Juha Viitalasta eduskunta saisi pätevän merenkulun puolestapuhujan

Merimies-Unionin pääluottamusmies Turo Ihalainen: Juha Viitalasta eduskunta saisi pätevän merenkulun puolestapuhujan

TEKSTI JA KUVAT: JUHA GRANATH

UPM:n Rauman tehtaan työsuojeluvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas Juha Viitala on noussut demarien kärkiehdokkaaksi Raumalla.

- Olen vientiteollisuuden puolestapuhuja. Työ eduskunnan merityöryhmässä kiinnostaa, sillä Suomesta tavarat lähtevät maailmalle laivalla, Juha Viitala sanoo.

Ehdokas Viitalan tavoite on lähellä. Eduskunnan merityöryhmän puheenjohtaja, raumalainen Kristiina Salonen (sd) siirtyy Satakunnan maakuntajohtajaksi ja jättää vaalikentälle 10 000 äänen potin.

Kaksi raumalaismiestä istahtaa vanhassa Raumassa Kuninkaankadun varren Kontio-kahvilan peräpöytään. Yleensä tähän aikaan vuodesta raumalaiset jaaritukset käyvät läpi jääkiekkoseura Lukon saumat kevään ratkaisupelissä, mutta nyt aihe on vähintään yhtä tärkeä: eduskuntavaalit.

- Olen kannattanut Lukkoa koko ikäni intohimoisesti. Viitalan Juhaa kannatan myös täysillä, vaikka liityin hänen tukiryhmäänsä vasta pari kuukautta sitten, Merimies-Unionin OSM Ship Managementin pääluottamusmies Turo Ihalainen vakuuttaa (kuvassa vasemmalla).

Vastapäätä istuva demarien kansanedustajaehdokas ja UPM:n Rauman tehtaan työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala vannoo myös Lukon nimiin, vaikka Kajaanissa syntyneenä ja polvenkorkuisena Raumalle muuttaneena onkin ”tullista tullut”.

- Raumalaistumiseni alkoi Lukon junioreissa. Muutamana vuotena sain parhaan puolustajan palkinnon, mutta merkityksellisin pysti oli Mölli Keinosen mukaan nimetty herrasmiespalkinto. Harmi, että se oli kiertopalkinto. Jouduin antamaan sen seuraavana vuonna pois.

10 000 äänen potti jaossa


Rauman Lukon jokakeväinen tavoite on Suomen mestaruus. Parivaljakko Viitala-Ihalaisen tämän kevään tavoite on saada eduskuntaan merenkulun puolestapuhuja, joka jatkaa eduskunnan merityöryhmän raumalaisen puheenjohtajan Kristiina Salosen ansiokasta työtä.

Tavoite on kova, mutta ei mahdoton. Eduskunnan jättävältä ja Satakunnan maakuntajohtajaksi siirtyvältä Kristiina Saloselta jää kentälle 10 000 ääntä. Se on yhtä paljon kuin kaksi loppuunmyytyä Lukko-Ässät-peliä. 

- Olen tukiryhmäni kanssa tehnyt valtavasti työtä, jotta jokainen Kristiinan ääni jää Raumalle. Totta kai merityöryhmän jäsenyys kiinnostaa. Minulla on ollut Kristiinan kautta kontakteja eduskuntaan ja siellä tehtyihin lakivalmisteluihin, Juha Viitala sanoo.

Satakunta on kovien miesten ja naisten maakunta. Vankan teollisuushistoriansa ansiosta sen valtapuolue on Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP). Viime eduskuntavaaleissa demarit saivat Satakunnan vaalipiirin kahdeksasta paikasta kolme. Raumalla SDP on selvästi suurin puolue.

Turo Ihalaisen mielestä Arkadianmäki tarvitsee kansanedustajan, joka tuntee työelämän hyvät, mutta myös sen raadolliset puolet.

- Aika harva siellä istuvista on ollut tehtaalla työssä tai lapion varressa kiinni. Pitkän ay-uramme aikana olemme Juhan kanssa keitetty samoissa sopissa. Juhan etu on, että monet yt-neuvottelut läpikäyneenä hän tietää, miten sopimuksista neuvotellaan ja miten päätöksiä tehdään.

Turo Ihalainen ei tunnu olevan ajatuksineen yksin, sillä paikallinen valtalehti Länsi-Suomi nosti Juha Viitalan demarien kärkiehdokkaaksi Raumalla.

- Olen hieman jäävi itse arvioimaan tilannetta, Viitala tuumaa.

- Kyllä Juha on kärkiehdokas. Ilman muuta, Turo kuittaa.

Yksituumaisuuteen tottunut kaksikko hätkähtää, kun he huomaavat olevansa hieman eri mieltä. Yhteinen sävel löytyy kuitenkin silmänräpäyksessä.

