Varustamot panostavat vihreään siirtymään

TEKSTI: ELINA TALVIO KUVAT: TERO TALVIO 

Vuonna 1996 koko merenkulun ajattelutavan muutos oli vasta alkamassa, ja Ulla Tapaninen on ollut mukana vihreässä siirtymässä aivan sen alusta asti. Hän oli tuolloin töissä Finncarriersilla, ja hän muistelee olleensa ensimmäinen merenkulkualan ympäristöpäällikkö Suomessa. 

Kuvaavaa on, että ympäristöpäälliköllä ei ollut budjettia tehdä asioille mitään, tilannetta ainoastaan seurattiin. Nykyään sama yritys, Finnlines, on tehnyt miljardiluokan investointeja ympäristöystävällisyyden kehittämiseen. Tapaninen on ollut myös toisen varustamon hallituksessa, ja nähnyt muutoksen kivihiilenkatkuisesta toiminnasta siihen, että ympäristöystävällisempi toiminta on kannattavaa ja jopa kilpailuetu. Noista vuosista etenkin sääntely on kehittynyt voimakkaasti ja patistanut yrityksiä muuttamaan toimintaansa.

Suomen ensimmäisen ympäristöpäällikön työ alkoi rakentamalla varustamolle ympäristöjärjestelmä ja hakemalla sille ympäristösertifikaatti. Varustamossa laadittiin ympäristöstrategia ja sitä seurattiin ympäristöraportein. Tapanisen tehtäviin kuului päättää, mitä asioita seurataan. Osviittaa antoi tuore ISO 14000-standardi.

– Sieltä ollaan tehty valtava hyppy eteenpäin, kun ajattelee sitä millainen osaaminen ja ymmärrys näissä asioissa oli tuolloin.

Nykyään Tallinnan teknillisessä yliopistossa professorina työskentelevä Tapaninen ohjaa väitöskirjatutkijoita, ja moni aihe liittyy siihen, miten voidaan yhdistää ympäristöystävällinen ja taloudellisesti kannattava toiminta. Tapaninen pitää hyvänä sitä, että merenkulkualalla tekijät jakavat laajasti tietoa keskenään, ja hyödylliset mallit otetaan käyttöön yrityksissä. Hän arvioi, että Suomessa ja Virossa yritykset ja tutkimustahot ovat keskenään enemmän tekemisissä kuin muualla maailmassa, jolloin tutkimus on melko käytännönläheistä ja yrityksiä hyödyttävää.