Vuosi 2027 aiheuttaa paniikkia

Suomessa merenkulkualan päästöjen tutkimus on maailman huippua. Ilmatieteen laitos on tehnyt tutkimusta, jossa mallinnetaan meriliikenteen päästöjä. Katsantona voi olla päästöt koko maailman tasolla tai sitten niitä voidaan tarkastella hyvinkin paikallisesti. 

Päästöjä on monenlaisia: savupiipusta tulevia ilmansaasteita, jätevesiä, laivan pohjasta irtoavaa ainetta, mikromuoveja, öljypäästöjä tai vedenalaista melua. Paneeliin osallistunut Mikko Heikkilä on tuore Etelä-Kymenlaakson ammattikoulu Ekamin koululaivan kapteeni, ja ennen tätä hän teki Ilmatieteen laitoksella tutkimusryhmässä väitöskirjan meriliikenteen päästöistä. Tutkimusta jatketaan ja laajennetaan aina, kun siihen heltiää rahoitusta. 

Heikkilä arvioi, että vuodesta 2027 tulee mullistava vuosi meriliikenteessä. Sääntely tiukentuu tuolloin, ja nyt varustamot hakevat vaihtoehtoisia toimintatapoja, jotta ne pystyvät jatkamaan toimintaansa tuon vuoden jälkeen. Heikkilä näkee, että meriliikenne seuraa maantieliikenteen jälkiä ja sähkömoottorit ottavat polttomoottoreiden paikan. Sähkömoottorivoimalla pystytään taittamaan alle 5000 kilometrin merimatkoja, joten sitä voitaisiin käyttää Itämerenliikenteessä. Vielä tällä hetkellä diesel on edullisin tapa liikuttaa laivaa, mutta asioihin on tulossa muutos. Lyhyitä matkoja tehdään jo sähköllä, seuraava etappi olisi sähkölaiva Helsinki-Tallinna-välille.

Heikkilä arvelee, että nyt ollaan kaaosvaiheessa, jossa fossiilisista aineista pyritään pois ja kokeillaan mitä tahansa muita vaihtoehtoja, joista osa osoittautuu toimimattomiksi ratkaisuiksi, mutta joilla saadaan väliaikaisesti hiilidioksisipäästöjä alas.

– Tulee tällaista siirtymään liittyvää hölmöilyä, joka sitten pikkuhiljaa karsiutuu pois. Saatetaan esimerkiksi kuljettaa hiilidioksidia, joka pumpataan jonnekin kaivokseen merenpohjaan, Heikkilä kuvailee.

Hölmöistä ratkaisuista hän mainitsee esimerkkinä nesteytetyn maakaasun, jonka päästämä metaani on oikea ilmastotuholainen. LNG-käyttöisiä laivoja on tilattu ja samaan aikaan niistä pyritään eroon.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Riikka Venesjärvi muistuttaa, että muutos on välttämätön ihmiskunnan selviämisen kannalta. Hänen tutkimuksensa on sovittanut yhteen ympäristöä ja taloutta, ja ympäristön ollessa häviäjä, me kaikki häviämme. Puolet globaalista bruttokansantuotteesta on riippuvaisia luonnonvaroista.

– Tällä hetkellä talouskasvu perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen. Samaan aikaan olemme niistä riippuvaisia. Ekosysteemit tuottavat meille puhtaan veden, hengitysilman ja kaiken tärkeän. Myös merenkulun täytyy osallistua vihreään siirtymään, Venesjärvi paaluttaa.

Itämerellä ongelmat tarkoittavat rehevöitymistä ja elinympäristöjen saastumista. Se tarkoittaa merenpohjan kuolemaa ja sinilevälauttoja. Muutokset jäätilanteessa vaikuttavat joidenkin kalalajien lisääntymiseen.