Kiinalaiset jättilaivat kuljettavat Kemin biotuotehtaan sellun

Yltääkö Kiinan Vyö- ja tie -hanke jo Kemiin saakka?

Kuvassa yllä: Metsä Fibren Kemin sellutehdas. KUVA: SAMULI RINNE / VASTAVALO

Kiina-riippuvuus huolettaa. Yle kertoi 16.1.2024, että Kemin biotuotehtaan merikuljetuksia hoidetaan kiinalaisen Cosco Shipping-varustamon jättimäisillä ”sellualuksilla”.
 

Suomen hallituksen tavoitteena on vähentää strategisia riippuvuussuhteita Kiinaan. Samaan aikaan Kemin Metsä Fibren biotuotetehtaan sellua kuljetetaan Kemistä maailmalle Kiinan valtio-omisteisen Cosco Shipping-varustamon jättimäisillä ”sellualuksilla”.

Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden suurin investointi, joka maksoi 1,6 miljardia euroa. Kemin biotuotetehtaan tuotanto käynnistyi vuonna 2023. Tehdas tuottaa vuodessa 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua kartongin, pehmo-, tiivis- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi.

Metsä Groupin Kemiin rakentama biotuotetehdas on Pohjoisen pallonpuoliskon suurin sellutehdas, jonne kuljetetaan vuosittain noin 145 000 juna- ja rekkalastia puuta. Kemin biotuotetehdasta on markkinoitu vahvasti kotimaisuudella. Tehdasinvestointi työllistää noin 2 500 henkilöä, jotka työskentelevät pääasiassa metsänkorjuussa ja kuljetuksissa.

Suomen suurimman sellutehtaan merikuljetuksia hoitavat kuitenkin kiinalaiset. Yle kertoi 16.1.2023, että Kemiin purjehti kiinalainen Green Kemi -niminen alus, johon lastataan sellua Kemin biotuotetehtaalta. Uutisen mukaan Green Kemi aluksen omistaa Cosco Shipping Specialiced Carriers -varustamo, joka on tehnyt Metsä Groupin kanssa yhteistyötä jo pitkään, Ylen uutisessa kerrotaan.

Kuva alla: Green Rauma-nimistä Coscon alusta avustetaan Kemin satamaan.

Alempi kuva: Coscon laiva maailman valtamerillä. Kiinan valtion omistaman Cosco Shippingin aluksia liikennöi säännöllisesti myös Suomen satamiin. Kuva: Shutterstock

Merimies-lehti vuonna 2021: Kemin biotuotetehtaan kuljetukset pitää saada suomalaisille varustamoille

Merimies-lehti toi esiin vuonna 2021, että ”Kemin uuden biotuotetehtaan ja Rauman uuden sahan kuljetukset pitää saada suomalaisille varustamoille.” Merimies-lehti haastatteli tuolloin Metsä Groupin meriliikennejohtaja Jyrki Rankia ja koitti selvittää, millä ja miten Kemin rakennettavan biotuotetehtaan merikuljetukset tullaan mahdollisesti hoitamaan.

- 800 000-1 miljoonan tonnimäärän kuljettaminen tarkoittaisi käytännössä arviolta noin kolmea aluskäyntiä viikossa satamassa, Metsä Groupin meriliikennejohtaja Jyrki Ranki laskeskeli.

Rankin mukaan ”sellua tullaan laivaamaan Kemistä perinteisillä konventionaalisilla lo-lo-laivoilla. Lähialueille sellua voidaan kuljettaa pienemmillä laivoilla ja kauemmas suuremmilla.”

Merimies-lehti kysyi, onko jo kenties tiedossa mitkä varustamot tulevat hoitamaan Kemin biotuotetehtaan kuljetukset.

- Kartoitamme kaikkia toimijoita ja teemme kilpailutuksen. Kaikki rahtaussopimukset tullaan kilpailuttamaan. Varustamoiden kanssa tekemämme sopimukset ovat määräaikaisia, noin vuodesta viiteen vuoteen, Metsä Groupin meriliikennejohtaja Jyrki Ranki kertoi tuolloin.

Kuva alla: Shutterstock

Kuljetukset menivät kiinalaisille

Kemin biotuotetehtaan merikuljetuksia hoitavat nyt kiinalaiset. Metsä Group on Ylen uutisen mukaan tehnyt Cosco Shipping Specialiced Carriers -varustamon kanssa yhteistyötä jo pitkään.

- He (= kiinalainen Cosco) sitoutuivat rakentamaan tällaisen aluksen, jossa on riittävä kapasiteetti ja jääluokitus, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen taustoittaa.

Cosco Shipping Specialiced Carriers-varustamo on Kiinan valtion omistama varustamo. Samaan aikaan, kun Suomen suurimman sellutehtaan toimintaa markkinoidaan vahvasti suomalaisena, metsäteollisuus kuljettaa tuotteitaan Kiinan valtio-omisteisilla aluksilla Suomesta maailmalle. Samaan aikaan Suomen hallitus ja eurooppalaiset päättäjät pyrkivät eroon liiasta Kiina-riippuvuudesta.

