Finnlines-varustamo toi vuonna 2022 liikenteeseen kolme uutta Eco-sarjan hybridiroroa. Alukset purjehtivat Suomen lipun alla ja niiden nimet ovat Finneco I, Finneco II ja Finneco III.
EU tavoittelee 55 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on asettanut tavoitteeksi, että koko maailman meriliikenteen päästöt pyritään saamaan nollaan vuoteen 2050 mennessä. Varustamoilla on aikaa päästä tavoitteeseen 26 vuotta. Laivatekniikan kehittämisessä se on lyhyt aika.
Kasvoja vasten leijuu viileä ilma. Se jäähdyttää valtavia akkuja, jotka seisovat riveissä M/s Finneco II-hybridiroron konehuoneessa. Akut on sijoitettu valkoisten metallikaapistojen sisälle, jotka seisovat pitkissä riveissä kuin kirjastohyllyt. Korkeiden kaapistojen välissä kulkevat käytävät. Kylmä, kirkas valo, valaisee koko tilan. Huone on hiljainen, lähes äänetön. Silmien eteen avautuva näky muistuttaa datakeskuskusta. Nyt ollaan kuitenkin suomalaisen rahtilaivan, Finneco II:n, konehuoneessa.
Ensimmäinen konemestari Fretzly Tiangha esittelee Finneco II konehuonetta.
Vuoden 2024 alussa EU:ssa alkoi meriliikenteen päästökauppa. Päästökauppa ei voi olla pysyvä, vaan väliaikainen ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Meriliikenteen ilmastotoimet etenevät siirtymällä puhtaampiin ja jopa päästöttömiin polttoaineisiin sekä kehittämällä uutta tekniikkaa.
Finnlines tukee siirtymistä kohti vihreämpää merenkulkua ja osallistuu vähäpäästöisten merikuljetusten kehittämiseen. Varustamon uudisrakennuksista on tehty niin ympäristötehokkaita kuin mahdollista.
Itämeren suurimmista rahtilaivoista, Finneco I:sta, Finneco II:sta ja Finneco III:sta, löytyy uutta tekniikkaa, jota käyttöönotetaan, testataan ja edelleen kehitetään. Tästä syystä Finneco II konehuoneesta löytyy suuria akkuja.
– Finneco II:ssa olevien litiumioni-akkujen kapasiteetti on 5 MW. Akkuja ladataan merimatkan aikana ja käytetään satamissa, jonka ansiosta satamakäyntien päästöt saadaan nollaan.
Laiva-akut ovat uutta tekniikkaa ja niiden käyttö vaatii miehistöltä uuden tekniikan opettelua.
– Akut ovat toimineet toistaiseksi hyvin. Akkutekniikka on kuitenkin uutta ja sisältää useita turvallisuuskysymyksiä. Akkuhuonetta ei saa päästää lämpiämään, vaan sitä jäähdytetään koko ajan. Etenkin kesähelteillä on pidettävä huolta, että lämpö ei pääse kohoamaan.
Finnlinesin uusien hybridirorojen konseptisuunnittelu aloitettiin vuonna 2018. Tavoitteena oli rakentaa ympäristöystävällisin alus, joka Itämerellä on koskaan liikennöinyt. Finnlinesin Eco-luokan hybridirorot kulkevat vähäpäästöisellä polttoaineella. Satamissa päästöt saadaan nollaan akkujen ja aluksen kannelta löytyvien 600 neliön aurinkopaneelien ansiosta.
Ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkuuteen on päästy myös laivojen kokoa kasvattamalla. Yhdellä merimatkalla kuljetetaan enemmän lastia. Finnlinesin uusissa Finnecoissa on lähes 40 prosenttia enemmän kuljetuskapasiteettia varustamon nykyiseen laivastoon verrattuna.
Finneco II:n mittasuhteet hahmottuvat parhaiten aluksen ruumassa. Finneco II:lla ja sen sisarlaivoilla on pituutta 238 metriä ja leveyttä 34 metriä. Aluksista löytyy 5 800 kaistametriä, eli ne pystyvät kuljettamaan noin 400 perävaunua matkaa kohden.
Finneco II pääkoneet ovat MAN-merkkiset. Malli on tarkkaan valittu mahdollisimman alhaisen polttoaineenkulutuksen saavuttamiseksi.
– Aluksessa on kaksi pääkonetta, jotka ovat kaksitahtiset. Yksi pääkone tuottaa 12780 kilowattia eli kahdesta pääkoneesta lähtee tehoa yhteensä lähes 30000 kilowattia. Sylintereitä on puolestaan yhdeksän, konepäällikkö Erkki Saar selostaa.
Alukseen virtaa tuottaa kolme generaattoria. Päästöjen vähentämiseksi alukseen on asennettu rikkipesurit. Myös lämpöä otetaan talteen.
Kuva alla: Ilmavoitelujärjestelmä. Silversteam Technologiesin kompressorit on asennettu omaan huoneeseen aluksen keulaan. Kompressorit ovat suuret ja niiden vierestä johtavat putket kannen läpi, joista syntyy ilmakuplia aluksen keulan alle.
Aluksen runko on optimoitu, eli muotoiltu ja potkureista löytyy puolestaan Promas Lite-järjestelmä, joiden avulla pystytään parantamaan energiatehokkuutta.
