Satakunnassa ei olla Strömsössä

Kun ollaan Satakunnassa, ei elämä mene kuin Strömsössä. Viime aikoina Rauman telakka (RMC) on saanut paljon ikävää julkisuutta: tilatut laivat ovat myöhässä, talous vaikeuksissa, toimitusjohtaja vaihtuu tämän tästä.

Pääluottamusmies Ihalainen hakisi apua telakoiden ja satamien ongelmiin myös merenkulun ammattilaisten joukosta.

- Suomen merenkulun parista löytyy helvetinmoinen määrä porukkaa telakoille ja satamiin. He ovat jo käytännössä nähneet, miten systeemi toimii. Meriklusterin pitää jättää riidat ja tehdä enemmän yhteistyötä. Juha on tässä hyvä sillanrakentaja, vaikka eduskunnan merityöryhmässä.

Parhaillaan RMC:llä on tilauskirjassa neljä Merivoimille rakennettavaa monitoimikorvettia, joiden tuotanto alkaa tämän vuoden lopussa. Lisäksi RMC:llä on työn alla kaksi matkustaja-autolauttaa tasmanialaiselle TT-line Companylle.

Juha Viitala toivoo, että telakalla pystyttäisiin työllistämään suomalaisia osaajia mahdollisimman paljon, mutta pula oman ja lähikylien pojista ja tytöistä on huutava. Rauma tarvitsee ulkomaalista työvoimaa.

- Suomesta poistuu työelämästä vuosittain noin 40 000 ihmistä ja syntyvyys laskee koko ajan. Ei tarvitse olla Einstein arvioidakseen, kuinka tässä käy seuraavien 15 vuoden kulutta. Rauma on meren ja Olkiluoto kolmosen kautta tottunut ulkomaalaiseen työvoimaan, joten siinä ei liene ongelmaa.

Rauman rajalla seisoo kyltti, joka toivottaa vieraat tervetulleeksi lauseella ”Ol niingon gotonas”.  Juha Viitalan mielestä lause pätee Raumalla, mutta muualla maakunnassa olisi hieman viilattavaa.

Aurinko kimmeltää Priki Gerdaan, Suomen suurimpaan purjehduskuntoiseen purjelaivaan, Rauman Poroholman purjelaivasatamassa. Rauma tarjoaa upeat puitteet matkailla ja asua. Töitä on seudulla enemmän tehtäväksi, kuin on tekijöitä.

- Keskustelin Urastartti-messuilla ulkomaalaisten työnhakijoiden kanssa. He sanoivat, että Satakunnassa ei ole helppo työllistyä. Se on meille selkeä kehityskohde. Yritysten pitää palkata rohkeammin ja perehdyttää paremmin. Näin sopeutuminen työelämään sujuisi paremmin.

”Edelleen mystinen ala”


Meri on tarjonnut raumalaisille nuorille miehille töitä jo monien sukupolvien ajan. Turo Ihalainen lähti teinipoikana Rauman merikouluun opiskelemaan laivasähkömieheksi. Merikoulun sähkömiehen papereilla olisi voinut työskennellä maissa, mutta Turo valitsi työpaikakseen meren.

- Nykyään osa merikoulun aloittaneista opiskelijoista joko lopettaa kesken, siirtyy maapuolelle tai jatkaa opiskelemaan muualle. Kun poliitikot esittävät leikkauksia ja varustamot uhkaavat liputtaa aluksiaan ulos, niin ainainen uhka työpaikan menetyksestä ei innosta nuoria.

Kun Turo lähti merille vuonna 1997, merimiehen ammatti sisälsi vielä seikkailua ja romantiikkaa.

- Rauman bojalle oli mahtavaa kokea New York, New Orleans ja Uruguay. Nykypolvi on koukussa puhelimiin ja netteihin, mutta ne toimivat sujuvasti vain satamissa. Jos merellä voisi soittaa, katsoa ja tehdä videoita, se auttaisi jo paljon.

Juha Viitalan muistuttaa, että merenkulku nähdään maankamaralla edelleen mystiseksi alaksi. Positiivisen mielikuvan luominen lisäisi kiinnostusta. Esimerkin Viitala ottaa omalta alaltaan metsäteollisuudesta.

- Metsäteollisuus sai hiipuneelle alalle nostetta, kun isot yritykset jalkautuivat nuorison pariin. Varustamot ja Merimies-Unioni voisivat yhdessä miettiä kampanjoita kouluihin ja yleisötilaisuuksiin merenkulun suosion lisäämiseksi.

Huhtikuun toinen päivä valitaan uusi eduskunta. Sen jälkeen alkavat tiiviit ja tuskaiset hallitusneuvottelut.

Mitkä olisivat ne merenkululle tärkeät asiat, joiden pitäisi nousta esiin seuraavan neljän vuoden aikana, kansanedustajaehdokas Juha Viitala?

- Vihreää siirtymä pitää nostaa yhä enemmän framille ja tehdä siitä vientituote myös vetten päälle. Merenkulun koulutuksen tasoa pitää nostaa. Ala tarvitsee myös yliopistotasoista koulutusta ja tutkimusta. Nyt tie tuntuu vievän toiseen suuntaa, Juha Viitala luettelee.