Nuorempi dryas-kausi jäädytti maailman 12  000 vuotta sitten

Merivirrat ovat pysähtyneet ja sitten käynnistyneet aiemminkin. Noin 12 000 vuotta sitten jäätiköiden nopea sulaminen aiheutti AMOC:n pysähtymisen. Sulavedet kylmensivät Atlantin ja lämmittivät Euroopan kesiä ja johtivat valtaviin pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilavaihteluihin. 

Nuoremmaksi dryas-kaudeksi kutsutun jakson kylmyyden syyksi on esitetty auringonsäteilyn voimistuminen, sen käynnistämä mannerjäätiköiden sulaminen ja kylmien sulavesien purkautuminen meriin. Aiemman geologisen todistusaineiston perusteella on arvioitu, että kesät ja talvet olivat 12 500–11 700 vuotta sitten hyvinkin kylmiä aina eteläistä Eurooppaa myöten.

Tukholman yliopiston tutkija Fredrik Schenk sekä professori Barbara Wohlfarth ja Helsingin yliopistosta tutkija Minna Väliranta ja akatemiatutkija Maija Heikkilä yhdistivät matemaattiset ilmastomallit sekä ilmastorekonstruktiot, jotka perustuivat nuoremmalta dryas-kaudelta peräisin oleviin, järvisedimenteissä säilyneisiin vesikasvien makroskooppisiin jäänteisiin ja siitepölyihin:

Tutkijaryhmä sai selville, että samankaltainen kylmän meren ja lämpimän mantereen aiheuttama ilmaston lämpeneminen voi olla edessä tulevaisuudessakin Euroopan pohjoisosissa. Jääkauden jälkeinen nopea lämpeneminen keskeytyi 11 000 vuotta sitten, jonka myötä Britannia, Pohjola ja Länsi-Euroopan rannikko viilenivät viisi kuusi astetta. Nykyisen arvion mukaan ilmasto jäähtyi nuoremmalla dryas-kaudella erittäin nopeasti, noin 40 vuodessa. Erityisesti rannikot viilenivät, mutta Euraasian sisäosat välttyivät ilmaston jäähtymiseltä. 

Jäätiköiden sulamisen ennusmerkit saattavat löytyä Suomesta 

Saksalaisten merentutkijoiden mukaan AMOC pysähtyi aikanaan, koska Amerikan mantereen suunnattomasta Laurentia-jäätiköstä valui pohjoisille merialueille paljon kylmää, makeaa vettä. Jos saksalaisten teoria pitää paikkansa, Suomen maisemat ja pinnanmuodot ovat pitkälti AMOC:in pysähdyksen muovaamia. Mannerjäätikkö oli jo vetäytymässä Suomesta, mutta ilmaston viilennyttyä jäätikkö pysähtyi paikalleen kahteen otteeseen pariksi sadaksi vuodeksi.

Mannerjäätikön pysähdykset jättivät jälkeensä kaksi komeaa päätemoreenia, ensimmäisen ja toisen Salpausselän. Salpausselkien patoamista vesistä muodostui Järvi-Suomena tunnettu veden ja maan mosaiikki. Tietokirjailija Risto Isomäki esittää, että jäätiköiden ohella pitäisi tutkia jäätiköiden sulamisjälkiä, kuten Salpauselän harjuja. 

Salpausselät ovat aikakone

Isomäen mukaan Suomi olisi paljon parempi paikka tehdä tutkimusta kuin Grönlanti ja Etelämanner, hän tuo esiin kirjassaan Miten Salpausselät syntyivät  (Into 2015). 

- Uskon edelleen, että mannerjäätiköiden sulamisen jättämät jäljet voisivat kertoa meille enemmän siitä mitä tulee jatkossa tapahtumaan kuin nykytilanteen seuraaminen - ne olisivat ikään kuin kurkistus tulevaisuuteen aikakoneella. Samaan aikaan on erittäin tärkeää jatkaa mannerjäätiköiden tilanteen seuraamista. Silloin ymmärrämme paremmin, mitä Grönlannissa ja mannerjäätiköillä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.