- Meillä on sama arvomaailma. Heikomman puolta pidetään joka tilanteessa, Viitala ja Ihalainen vakuuttavat.

Leikkauspuheet ihmetyttävät


Rauman merenkulun ympärille rakentuneen meriklusterin merkitys on suuri koko maakunnassa. Juha Viitala muistuttaa, että Satakunnassa asuu vain neljä prosenttia maamme väestöstä, mutta siellä tehdään kahdeksan ja laivataan kymmenen prosenttia Suomen vientituotteista.

- Turon kautta olen oppinut ymmärtämään, mitä tapahtuu, kun laiva lähtee laiturista. Oma vahvuusalueeni on se, miten tavara saadaan laivaan. Vaalityöni paikallisia kärkiteemoja ovat mm. raide- ja tieliikenteen kehittäminen, jotta tavaraa kulkee satamaan paljon ja sujuvasti.

Turo Ihalainen muistuttaa huoltovarmuuden tärkeydestä raumalaisesta näkökulmasta.

- Meillä on täällä telakat, ydinvoimalat ja merenkulkualan koulutukset. Huoltovarmuuden takaaminen vaatii myös suomalaisen lipun alla seilaavaa tonnistoa. Minua ihmetyttää kokoomuksen puheet merenkulun tukijärjestelmien leikkauksista nyt, kun Euroopassa on sota.

Kansaedustajaehdokas Viitalan mielestä Suomen lipun alla ja suomalaisessa määräysvallassa oleva kauppalaivasto on Suomelle elintärkeä jo pelkästään maan sijainnin perusteella.

- Käytännössä me olemme Itämeren takainen saarivaltio. Venäjän hyökkäyssota on tiukentanut itärajan miltei umpeen. Suomella ei ole oikein muuta reittiä maailmalle kuin meriväylä. Se meidän on turvattava kaikin keinoin, ja sen turvaaminen pitää olla myös omissa käsissämme.

Jos Rauma ja meri tarjoaa kansanedustajaehdokkaalle oivan vaaliteeman, se tarjoaa työtä maakunnan väelle niin merenkulun, laivanrakennuksen, logistiikan kuin bisneksenkin saralla.

 

Satakunnassa ei olla Strömsössä

Kun ollaan Satakunnassa, ei elämä mene kuin Strömsössä. Viime aikoina Rauman telakka (RMC) on saanut paljon ikävää julkisuutta: tilatut laivat ovat myöhässä, talous vaikeuksissa, toimitusjohtaja vaihtuu tämän tästä.

Pääluottamusmies Ihalainen hakisi apua telakoiden ja satamien ongelmiin myös merenkulun ammattilaisten joukosta.

- Suomen merenkulun parista löytyy helvetinmoinen määrä porukkaa telakoille ja satamiin. He ovat jo käytännössä nähneet, miten systeemi toimii. Meriklusterin pitää jättää riidat ja tehdä enemmän yhteistyötä. Juha on tässä hyvä sillanrakentaja, vaikka eduskunnan merityöryhmässä.

Parhaillaan RMC:llä on tilauskirjassa neljä Merivoimille rakennettavaa monitoimikorvettia, joiden tuotanto alkaa tämän vuoden lopussa. Lisäksi RMC:llä on työn alla kaksi matkustaja-autolauttaa tasmanialaiselle TT-line Companylle.

Juha Viitala toivoo, että telakalla pystyttäisiin työllistämään suomalaisia osaajia mahdollisimman paljon, mutta pula oman ja lähikylien pojista ja tytöistä on huutava. Rauma tarvitsee ulkomaalista työvoimaa.

- Suomesta poistuu työelämästä vuosittain noin 40 000 ihmistä ja syntyvyys laskee koko ajan. Ei tarvitse olla Einstein arvioidakseen, kuinka tässä käy seuraavien 15 vuoden kulutta. Rauma on meren ja Olkiluoto kolmosen kautta tottunut ulkomaalaiseen työvoimaan, joten siinä ei liene ongelmaa.

Rauman rajalla seisoo kyltti, joka toivottaa vieraat tervetulleeksi lauseella ”Ol niingon gotonas”.  Juha Viitalan mielestä lause pätee Raumalla, mutta muualla maakunnassa olisi hieman viilattavaa.

Aurinko kimmeltää Priki Gerdaan, Suomen suurimpaan purjehduskuntoiseen purjelaivaan, Rauman Poroholman purjelaivasatamassa. Rauma tarjoaa upeat puitteet matkailla ja asua. Töitä on seudulla enemmän tehtäväksi, kuin on tekijöitä.

