TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU KUVAT: SHUTTERSTOCK
Jos Golfvirran koillishaara ei tuo enää lämmintä vettä pohjoiselle Atlantille, ankarat jäätalvet palaavat Itämerelle. Kesällä kuukausilämpötilat laskevat asteella, parilla. Nyt syntyneet sukupolvet joutuvat elämään Suomessa tundraolosuhteissa.
Suomen energia- ja ilmastostrategia valmistui joulukuussa 2025. Strategia vauhdittaa vihreää siirtymää ja päästöjen vähentämistä. Suomi varautuu ilmaston lämpenemiseen. Pistämme resursseja puolustusteollisuuteen ja huoltovarmuuden vahvistamiseen. Ilmaston merkittävään kylmenemiseen emme ole valmistautuneet mitenkään.
Yhteiskunnan toiminta ja kansalaisten selviytyminen ankarassa, kylmässä ilmastossa vaatii valmistautumista: energia, logistiikka, ruuantuotanto, asuminen ja suojat, teollisuus, elinkeinot, työnteko ja jopa harrastustoiminta muuttuvat. Suomen on laadittava strategia: ’Suomen varautuminen ilmaston kylmenemiseen’.
Maapalloa pitkin kulkevat merivirrat vaikuttavat ilmaston ohella elämään maapallolla. Merivirrat syntyvät veteen vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Tällaisia voimia ovat Maan pyöriminen, tuuli, lämpötila- ja suolaisuuserot sekä vuorovesivoima. Merivirrat kuljettavat mukanaan kylmää tai lämmintä vettä – tai molempia. Kylmien merivirtojen rannoilla luonto on karua. Lämpimät virtaukset mahdollistavat hyvät kasvuolosuhteet.
Skandinaviassa nykyisen kaltaiset elinolosuhteet mahdollistaa Golfvirta – tai tarkemmin ottaen Golfvirran koillishaara - joka kuljettaa Eteläiseltä valtamereltä pohjoiselle Atlantille satojen kilometrien leveydeltä ja satojen metrien syvyydeltä lämmintä ja suolaista vettä. Meren lämmin pintakerros virtaa pohjoiseen ja tuo sinne lämpöä. Tästä syystä esimerkiksi Norjan etelärannikko on pysynyt sulana läpi vuoden. Pohjoisessa vesi jäähtyy, uppoaa syvälle ja kääntyy virtaamaan takaisin kohti Eteläistä valtamerta. Atlantin kiertovirtaus on kuin kiertovesipumppu, joka pyörittää kylmää vettä etelään ja paluuna lämmintä vettä pohjoiseen.
Merivirtoja on pystytty mittaamaan suoraan vasta vuodesta 2004 alkaen, mutta tutkijat ovat saaneet uutta näyttöä Pohjois-Atlantin merivirtojen heikentymisestä. Tutkijat käyttävät Golfvirran kauas pohjoiseen ulottuvasta haarasta – tai tarkemmin ottaen sen haavoittuvasta haaran osasta - nimitystä AMOC (Atlantic Meridional Overturning Circulation). AMOC on tieteellinen termi ja tärkeä uusi analyysin väline, joka pyrkii erottamaan toisistaan erilaiset Golfvirran koillishaaraa ylläpitävät tekijät, eli maapallon kiertoliikkeen ja tuulien ylläpitämän osan, sekä syvän pohjaveden muodostumisen seurauksena syntyvän osan.
Pähkinänkuoressa:
Golfvirran koillishaara on voimakas pohjoiseen kulkeva lämmin merivirta.
AMOC on tieteellinen mallinnus, jonka avulla Golfvirran koillishaaran toimintaa tutkitaan.
Etelä-Suomessa oli musta joulu ja lämpöä muutaman asteen plussan puolella. Ilmastonmuutos näkyy sään ääri-ilmiöinä ja myrskyjen lisääntymisenä. Kuivuus ja kuumuus koettelevat pahiten eteläisempiä maita. Jotkut pitävät ilmaston lämpenemistä Suomen kannalta hyvänä asiana: viinirypäleet menestyvät.
Mutta mitä jos käykin niin, että ilmasto ei lämpenekään Pohjolassa, vaan käykin ihan päinvastoin: ilmasto kylmenee nopeasti ja merkittävästi. Jos Golfvirran koillishaara ei kuljeta enää lämmintä vettä Pohjois-Atlantille, Norjan rannikko jäätyy jatkossa, vaikka se on ollut tähän saakka sula. Oman osansa saavat myös Britteinsaaret. Suomea lämpimänä ovat pitäneet Pohjois-Atlantilta puhaltavat tuulet: jos ne jäähtyvät, Suomen sääolosuhteet kylmenevät tuntuvasti. Suomesta tulee Siperia.
