EU:n päästökauppaneuvottelut käydään alkusyksystä pika-aikataululla: Suomen on vaikutettava EU-parlamentaarikkoihin ja jäsenmaihin, että Suomen talvimerenkulun olosuhteiden huomiointia jatketaan vuodesta 2035 eteenpäin

Merenkulku liitettiin EU:n päästökauppaan (EU ETS, eli European Union Emissions Trading System) vuonna 2024. Euroopan komissio antoi 17.7.2026 ehdotuksen EU:n päästökauppadirektiivin muuttamiseksi. Ehdotuksen mukaan merenkulun ja ilmailun päästökauppa laajenisi.

Komission ehdotus saapuu EU-parlamentin käsittelyyn erittäin nopealla aikataululla heti alkusyksystä 2026. Ehdotuksesta on tarkoitus saada päätös aikaan vuoden vaihteeseen mennessä. Tätä ennen Suomen eduskunta käsittelee ja muodostaa oman kantansa komission päästökauppaehdotuksesta. Ehdotus on Suomessa jo nyt valmistelussa ja eduskunta päättänee asiasta arviolta syyskuussa. Ehdotuksen käsittelyaikataulu on ennätyksellisen nopea.

TERVEISET EU-PARLAMENTTIIN

Suomen talvimerenkulun erityisolosuhteet on perusteltava EU-parlamentaarikoille ja muille jäsenvaltioille

Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää on, että talvimerenkulun erityisolosuhteista saadaan kirjattua pysyvä poikkeus merenkulun päästökauppaan. Komission 17.7.2026 antamassa ehdotuksessa talvimerenkulun poikkeukset ja saaripoikkeus, joka on Ahvenanmaalle olennainen, ovat huomioituina vain vuoteen 2035 saakka. Tämä ei ole Suomen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta hyvä asia, vaan erityispoikkeuksista on saatava pysyviä. Tämä vaatii Suomelta välitöntä vaikuttamistyötä EU-parlamentaarikkoihin ja muihin jäsenvaltioihin, että helpotusta jääluokitetuille aluksille on jatkettava vuodesta 2035 eteenpäin. Poikkeusten tulee olla pysyviä.

EU:n päästökauppa ja poikkeukset

Komissio antoi ehdotuksen 17.7.2026 EU:n päästökauppadirektiivin muuttamiseksi. Komissio ehdottaa, että seuraavia poikkeuksia jatketaan vuoden 2035 loppuun asti:

• jääluokkapoikkeus
• saaripoikkeus
• julkisen palvelun velvoitteen poikkeus
• syrjäisempien alueiden poikkeus
   

Ehdotus ei pidä sisällään jäissäkulkupoikkeusta, joka olisi saatava sisällytettyä päästökauppaan mukaan.

Komission antama ehdotus päästökaupan laajentamiseksi on jossakin määrin vaikeaselkoinen paketti, jota tavaavat tällä hetkellä läpi niin virkamiehet kuin merenkulun eri sidosryhmät. Päälinjat ovat kuitenkin selvät, eikä lillukanvarsiin kannata kaatua. Näin ollen viesti Brysselin päättäjille on lyhyt ja ytimekäs: suomalaisen talvimerenkulun erityisolosuhteet tulee huomioida pysyvästi EU:n päästökaupassa.

Suomi on syrjäinen, jäiden saartama maa

Suomi on Euroopan syrjäisin, jäiden saartama maa, jonka tuonnista ja viennistä yli 96 prosenttia kuljetetaan meriteitse. Pitkä merimatka ja kovat talviolosuhteet eivät saa koitua Suomen kilpailukyvylle rasitteeksi, samalla kun Etelä-Euroopassa rahtia kuljetetaan läpi vuoden avovesiolosuhteissa. Myös Ruotsin rannikot pysyvät talvella osin sulina, joten painavaa vaikuttamistyötä on tehtävä siinäkin, että naapurivaltio saadaan ymmärtämään ja tukemaan parlamentissa Suomen kantaa. Kun Ruotsin ja koko Pohjoismaiden suurin satama, Göteborg, pysyy pitkään sulana, voivat Suomen jäissäkulkumurheet tuntua Ruotsin korviin itänaapurin marmatuksilta. Ruotsin päättäjille on muistutettava, että myös heidän aluksensa kuljettavat Pohjanlahtea jäitä pitkin teollisuuden rahtia. Pohjolan kilpailukyvyn ylläpito ja talvimerenkulun erityisolosuhteiden huomiointi on myös pohjoismaisen huoltovarmuuden vahvistamista. Skandinavia seisoo yhä enemmän omilla jaloillaan. Jalkojen on pysyttävä sulina, eli talvimerenkulku ei saa aiheuttaa kilpailukyvylle ylimääräistä lisärasitetta, ettei teollisuuteemme ja kuljetuksemme hyydy jäihin.

Aluksen jääluokka

Suomalaisiin satamiin liikennöiville aluksille määrätään suomalainen jääluokka. Jääluokille on vaatimuksia esimerkiksi konetehosta sekä rungon ja kuljetuskoneiston vahvistuksesta. Jääluokista vahvimmat ovat IA Super ja IA. Suomalaiset alukset ovat jäävahvisteisia, mikä tekee niistä kalliimpia rakentaa. Jäissä purjehtiminen vaatii aluksilta kovaa konetehoa ja kuluttaa enemmän polttoainetta.

