ja tiettyjä yhteiskunnalle tärkeitä lauttareittejä, päättyvät vuoden 2030 lopussa. Varustamot haluavat poikkeuksista pysyviä ja että sääntöjä sovellettaisiin automaattisesti koko EU:ssa. Tällä hetkellä jäsenmaat saavat itse päättää poikkeusten käyttöönotosta.  

Suomi soveltaa direktiivin mukaista saaripoikkeusta Manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen liikennöintiin. Poikkeuksen piiriin kuuluvat bruttovetoisuudeltaan 5 000 tonnin ja sitä suurempien matkustaja-autolauttojen matkat. Näiden alusten ei tarvitse palauttaa päästöjään vastaavaa määrää päästöoikeuksia ennen vuotta 2031. Poikkeus vähentää päästökaupan haitallisia vaikutuksia Ahvenanmaan kansantalouteen ja saavutettavuuteen.

ECSA: poikkeuksista tehtävä pysyviä, jotta talvimerenkulku ja Euroopan syrjäisimmät alueet saavutettavia sekä kilpailukykyisiä

Euroopan varustamoyhdistys ECSA haluaa varmistaa, miten Euroopan saarille voidaan toimittaa huoltoa, miten Itämeren talviliikenne toimii ja miten Euroopan merenkulun kilpailukyky varmistetaan ilmastovaatimusten asteittaisessa tiukentumisessa. Tästä syystä ECSA haluaa poikkeuksista pysyviä, jolloin ne voidaan mukauttaa saariliikenteen, talvimerenkulun ja Euroopan syrjäisimpien alueiden todellisiin olosuhteisiin. Vakaa sääntelykehys tarjoaa myös pitkän aikavälin näkökulman, jota varustamoyhtiöt tarvitsevat investoidessaan aluksiin useiden vuosikymmenten ajan.

Kaikkien EU:n saarten tulisi kuulua säännösten piiriin

ECSA:n mielestä kaikkien EU:n saarten tulisi kuulua säännösten piiriin väestömäärästä riippumatta. Poikkeuksen tulisi koskea myös sekä matkustaja- että rahtialuksia. Saarille on aina kuljetettava ruokaa, energiaa, rakennusmateriaaleja ja teollisuustuotteita vesiteitse, ECSA:n puheenjohtaja Mikki Koskinen kommentoi Ålands Sjöfartissa 14.7.2026.

M/s Aurora Botnia – Itämeren ensimmäinen hiilineutraali matkustaja-autolautta

EU:n päästökauppa laajeni merenkulkuun vuoden 2024 alusta. Suomen osalta huomionarvoista on, että Merenkurkussa purjehtiva Wasaline-varustamon M/s Aurora Botnia matkustaja-autolautta ei kuulu liikennevälinsä (Vaasa-Uumaja) johdosta saaripoikkeuksen piiriin, mikä on herättänyt keskustelua varustamoiden eriarvoisesta asemasta kilpailukyvyn osalta. Vuonna 2021 liikenteessä aloittanut M/s Aurora Botnia käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG), uusiutuvaa biokaasua sekä merkittävää akkukapasiteettia, minkä johdosta alus on hiilineutraali. Wasaline on samalla ensimmäinen hiilineutraali varustamo koko Itämerellä, eikä sen tarvitse maksaa EU:n päästökauppaan liittyviä päästökauppamaksuja.

Talvimerenkulku huomioitu komission ehdotuksessa

Komission ehdotuksessa on huomioitu talvimerenkulun erityisolosuhteita. Nykyistä helpotusta jääluokitetuille aluksille ehdotetaan jatkettavaksi vuoteen 2035. Nykyinen helpotus huomioi vuoden 2030 loppuun asti jääluokkiin IA ja IA Super kuuluvien alusten jäävahvistuksen aiheuttaman lisärasitteen päästökaupassa.

– Talvimerenkulun huomioimisen voi tulkita kädenojennukseksi Suomelle. Työ jatkuu ja neuvotteluissa pyrimme kehittämään helpotusta, jotta se kattaisi paremmin talvimerenkulun Suomen ulkomaankaupalle aiheuttaman lisärasitteen, liikenneministeri Lulu Ranne kommentoi.

Suomalaiset alukset ovat jäävahvistettuja. Niissä on vahva runko, jonka valmistaminen on kallista. Jäissäkulku edellyttää alukselta tehokkaat moottorit ja kuluttaa enemmän polttoainetta kuin vastaava ei-jääluokitettu alus. Suomen syrjäinen sijainti Pohjolan perällä kasvattaa kuljetusmatkaa ja -kustannuksia.

Euroopan varustamoyhdistys ECSA haluaa yhdenmukaistaa säännöt FuelEU Maritime -säännösten kanssa, joissa vastaavat säännöt ovat voimassa ilman aikarajoitusta. Tämän lisäksi ECSA:n puheenjohtajana vuoden 2026 alusta toiminut suomalainen Mikki Koskinen (ESL Shipping) ja hallituksen jäsen Björn Blomqvist (Eckerö) ehdottavat, että myös jääolosuhteissa purjehtivien – ei vain virallisen jääluokan omaavien – alusten tulisi kuulua poikkeuksen piiriin, he kommentoivat Ålands Sjöfartissa 14.7.2026.

