Suomen ainoa keino nousta nykyisestä talousalhosta on ulkomaankauppa, joka pitää sisällään tuotteita ja palveluita, kuten aineettomat hyödykkeet. Suomi sijaitsee pussinperällä, josta voimme pelastaa vain itse itsemme. Kukaan muu ei sitä puolestamme tee.
Valtiovarainministeri Riikka Purra palasi kesälomalta ja sutaisi viikossa kasaan omat, uudet leikkauslistat, joilla hän pyrkii nostamaan suosiotaan oman kannattajakuntansa parissa. Valtiovarainministerin keino saada Suomi nousuun ovat leikkaukset. Esitykset vienninedistämisestä loistavat poissaolollaan.
Purra ehdottaa, että merenkulun miehistötukeen tehdään leikkauksia palveluhenkilöstön osalta. Varustamot ovat ilmoittaneet, että leikkaukset johtavat suomalaisten matkustaja-alusten ulosliputtamiseen Ruotsiin tai Viroon, jossa miehistön palkkaamista aluksille edelleen tuetaan.
Työvoimakustannusten ero tuen kanssa ja ilman tukea ovat niin merkittävät, että puheet ulosliputtamisesta eivät ole uhoa, vaan täyttä realismia, joihin on syytä suhtautua erittäin suurella vakavuudella. Saattaa olla, että jossain vaiheessa suomalaisten varustamoiden mitta tulee täyteen Suomen nykyistä arvopohjaa ja poliittista päätöksentekoa kohtaan: jos suomalaista merenkulkua ei arvosteta kotimaassa, on viisautta siirtää toiminnot lahden taa, jossa toimintaa edelleen arvostetaan, kehitetään ja tuetaan.
Laivat jatkavat edelleen purjehtimista nykyisillä liikennereiteillä, mutta laivojen lippu vaihtuu Suomen lipusta Ruotsin tai Viron lippuun. Alusten työvoima vaihtuu ulkomaalaiseksi: suomalaiset merimiehet menettävät työnsä ja tilalle saapuu ulkomaalaisia työntekijöitä. Alusten käyttökieli vaihtuu.
Tuhannet suomalaiset merenkulkijat jäävät työttömiksi, sillä merimiesten ei kannata ottaa vastaan työpaikkaa Ruotsin tai Viron lipun alla. Työskentely vieraan lipun alla siirtäisi merimiesten työterveyshuollon Ruotsiin, vaikuttaisi muun muassa eläkkeenmaksuun ja muihin etuuksiin. Suomalaisesta merimiehestä tulisi Suomessa ulkomaalainen, koska hänen uusi asiointimaansa olisi jatkossa Viro tai Ruotsi. Olisiko valtiovarainministeri Riikka Purra itse valmis siirtämään kirjansa Ruotsiin, voidaan kysyä.
Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toivoma risteilymatkustaminen ei lopu, vaan ”viihde” jatkuu, vaikka alusten lippu vaihtuu toiseksi. Vain alusten henkilökunta vaihtuu suomalaisesta henkilökunnasta ulkomaalaiseen ja alusten käyttökieli sen myötä. Suomalainen merimiesammattitaito katoaa.
Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra tullaan muistamaan historiassa epäisänmaallisimmasta teosta mitä Suomea kohtaan voi tehdä, jos hän saa leikkausehdotuksillaan aikaan suomalaisten alusten ja merimiestyöpaikkojen katoamisen Suomesta.
Suomalaisen merenkulun alasajo ja huoltovarmuus-termin vähättely nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa huolestuttaa: eurooppalaiset johtajat joutuivat lähtemään 18.8.2025 joukolla Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin tueksi tapaamaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia, jotta Ukraina saisi tarvitsemansa turvatakuut. Ranskan presidentti Emmanuel Macron totosi turvallisuustilanteen olevan äärimmäisen vakava.
