”Toimintaympäristö on muuttunut”

Merenkulkulaitos julkaisi vuonna 2000 tutkimusraportin, joka upotti Kymijoen ja Mäntyharjun kanavasuunnitelman 20 vuodeksi pohjamutiin. Raportti arvioi kanavaparin hyödyt kustannuksiin nähden vaatimattomiksi.

- Vuoden 2000 selvityksessä kustannuksiksi arvioitiin noin 10 miljardia markkaa.  Nykytilanteessa karkeasti arvioiden kustannukset olisivat 2 - 2,5 miljardin euron luokkaa, Väyläviraston johtava asiantuntija Olli Holm sanoo.

Merenkulkulaitoksen raportti otettiin Itä-Suomessa 2000-luvun alussa vastaan ristiriitaisin tuntein. Kanavaparin vaikutusalueella toimi ärhäkkä kuntapäättäjistä koostunut Järvi-Suomen Kanavat -neuvottelukunta, joka arvosteli raportin tuloksia kovin sanoin.

Neuvottelukunnan silloisen projektipäällikön Antero Pulkkasen takki ei ole vuosien saatossa kääntynyt. Kanavapari pitää rakentaa.

- Silloin ei haluttu katsoa tulevaisuuteen ja kansakunnan kokonaisetua. Kehitystyöt suunnattiin ainoastaan maantie- ja rautatieliikenteeseen. Vesiliikenteen mittavat edut unohdettiin vastoin EU:n jo 1990-luvulla tekemiä päätöksiä.

Antero Pulkkanen muistuttaa, että Merenkulkulaitoksen vanhassa raportissa kanavaparia suunniteltiin aivan liian isoille 110-metrisille Saimaa-luokan aluksille.

- Hankkeen hintaa nosti vielä se, että aluksiin olisi pitänyt hankkia oma jäänmurtokalusto. Tekniikka on kehittynyt, on aika herättää hanke henkiin, Antero Pulkkanen puhisee.

Saimaa-irtokeula on asennettu hinaaja Calypsoon. Video: Sampsa Sihvola / MEPA