Muita EU-komission muutosehdotuksia merenkulun päästökauppaan

Päästökauppa koskisi nykyistä pienempiä aluksia

Tällä hetkellä päästökauppa koskee meriliikenteessä kaupallista matkustajien ja rahdin kuljetusta bruttovetoisuudeltaan vähintään 5000 GT:n (gross tonnage) aluksilla ja laajenee voimassa olevan direktiivin mukaan bruttovetoisuudeltaan vähintään 5000 GT:n offshore-aluksiin 1.1.2027 alkaen. Uudessa ehdotuksessaan komissio laajentaisi päästökauppaa pienempiin aluksiin. Laajennus koskee useita alustyyppejä kokoluokassa vähintään 400 GT ja alle 5000 GT.  

Ilmaiset päästöoikeudet uusiutuvien, sähkön tai tuulipropulsion hyödyntämisestä

Komissio ehdottaa, että meriliikenteessä otetaan käyttöön ilmaiset päästöoikeudet. Tavoitteena on, että meriliikenteessä käytettäisiin entistä vähemmän fossiilisia polttoaineita. Ilmaisia päästöoikeuksia myönnettäisiin laivayhtiöille uusiutuvien polttoaineiden, sähkön tai tuulipropulsion hyödyntämistä vastaan. Ilmaisten oikeuksien kokonaismäärä olisi rajattu.

Merimies-Unionin terveiset Arkadianmäelle ja Brysseliin: aluksille enemmän eurooppalaisia talvimerenkulun ammattilaisia

Suomen syrjäinen sijainti ja talvimerenkulku on huomioitava päästökaupassa. Myös Golfvirran koillishaaran pysähtymiseen varauduttava etenkin Pohjoismaissa.

Suomi ei saa syrjäisenä talvimerenkulun valtiona kärsiä muita valtioita enemmän pitkistä kuljetusmatkoista. Etelä-Euroopassa avovesiolosuhteissa purjehtivat alukset hyötyvät halvemmista polttoainekustannuksista, eikä aluksilta edellytetä jäävahvisteisuutta.

Suomalaiset varustamot ovat määrätietoisesti uusineet ja uusimassa tonnistoaan saaristolautoista matkustaja-autolauttoihin vähäpäästöisiksi, jopa päästöttömiksi. Uusiutuvien polttoaineiden ja päästöttömien tekniikoiden kehitys ja käyttö on kompensoitava, jotta siitä ei synny kilpailukyvyllistä rasitetta.

Suomalaiset merenkulkijat ovat talvimerenkulun ammattilaisia, mikä lisää suomalaisten merikuljetusten turvallisuutta ja huoltovarmuutta epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa. Eurooppalainen merenkulku ei ole vain rauta ja laivasto, vaan myös miehistö, jonka tulee olla eurooppalaista, mikä on tärkeä tekijä Euroopan päästökaupassa. Uuden teknologian ja polttoaineiden käyttöönotto vaatii vahvaa ammattiosaamista.

Eurooppalaista merenkulkijoiden määrää eurooppalaisilla aluksilla tulee kasvattaa. EU:n merenkulkupolitiikka luotiin alun alkaen juuri eurooppalaisten merenkulkijoiden työllisyyden lisäämiseksi kolmansista maista tulevaa kilpailua vastaan. Ukrainan ja Hormuzinsalmessa käytävän sodan myötä eurooppalaisen merenkulun huoltovarmuuden vahvistaminen on yhä tärkeämpää. Merenkulku ei ole maailman suurvalloille enää vain logistinen toiminto, vaan strateginen vallankäytön muoto, jota sekä Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat pyrkivät vahvistamaan. Se jolla on merten herruus, on myös maailman valtius: Eurooppa ei saa kehityksessä jälkeen.

Golfvirran koillishaaran heikkenemisen mahdollisuus otettava huomioon EU:n päästökaupassa

Merenkulun päästökaupan ja ilmastonmuutoksen osalta on varauduttava myös vaihtoehtoon, jossa ilmasto lämpenemisen sijaan jäähtyisi merkittävästi Skandinaviassa. Yhä useammat tutkijat varoittavat Golfvirran koillishaaran heikkenemisestä, mikä viilentäisi Pohjolan. Ilmiötä kutsutaan nimellä AMOC: jos Golfvirta ei kuljeta tulevaisuudessa enää lämmintä vettä Skandinaviaan, Norjan rannikko jäätyy ja Skandinaviassa sekä Suomessa vallitsevat Siperian olosuhteet. Merkkejä Golfvirran heikkenemisestä on tutkijoiden mukaan päivä päivältä yhä enemmän näkyvissä ja nopein käänne voisi tapahtua jo nykyisten sukupolvien, eli kuluvan 50 vuoden aikana.

Jos Norjan rannikon, Pohjanmeren ja Itämeren purjehdusolosuhteet muuttuvat nykyistä kylmemmiksi merivirtojen muutosten seurauksena, tarvitsemme Suomeen tulevaisuudessa entistä enemmän jäävahvisteista tonnistoa ja jäänmurtajia sekä talvimerenkulun taitavaa kotimaista miehistöä, jotta saamme kuljetukset maahamme hoidettua. Merivirtojen mahdollisiin muutoksiin ja käytettävään laivatekniikkaan ja polttoaineratkaisuihin tulisi alkaa jo nyt varautua myös EU:n päästökaupan osalta.

Mitä seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriö tutustuu yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa komission ehdotukseen, josta informoidaan eduskuntaa lokakuussa. Sidosryhmiä kuullaan, kun Suomen kantaa päästökauppaan muodostetaan.