Tuoreen tutkimuksen mukaan monissa Euroopan kaupungeissa lämpötila voisi laskea 5–15 astetta. Joissakin osissa Eurooppaa lämpötila voisi pudota talvella jopa 30 astetta. Suomessa lämpötilan on arvioitu laskevan jopa 10–15 astetta. Helsinki saisi suurin piirtein Utsjoen nykyisen ilmaston, ja Kuopion korkeudella sää olisi kuin Pohjois-Siperiassa. Ilmasto olisi mantereisempi, mikä tarkoittaisi kylmempiä talvia ja kuivempia ja kuumempia kesiä. Vertailuksi sopivat Alaska, Kanada ja Siperia, jotka ovat mantereisia ja sijaitsevat Suomen kanssa samalla korkeudella.
Jos AMOC romahtaisi, eli Golfvirran koillishaara ei kuljettaisi enää lämpöä pohjoiseen, vaan se jäisi eteläiselle pallonpuoliskolle niin trooppiset hirmumyrskyt voimistuisivat. Merenpinta nousisi Pohjois-Atlantilla ja Itämerellä AMOC:in hidastumisen vuoksi, sillä vähäsuolaisempi merivesi vie enemmän tilaa ja Golfvirran heikkeneminen nostaisi merenpintaa Pohjois-Amerikan itärannikolla.
AMOC:in pysähtyminen vähentäisi merkittävästi sateita, joista miljoonien ihmisten ruoantuotanto Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Länsi-Afrikassa on riippuvainen. AMOC:in pysähtyminen olisi myös vaaraksi Amazonin sademetsille ja Etelämantereen jäätiköille. Tutkijoiden mukaan AMOC:in pysähtymisellä olisi niin katastrofaaliset seuraukset, että sitä ei koskaan saa tapahtua.
Yhä useammat tutkijat varoittavat Golfvirran koillishaaran kiertovirtauksen (AMOC) romahtamisesta tämän vuosisadan aikana – ja jopa huomattavasti aikaisemmin. Islanti julisti marraskuussa 2025 AMOC:in romahtamisen kansalliseksi turvallisuus- ja olemassaolonsa uhaksi ja alkaa laatia strategiaa ilmaston merkittävän jäähtymisen varalle.
Nature Communications -tiedelehdessä 25.7.2023 julkaistun tutkimuksen mukaan AMOC:in pysähtyminen ajoitettiin aikavälille 2025–2095, ja arvion keskikohta sijoittuu vuoteen 2050. Romahduksen syynä ovat maailmanlaajuiset hiilipäästöt ja niistä johtuva ilmaston lämpeneminen. Kasvihuonekaasujen lisääntymisen seurauksena valtameriin sitoutuu joka sekunti viiden Hiroshiman pommin verran energiaa, ja tämä saattaa aiheuttaa yllättäviä ja nopeita muutoksia merivirtojen käytökseen: eteläinen Eurooppa kuumenee kuumenemistaan, mutta Pohjoismaat saattavat kylmetä rajusti.
AMOC ei ole pysähtynyt viimeiseen 12 000 vuoteen. Maailman johtaviin merivirtatutkijoihin lukeutuva professori Stefan Rahmstorf pitää Atlantin kiertovirtauksen pysähtymistä korkean tason riskinä. Rahmstorf luovutti vuosi sitten poliitikoille varoituskirjeen Pohjolaa lämmittävien merivirtojen pysähtymisestä, jonka vaikutukset Pohjoismaihin olisivat katastrofaaliset: ruuantuotannon jatkuvuus olisi uhattuna (Helsingin Sanomat 29.10.2025). Varoituskirjeen allekirjoitti 44 tieteentekijää, joista yksi on geofysiikan professori ja merentutkija Petteri Uotila Helsingin yliopistosta.
Varoitukset AMOC:in romahtamisesta ja Skandinavian ilmaston kylmenemisestä tuntuvat suurimmalle osalle ihmisistä lähinnä tieteiselokuvalta. The Day After Tomorrow-elokuvassa New York jäätyi kertaheitolla. Todellisuudessa Pohjois-Amerikka ei kuitenkaan kylmene kuten Skandinavia: Pohjois-Amerikkaa saattavat kuitenkin koetella tulevaisuudessa runsaat lumisateet, jotka lisääntyvät lämpenevässä ilmastossa, kun ilmaan kertyy enemmän kosteutta ja ilman lämpötila ei ylitä nollaa astetta.
Geofysiikan professori ja merentutkija Petteri Uotila Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksesta on tutkinut AMOC:ia. Todennäköisyys sille, että AMOC:in lämpöä pohjolaan kuljettava osa jäähtyy kokonaan kasvaa ilmaston lämmetessä.
