Suomen on seurattava Ruotsin mallia: Suomalaisten merimiesten osuutta laivastossamme on kasvatettava, jotta merikuljetukset toimivat vakavassa häiriötilanteessa

MERIMIES-UNIONIN VALTUUSTON JULKILAUSUMA 20.5.2026

Suomalaisille laivoille ei lennätetä merimiehiä kolmansista maista, jos Itämerellä on vakava häiriötilanne. Ruotsissa on tehty sama päätelmä, minkä takia Ruotsi lisää merkittävästi ruotsalaisten merimiesten määrää omilla laivoillaan. Suomen on seurattava Ruotsin mallia.

Huoltovarmuuskeskus järjesti huhtikuun lopussa yhdessä viranomaisten ja logistiikka-alan yritysten kanssa Ketju26-varautumisharjoituksen. Harjoituksessa Itämeren ja erityisesti Suomenlahden kaupallinen merenkulku häiriintyi vakavasti: venäläiset sota-alukset pyrkivät pitämään huoltoyhteyden Kaliningradiin auki samalla kun muut rantavaltiot pyrkivät yhdessä varmistamaan omat logistiset yhteytensä. Itämeri oli nyt sotatoimialuetta, mikä pysäytti tilapäisesti kaupallisen meriliikenteen. Suora meriliikenteen Baltian maihin, Puolaan sekä Saksaan häiriintyi merkittävästi pitkäaikaisesti ja lasteja pyrittiin reitittämään uudelleen Ruotsin kautta.

Ketju26-harjoituksessa logistiikka muuttui nopeasti pirstaloituneeksi. Satamatoimintojen ja pääreittien häiriöiden takia jakeluketjut pirstoutuivat, toimitusviiveet ja pullonkaulat kasvoivat, ja polttoaineen sekä lääke- ja elintarviketoimitusten turvaaminen nousi kriittiseksi. Ulkomaankaupan tyrehtyminen aiheutti välittömän talousshokin. Hinnat nousivat nopeasti.

Huoltovarmuuskeskuksen Ketju26-varautumisharjoituksen skenaariossa nousi esiin haasteita työvoiman riittävyydessä, joka paheni nopeasti: jopa 20 000 ulkomaalaistaustaista korkeasti koulutettua it-alan ja teknistä asiantuntijaa poistui maasta välittömästi. Myös osa kansainvälisistä yrityksistä veti ulkomaalaistaustaisia työntekijöitään pois Suomesta.

Vastaava skenaario olisi täysin mahdollinen – ja koronapandemian aikaan jopa jo todistettu –merenkulussa. Lentoyhteydet olivat pitkään poikki. Kolmansista maista laivoille saapuvat merenkulkijat eivät pystyneet lentämään töihin laivoille tai takaisin kotimaahansa. Koronapandemian jälkeen alkanut Ukrainan sota ja Persianlahden kriisi ovat entisestään vaikeuttaneet kansainvälisten lentoreittien reitittämistä. Esimerkiksi Japaniin lennetään tällä hetkellä Grönlannin yli – vaan kuinka kauan? Arktiselle on kiinnostusta Yhdysvalloilla - ja Venäjä on jo vuosien ajan vahvistanut Jäämeren varren infraansa yhteistyössä Kiinan kanssa. Voi olla, ettei pohjoisiakaan reittejä pitkin kauan lennetä tai purjehdita.

Hormuzinsalmen tilanne on avannut ihmisten silmät merireittien haavoittuvuudelle. Kun pullonkaula on yhdessä paikassa poikki, koko maailman kuljetusketjut ontuvat. Välivarastoja ei ole. Suomen huoltovarmuusvarastot kestävät jonkun aikaa, mutteivat loputtomasti. Suomeen on saatava toimitettua meriteitä pitkin ruokaa ja tavaraa olipa tilanne Itämerellä millainen tahansa. Suomen valtion koko toiminta on käytännössä täysin riippuvaista merenkulusta. Huoltovarmuuskeskus toi esiin jo ennen Ukrainan sotaa, että suomalaisten merimiesten määrä on kriittisellä tasolla ja saatava kasvamaan. On päivänselvää, että vakavassa häiriötilanteessa osaajat ja tekijät on saatava kotimaasta myös merenkulussa.

Ruotsilla on suoremmat ja paremmat meriyhteydet mm. Göteborgin kautta suoraan Pohjanmerelle. Tästä huolimatta Ruotsi vahvistaa omaa laivastoaan ja maalla on tällä hetkellä tilauskirjoissa 75 uutta laivaa. Laivaston ohella Ruotsi kasvattaa omaa, ruotsalaista merimieskuntaa, jottei kuningaskunta ole täysin riippuvainen kolmansista maista lentävästä työvoimasta vakavassa häiriötilanteessa. Ruotsalainen tankkilaivavarustamo Sirius Shipping on tilannut jopa seitsemän uutta kemikaali- ja tuotetankkeria. Varustamon toimitusjohtaja Jonas Backmanin mukaan tavoitteena on, että aluksilla työskentelevästä miehistöstä suurin osa olisi ruotsalaisia.

Suomen on otettava mallia Ruotsista ja ryhdyttävä toimiin suomalaisen merimieskunnan kasvattamiseksi suomalaisilla aluksilla. Kotimainen laivasto on turvallisuusteko, joka on meillä jo olemassa, mutta onko meillä riittävästi laivoillamme kotimaista työvoimaa, joka on välittömästi valmiudessa purjehtimaan aluksilla vakavassa häiriötilanteessa?