Kun muu Eurooppa tiivistää suhteitaan ja toteaa omaavansa yhteisen turvallisuuspoliittisen tahtotilan, Suomen sisäpolitiikassa väännetään peistä mikä pystytään eikä puhalleta yhteen hiileen. Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi tuli odotetusti julkisuuteen (HS mielipide 16.8.2025) ja kertoo kannattavansa Purran merenkulun miehistötukeen ehdottamia leikkauksia. Maran mielestä matkustajalaivat kilpailevat asiakkaista maapuolen ravintoloiden ja viihdekeskusten kanssa.
Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran silmissä suomalaiset matkustajalaivat ovat kelluvia viihdekeskuksia, joilla risteily pitäisi lopettaa tyystin. Hesburgerin perustaja Heikki Salmela komppaa. Mara on pistänyt jo toistakymmentä vuotta kaikki paukkunsa suomalaisen merenkulun, eli Maran mielestä ”viihteen” lopettamiseen.
Maralle tutkimustietoa yritystukien leikkaamiseksi tuottaa liukuhihnalta Tampereen yliopisto. Viimeisin ulostulo on Tampereen yliopiston työelämäprofessori Marita Laukkaselta, joka leikkaisi yhdessä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Heli Kosken kanssa yritystuista.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski vähättelee suomalaisten varustamoiden ulosliputusuhkaa: Koski kyseenalaistaa, alettaisiinko laivoja ulosliputtaa, jos tukea pienennetään.
- Varmasti monet muutkin tekijät vaikuttavat yritysten sijoittumiseen kuin yritystuet.
Valtion päättäjien harjoittama arvopohja ja sen pohjalta tehdyt päätökset ovat tekijöitä, joilla saadaan yritykset joko pysymään, investoimaan tai lähtemään Suomesta. Esimerkiksi Tanska on vanhana merenkulkuvaltiona luonut kokonaisen politiikkaohjelman (Blue Denmark), jonka keinoin Tanska on tällä hetkellä maailman suurimpia merenkulkuvaltioita. Merenkulkua arvostetaan.
Onneksi työ- ja elinkeinoministeriöstä löytyy ymmärrystä suomalaista merenkulkua kohtaan. Johtava asiantuntija Anne Rothovius työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että tuen myöntämiseen liittyy mahdolliset ulosliputus- ja huoltovarmuusnäkökulmat.
– Esimerkiksi ylikansallinen päätös voisi ehkäistä ulosliputusuhkaa, Rothovius vihjaa poliittisiin päätöksiin.
Toisin kuin kuvittelee, Merimies-Unionilla ei ole mitään Maraa vastaan: päinvastoin. Koronapandemia pysäytti suomalaisen matkustajalaivaliikenteen matkustajien osalta ja yli puolet suomalaisista merenkulkijoista joutui lomautetuksi. Samassa tilanteessa olivat maapuolen ravintolat ja viihdekeskukset, joiden henkilökunta joutui lomautetuksi tai pahimmassa tapauksessa irtisanottiin, kun yritykset lopettivat toimintansa: ei ollut asiakkaita.
Korona oli suomalaista yhteiskuntaa koetteleva kova kriisi, joka pisti tuhannet yritykset ja työntekijät polvilleen. Koronapandemia todisti kuitenkin suomalaisen merenkulun kriisinkestävyyden: Suomen lipun alla olevat laivat kuljettivat pandemian aikaan katkeamattomana virtana kauppojen hyllyille tavaraa, apteekkeihin lääkkeitä ja tehtaisiin raaka-aineita sekä ajoneuvoihin polttoainetta. Kriisiolosuhteet todistivat, että Suomen meriliikenteen huoltovarmuusketju on meriveden kestävä.
Matkustajalaivojen työntekijöille ja maapuolen matkailu- ja ravintolapalveluiden työntekijöille pitkät joukkolomautukset ja työpaikkojen menetykset olivat kova isku, josta ala ei ole vielä toipunut täysin tänäkään päivänä. Koronan aiheuttamia arpia parannellaan vieläkin, kuulee laivoilla monien merimiesten suusta.