- Keskustelin Urastartti-messuilla ulkomaalaisten työnhakijoiden kanssa. He sanoivat, että Satakunnassa ei ole helppo työllistyä. Se on meille selkeä kehityskohde. Yritysten pitää palkata rohkeammin ja perehdyttää paremmin. Näin sopeutuminen työelämään sujuisi paremmin.

”Edelleen mystinen ala”


Meri on tarjonnut raumalaisille nuorille miehille töitä jo monien sukupolvien ajan. Turo Ihalainen lähti teinipoikana Rauman merikouluun opiskelemaan laivasähkömieheksi. Merikoulun sähkömiehen papereilla olisi voinut työskennellä maissa, mutta Turo valitsi työpaikakseen meren.

- Nykyään osa merikoulun aloittaneista opiskelijoista joko lopettaa kesken, siirtyy maapuolelle tai jatkaa opiskelemaan muualle. Kun poliitikot esittävät leikkauksia ja varustamot uhkaavat liputtaa aluksiaan ulos, niin ainainen uhka työpaikan menetyksestä ei innosta nuoria.

Kun Turo lähti merille vuonna 1997, merimiehen ammatti sisälsi vielä seikkailua ja romantiikkaa.

- Rauman bojalle oli mahtavaa kokea New York, New Orleans ja Uruguay. Nykypolvi on koukussa puhelimiin ja netteihin, mutta ne toimivat sujuvasti vain satamissa. Jos merellä voisi soittaa, katsoa ja tehdä videoita, se auttaisi jo paljon.

Juha Viitalan muistuttaa, että merenkulku nähdään maankamaralla edelleen mystiseksi alaksi. Positiivisen mielikuvan luominen lisäisi kiinnostusta. Esimerkin Viitala ottaa omalta alaltaan metsäteollisuudesta.

- Metsäteollisuus sai hiipuneelle alalle nostetta, kun isot yritykset jalkautuivat nuorison pariin. Varustamot ja Merimies-Unioni voisivat yhdessä miettiä kampanjoita kouluihin ja yleisötilaisuuksiin merenkulun suosion lisäämiseksi.

Huhtikuun toinen päivä valitaan uusi eduskunta. Sen jälkeen alkavat tiiviit ja tuskaiset hallitusneuvottelut.

Mitkä olisivat ne merenkululle tärkeät asiat, joiden pitäisi nousta esiin seuraavan neljän vuoden aikana, kansanedustajaehdokas Juha Viitala?

- Vihreää siirtymä pitää nostaa yhä enemmän framille ja tehdä siitä vientituote myös vetten päälle. Merenkulun koulutuksen tasoa pitää nostaa. Ala tarvitsee myös yliopistotasoista koulutusta ja tutkimusta. Nyt tie tuntuu vievän toiseen suuntaa, Juha Viitala luettelee.

Sanansa mittaiset miehet

UPM:n Rauman tehtaiden työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala ja Merimies-Unionin pääluottamusmies Turo Ihalainen uskovat vahvasti Viitalan läpimenoon, mutta aivan varmoja he ovat Rauman Lukon menestyksestä kevään mitalipeleissä.

Viitala ja Ihalainen vakuuttivat haastattelun alussa olevansa aina heikomman puolella. Tässä aukeaa porilaislähtöiselle haastattelijalle tilaisuus vetää vastapalloon viattomalla kysymyksellä.

Kumman puolalle olette, kun Lukko ja Porin Ässät kohtaavat?

- Lukon, vastaus tulee kuin pyssyn suusta.

Aivan. Sanansa mittaisia miehiä.

 

Juha Viitala on perheellinen 46-vuotias työsuojeluvaltuutettu Raumalta.

Työ
Työsuojeluvaltuutettu UPM Rauman tehtaalla vuodesta 2011
Prosessityöntekijä UPM Rauman tehtaalla 1997-2011

Opinnot
Ylioppilas
Johtamisen erikoisammattitutkinto
Turvallisuustekniikan perusopinnot Tampereen yliopisto (20 op)

Keskeisimmät luottamustoimet julkisella sektorilla
Rauman kaupunginvaltuutettu sekä kaupunginhallituksen varajäsen
Hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsen sekä lapset, nuoret ja perheet lautakunnan jäsen
Satakunnan sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen 2017–2021
Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen 2022
Rauman sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen 2017–2021
Kuntaliiton valtuuskunnan varajäsen 2018–2021
Satakuntaliiton maakuntavaltuuston varajäsen 2017–2021

Keskeisimmät luottamustoimet ay-sektorilla
Paperiliiton Rauman os.42 hallituksen jäsen ja sihteeri
Paperiliiton liittovaltuuston varajäsen
Paperiliiton liittokokousedustaja vuosina 2013, 2017 ja 2021