– Oma erikoisuutensa laivassamme on ilmavoitelujärjestelmä. Laivan keulan alle puhelletaan ilmakuplia, jotka vähentävät aluksen kitkaa ja hydrodynaamista vastustusta. Näin pystytään pienentämään aluksen polttoaineen kulutusta.
Silversteam Technologiesin kompressorit on asennettu omaan huoneeseen aluksen keulaan. Kompressorit ovat suuret ja niiden vierestä johtavat putket kannen läpi, joista syntyy ilmakuplia aluksen keulan alle.
Youtubesta löytyy hieno Silversteam Technologiesin animaatio, josta näkee ja voi tutkia tarkemmin aluksen ilmavoitelujärjestelmää.
Myös lastinkäsittelyä on tehostettu: Finnecoissa on useita perä- ja sisäramppeja ja nostettavat autokannet. Lastikansien tietyt alueet on tarkoitettu erityisesti paperirullien lastausta varten. Useat kannet ja sisärampit nopeuttavat lastaamista ja purkamista. Samalla alukset ovat erittäin joustavia, sillä nostettavan kannen ansiosta roro-lastin maksimikorkeus voi olla jopa 7 metriä.
Finnecolla työskentelee suomalaista, virolaista ja filippiiniläistä miehistöä. Ensimmäinen konemestari Fretzly Tiangha on työskennellyt Itämerellä vuodesta 2012 lähtien ja tuntee suomalaisten sielunmaiseman suhteellisen hyvin.
– Suomalaiset ovat rauhallisempia ja toisinaan hieman murahtelevia eläväisiin filippiiniläisiin nähden, Tiangha kertoo toimivansa kulttuurienvälisenä tulkkina, jos alukselle saapuu uutta filippiiniläistä miehistöä.
Suoraviivaisen suomalaisen kulttuurin oppiminen ja ymmärtäminen saattaa olla uudelle filippiiniläiselle merimiehelle todellinen hyppy tuntemattomaan. Yli 10 vuotta suomalaisten kanssa töitä tehnyt ensimmäinen konemestari Fretzly Tiangha kertoo auttavansa filippiiniläisiä kollegoitaan kulttuurienvälisessä kommunikaatiossa.
– Selostan usein uudelle filippiiniläiselle, ettei kannata ottaa henkilökohtaisesti, jos suomalainen on hieman lyhytsanainen vastauksissaan, ja ehkä vetäytyväkin. Se vain on suomalaisten kommunikointitapa.
Video alla: Miehistö sääti aluksen pääkonetta maaliskuussa, mikä on tarkkaa puuhaa.
Hyvän työilmapiirin luominen ja jokaisen työntekijän huomioinen, tasa-arvo, luovat perustan toimivalle työyhteisölle. Finneco II:n konehuoneessa hyvän työyhteisön henki on käsin kosketeltava.
– On tärkeää, että kaikilla on töissä hyvä olla ja työilmapiiri toimii. Hyvään yhteishenkeen on ehdottomasti panostettava. Teemme täällä konehuoneessa kaikkemme, että meillä on hyvä, toimiva porukkahenki.
Finneco II:n konehuoneessa työyhteisön henkeä ylläpidetään kaverillisin ottein, olipa merimies kotoisin Suomesta, Virosta tai Filippiineiltä.
– On tärkeää huomioida jokainen ja olla avoin sekä kohtelias toisille. Tasa-arvoisuus sekä toisen ihmisen kunnioittaminen ovat hyvän työyhteisön lähtökohdat.
Laivan konetta on huollettu koko aamupäivä ja konehuoneessa on kuittailtu hälytyksiä, kun järjestelmiä on testattu. Kello lähestyy kahta iltapäivällä, jolloin kaikki kynnelle kykenevät konemiehet kerääntyvät yhteen. Sitten pelataan Uno-pelikortteja. Finneco II:n kello kahden kortinpeluu on paras näyte minne tahansa hyvän työyhteisön rakentamisesta.
Hyvä työyhteisö ei synny tyhjästä, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Kortinpeluu tarjoaa meille tauon töistä ja kevyttä mielenvirkistämistä, johon koko konemiehistö voi osallistua ja vahvistaa siten keskinäistä yhteenkuuluvuuttaan.
Filippiiniläiset viettävät laivalla töissä kuusi kuukautta, joten työilmapiirin toimivuus on tärkeää työssäjaksamisen kannalta. Konehuoneen kahvipöydän ääreen kortinpeluuseen kokoontuvat niin suomalaiset, virolaiset kuin filippiiniläiset.
– Punainen kuusi, ja eipäs huijata. Se ei ole ysi, nauru raikaa.
Filippiiniläiset ovat vilkkaampia ja seurallisempia kuin suomalaiset, pöydän ympärillä käyty korttipeli osoittaa. Myös suomalaiset ja virolaiset osaavat vitsailla –omalla tavallaan.
– Tähän vastaan haasteella: se on keltainen kolmonen pöytään.
Ilo ja veljeys leijailevat Finneco II:n konehuoneessa. Aito, lämmin tunnelma, jota ei voi ostaa. Se on luotava.