Green Kemi -aluksen omistaa Cosco Shipping Specialiced Carriers -varustamo, joka on tehnyt Metsä Groupin kanssa yhteistyötä jo pitkään. Green Kemi-aluksen lisäksi varustamo on rakentanut vastaavia aluksia viisi kappaletta. Kaikki alukset tulevat liikennöimään Suomesta Aasian markkinoille.

Kuva alla: EEVA VÄNSKÄ (Merimies 4/2023, juttu: Kemin Ajos valmiina tulevaan)

Alempi kuva: Kemin satama (kuva vuodelta 2009). Kuva: Jari Kokkonen / Vastavalo

Ajoksen syväväylää syvennettiin

Suomen valtio syvensi Kemin Ajoksen syväväylää kymmenestä metristä kahteentoista metriin. Urakka valmistui vuonna 2023 etuajassa. Meriväylän syventämisestä vastasi valtio.

Ajoksen väylän syventäminen mahdollistaa entistä suurempien alusten liikennöinnin väylällä. Hyvä on, että Suomen väylästöä huolletaan, mutta huoltovarmuuden kannalta huomioisen arvoista on, nyt Kemin Ajokseen liikennöivät maailman suurimmat jäävahvistetut sellulaivat, jotka ovat Kiinan valtion omistamia.

Kuva alla: Shutterstock

Kiinalainen Kaidi on suunnitellut Kemiin biojalostamoa

Kiinalaisen Cosco-varustamon alukset eivät ole ainoa kiinalaisten Kemiin suunnittelema hanke. Kiinan johtaviin bioenergiatoimijoihin kuuluva Kaidi on suunnittellut rakentavansa Kemiin miljardin euron biojalostamon. Kaidi Finlandin omistaa yksi Kiinan suurimmista bioenergiatoimijoista, Sunshine Kaidi New Energy Group.

”Toteutuessaan tehdas tuottaisi vuodessa 200 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta, josta 75 prosenttia olisi biodieseliä ja 25 prosenttia biobensiiniä. Jalostamon pääraaka-aineena toimisi energiapuu, ja se olisi ensimmäinen laatuaan niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti”, Kaidi Finlandin sivuilla kerrotaan.

Kaidi on suunnitellut biojalostamon perustamista Kemin Ajokseen. Kaidin ympäristölupa kaatui kuitenkin hallinto-oikeudessa.

”Kaidi ei yritä enää täydentää Kemin Ajokseen suunnitellun biojalostamon ympäristölupaa, jonka hallinto-oikeus kumosi viime kesänä”, Yle uutisoi 30.1.2023.

Kiinan yhteiskuntaan erikoistunut professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta kertoi Helsingin Sanomissa 11.2.2016, kuinka Kemin miljardihanke, Kaidi, osa suurempaa ilmiötä ja Kiinan raha vyörymistä maailmalle. Tässä on Nojosen mukaan kyse myös Kaidissa.

”Se on kiinalaisfirmojen toista aaltoa. Siinä ei ole kyse yritysostosta tai raaka-ainehankinnasta, vaan siitä, että rakennetaan tyhjästä pellolle tehtaita tai tutkimuslaitoksia”, Nojonen kertoo Helsingin Sanomissa 11.2.2016.

Aiemmin 2000-luvun alussa tehtaat siirtyivät Kiinaan. Nyt on meneillään toinen aalto, jossa kiinalainen pääoma virtaa maailmalle: Vuonna 2014 Kiinasta lähti suoria investointeja ulkomaille 116 miljardilla dollarilla, kertoo YK:n kauppajärjestö Unctad.

Kuva alla: Kiinan suunnittelema Vyö- ja Tie-hankkeen reitit. Kuvasta puuttuu ylhäältä Pohjoisväylä, jota pitkin kiinalaisia aluksia purjehtii Eurooppaan ja Suomeenkin. Kuva: Shutterstock

Italia aikoo irtaantua Kiinan Vyö ja Tie -hankkeesta

Kiina on vienyt määrätietoisesti eteenpäin Vyö ja Tie-hankettaan. Vyö ja tie on Kiinan hallituksen vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa määritelty kehityshanke, jossa Kiina investoi 900 miljardia dollaria rautateihin, satamiin ja muuhun infrastruktuuriin 65 maassa.

Kun katsoo maailmankarttaa ja Suomen sijaintia Pohjoisessa lähestulkoon Jäämeren rannalla, ei ole ihme että kiinalaiset ovat kiinnostuneet Kemin Ajokseen investoimisesta.

Euroopasta löytyy kuitenkin maita, joissa Kiinalle on annettu rukkaset. Helsingin Sanomat uutisoi 6. joulukuuta 2023, että ”Italia on ilmoittanut Kiinalle vetäytyvänsä Vyö ja tie -hankkeesta, jossa se on ollut mukana vuodesta 2019, kertovat muun muassa uutistoimistot AFP ja Reuters sekä italialaislehti Corriere della sera.

”Italialaislehden mukaan Italian hallitus ilmoitti asiasta Kiinalle kolme päivää sitten, mutta ei tehnyt virallista julkista ilmoitusta asiasta. Reutersin mukaan sopimus umpeutuu maaliskuussa, eikä Italia aio uusia sitä.”