Lopulta rajat saatiin auki ja korona loppui. Maapuolen ravintoloissa ja matkustajalaivoilla alettiin jälleen asioida. Mara ja matkustajalaivavarustamot ja Suomen matkailu löivät hynttyyt yhteen ja päättivät houkutella yhdessä matkailijoita takaisin Suomeen. Oltiin yhteisellä asialla: matkustajalaivat tuovat Suomeen kymmeniä tuhansia matkailijoita, jotka jatkavat laivoilta edelleen matkaa eri puolelle Suomea hotelleihin ja ravintoloihin sekä viihdekeskuksiin. Ei ole yhtä ilman toista.
Kuva: Matkailualan toimijat yhteisen pöydän ääressä vasemmalta: Taru Keronen (Eckerö Line), Nina Forsell (Lapin Matkailuelinkeinon Liitto), Johanna Boijer (Viking Line Oyj), Kristiina Hietasaari (Visit Finland), Heli Mäki-Fränti (Suomen Matkailualan liitto), Timo Koskinen (Finnair Oyj) ja Timo Lappi (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa).
Tuskin muste ehti kuivua paperista, kun Mara palasi jo entiseen mantraansa ja kävi jälleen matkustajalaivojen kimppuun – tällä kertaa närästi oluttuopin hinta. On hyvin erikoista, että yksi toimiala käyttää vuodesta toiseen kaikki voimavaransa toisen alan nujertamiseen, kun viisautta olisi pyrkiä suuntaamaan järjestön oma edunvalvonta esimerkiksi harmaan talouden torjumiseen maapuolen ravintoloissa ja keskittää energiaa uusien palveluiden luomiseen.
Suomalaiset käyvät tutkitusti risteilyllä keskimäärin vain kerran - kaksi vuodessa. Sen sijaan suomalaiset lounastavat ja käyvät illallisella useammin ja mielellään omissa lähiravintoloissaan, jotka ovat helppoja ja viihtyisiä asioida. Yritykset varaavat maissa sijaitsevia ravintoloita omien kokoustensa ja virkistyspäiviensä järjestämiseen. Paikallisia ”kuppiloita” ja ravintoloita arvostetaan ja asiakkaita löytyy niin maapuolen ravintoloihin kuin risteilyihin.
Keskinäisen toran ja kyräilyn sijaan Maran ja suomalaisen ”viihdemerenkulun” tulisi lyödä lyödä hynttyyt yhteen ja löytää keskinäinen synergia. Suomalaiset merikoulut ja matkustaja-alukset kouluttavat hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisia myös Maran jäsenyritysten käyttöön. Laivatyökokemuksen omaavat työntekijät ovat kovaa valuuttaa ravintoloissa ja hotelleissa. Ihmiset valitsevat meri- tai maatyön eri elämäntilanteiden mukaan ja kumpaakin valintaa tulee kunnioittaa.
Maran ja suomalaisten varustamoiden sekä matkailualan kannattaisi tehdä nyt Suomen matkailun kannattaisi tehdä tosissaan yhteistyötä Suomen vienninedistämiseen maailmalla ja luoda kasvua. Kun muu maailma kuumenee, on Pohjolassa vielä leutoa.
Yritykset tilittävät yhteiskunnalle vuosittain erilaisia veroja ja maksuja 80 miljardin euron edestä. Valtion suorat tuet yrityksille ovat 900 miljoonaa euroa - eli vain noin yksi prosentti, mistä johtuen esimerkiksi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ei olisi valmis leikkaamaan yhtäkään yritystukea.
Euroopan merenkulun suuntaviivat luotiin aikanaan sitä varten, että eurooppalaiset varustamot pystyvät kilpailemaan ulkomaalaisia aluksia ja niin sanottuja halpalippuja vastaan. Merenkulun suuntaviivojen avulla halutaan ennen kaikkea luoda työpaikkoja eurooppalaisille merimiehille. Merenkulku on globaali bisnes, jossa kilpailu EU:n ulkopuolisia halpalippuja vastaan on raadollista. Jos Eurooppa ja Suomi häviävät kilpailun, näemme Itämerellä jatkossa yhä enemmän Venäjän varjolaivaston kaltaista toimintaa ja huonokuntoisia aluksia sekä heikkoja työehtoja, jopa orjatyövoimaa.