Päästöjä vähentääkseen suomalaiset varustamot ovat siirtyneet käyttämään vähäpäästöisiä ja jopa päästöttömiä polttoaineita, mikä on kallista. EU:n tavoitteena on vähentää tuontiriippuvuutta polttoaineista ja saada EU:sta omavarainen polttoaineiden osalta. Vähäpäästöisten ja päästöttömien polttoaineratkaisujen ja infran kehittämistä on määrätietoisesti jatkettava.

Saaripoikkeus

Kun merenkulku liittyi vuonna 2024 EU:n päästökauppaan, pienille, alle 200 000 asukkaan saarille, joille ei ole pysyvää tie- tai raideyhteyttä annettiin mahdollisuus poikkeukseen, jonka käyttöönotosta päätää kukin jäsenvaltio itse. Suomi soveltaa saaripoikkeusta manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen liikennöintiin. Poikkeuksen piiriin kuuluvat bruttovetoisuudeltaan 5 000 tonnin ja sitä suurempien matkustaja-autolauttojen matkat. Näiden alusten ei tarvitse palauttaa päästöjään vastaavaa määrää päästöoikeuksia ennen vuotta 2031. Poikkeus vähentää päästökaupan haitallisia vaikutuksia Ahvenanmaan kansantalouteen ja saavutettavuuteen.

EU-komission 17.7.2026 antamassa päästökauppaa koskevassa muutosehdotuksessa saaripoikkeusta esitetään jatkettavaksi 31.12.2035 saakka. Suomelle ja Ahvenanmaalle tärkeää on, että saaripoikkeuksesta saadaan pysyvä.

Saaripoikkeus saattaa saada EU-parlamentissa kannatusta muiden jäsenvaltioiden parissa, joilla on kaukaisia, merten takaisia saaria. Tällaisia saaria ovat esimerkiksi Kanariansaaret (Espanja), Madeira (Portugali), Azorit (Portugali) ja Ranskan Euroopan ulkopuoliset saaret.

Euroopan varustamoyhdistys ECSA kehottaa komissiota tekemään nyt voimassa olevista EU:n päästökaupan poikkeuksista pysyviä. 

TERVEISET SUOMEN EDUSKUNTAAN

Jäsenmaiden huutokauppatulojen palautus palautus voisi mahdollistaa huoltovarmojen polttoaineiden tuotantoa Suomessa erittäin laajassa mittakaavassa

50 prosenttia EU:n päästökaupan huutokauppatuloista tulee suunnata EU-komission esityksen mukaan vähähiilistämisen kannalta keskeisille sektoreille. Meriliikenne on priorisoitujen käyttökohteiden joukossa, mutta sille ei ole korvamerkittyä rahaa. Kansallisesti on tärkeää, mihin huutokauppatuloja käytetään ja mitä seuraava hallitus priorisoi.

Merenkulun sidosryhmäverkosto käsitteli 5.8.2026 Euroopan komission päästökauppaehdotusta. ESL Shipping-varustamon toimitusjohtaja Mikki Koskinen piti tärkeänä, että merenkululle palautetaan huutokauppatuloja, koska merenkulku on myös suurimpia maksajia.

- Nyt jos mennään eurooppalaisesta näkökulmasta Suomen näkökulmaan: Komission esitys ei esitä, mille päästökauppasektorille kotimaisia päästökauppavaroja pitäisi kohdentaa. Huutokauppatulojen palautuksissa olisi hyvä muistaa Suomen kilpailukyky ja Suomen tuonnin ja viennin – ja ennen kaikkea viennin – kilpailukyky. Huutokauppatulojen palautus olisi tärkeää saada kohdistettua ennen kaikkea meriliikenteeseen, ei pelkästään näitä ilmaisia päästöoikeuksia vaan myös tätä Suomeen maksettavan päästökauppatulon tukea mahdollisimman laajassa mittakaavassa. Asiasta tulisi saavuttaa poliittinen yksimielisyys, sillä asia on koko Suomen etu, Koskinen painottaa.

- Huutokauppatulojen palautus voisi mahdollistaa huoltovarmojen polttoaineiden tuotantoa Suomessa erittäin laajassa mittakaavassa. Toivottavasti mikään hallinnollinen himmeli ei tule estämään tätä hyvää tarkoitusta, että voisimme samalla pienentää päästöjä, parantaa Suomen ilmastopoliittista asemaa ja voisimme synnyttää työpaikkoja sekä saada uusia polttoaineita, myös Euroopan varustamoyhdistys ECSA:n puheenjohtajana toimiva Mikki Koskinen korostaa suomalaisten varustamoiden toimivan puhtaan teknologian airueina, joiden tekemä kehitystyö on tärkeää paitsi Suomelle, myös koko Euroopan tulevaisuudelle, jotta pystymme kilpailemaan suurempia valtioita, kuten Kiinaa vastaan.