- Golfvirtaan kuuluu kaksi osaa, joista heikkenemisvaarassa on juuri se, joka vaikuttaa oleellisesti Pohjolan ilmastoon, professori Uotila suhtautuu AMOC:in heikentymiseen vakavasti.
Golfvirta on läntinen osa Pohjois-Atlantin länsi- ja pasaatituulten synnyttämästä suurpyörteestä, jonka pohjoisreunalta erkanee virtaus koilliseen päin kohti Norjaa ja Islantia. Tämä on juuri se suhteellisen lämmin ja suolainen virtaus, joka kulkee kohti Pohjoismaita osana AMOC:ia.
– Jos AMOC:in osuus heikkenee, niin silloin myös Golfvirta kokonaisuudessaan hieman heikkenee. Jos AMOC:in osuus vaikka pysähtyisi, niin Golfvirta jatkaisi edelleen liikettään osana pohjoisen Atlantin suurpyörrettä.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa merivirtoihin. Grönlannin jäätiköt sulavat ja mereen liukenee makeaa vettä, jolloin meriveden tiheys pintakerroksessa pienenee ja sen pystysuora sekoittuminen heikkenee. AMOC:in toiminta heikentyy.
Professori Uotilan mukaan vakavan huomion arvoista on se, että Pohjolaa lämmittävän merivirtauksen pysähtyminen johtaisi noin 4–10 asteen keskilämpötilan laskuun Pohjoismaissa. Kylmeneminen olisi voimakkainta talvella, jolloin laajat alueet pohjoisella Atlantilla olisivat merijään peitossa. Jotkut ennusteet ja mallinnukset ennustavat Skandinaviaan useiden kymmenien asteiden pakkasia, jolloin Pohjolan ilmasto muistuttaa Siperiaa. Myös tuulet voimistuvat, jotka tekevät pakkasesta entistä purevampia. Toisaalta jos koko maapallon ilmasto jatkaa lämpenemistä suhteellisen voimakkaasti, AMOC:in pysähtyminen ei viilennä ilmastoamme, vaan rajoittaa sen lämpenemistä. Huomattava lisäksi on, että AMOC ei ole ainoa tekijä, jonka syystä Luoteis-Euroopan ilmasto on suhteellisen lämmin verrattuna Siperiaan.
AMOC:in virtausta on mitattu suoraan vasta vuodesta 2004 lähtien, eli vajaa kolmekymmentä vuotta, mikä on liian lyhyt aika heikkenemisen toteamiseen. Lisäksi AMOC:ia tutkitaan ilmastomalleilla. Ilmastomalleissa AMOC heikkenee ilmaston lämmetessä, mutta pysähtyy yleensä vain, kun niihin syötetään valtava määrä makeaa vettä. AMOC on monimutkainen järjestelmä, jonka käyttäytymisen tarkka ennustaminen on vaikeaa, varsinkin koska tulevien hiilidioksipäästöjen määrää ei tarkasti tiedetä. Kierto voi lakata jo lähivuosikymmeninä tai vasta satojen vuosien kuluttua.
Tutkijat etsivät ja mallintavat tällä hetkellä keikahduspisteen ajankohtaa, jonka ylitys tarkoittaa AMOC:in pysähtymistä arviolta sadan vuoden päästä. Keikahduspiste tarkoittaa raja-arvoa tai vaihetta, jonka ylityksen jälkeen ilmiö ei palaudu, eli tässä tapauksessa uhkaa AMOC:in pysähtymistä. Tuoreiden mallinnusten mukaan keikahduspiste ylittyisi tällä vuosisadalla keskimääräisellä päästöpolulla liki 40 prosentin todennäköisyydellä.
Kalifornian teknillisen yliopiston tutkimusryhmä (David B. Bonan) tuo esiin, että merivirtojen ja AMOC:in käyttäytymisen ennuste ja lopputulos riippuvat hyvin paljon käytetystä ilmastomallista. Tutkimusryhmän mukaan AMOC heikkenee 18-43 prosenttia tämän vuosisadan loppuun mennessä huolimatta päästöjen määrästä (Nature Geoscience 29.5.2025).
On myös tutkijoita, jotka eivät usko AMOC:in heikkenemiseen, kuten valtameriin erikoistunut professori Joe LaCasce Norjan yliopiston geofysiikan laitokselta. LaCasce pitää esitystä ilmaston jäähtymistä kymmenillä asteilla ”täytenä hulluutena” (Norjan yliopisto 6.10.2025). LaCascen mukaan niin pitkään kuin tuulee, ilmasto ei jäähdy Pohjolassa. Professori viitannee lämpimiin lounaistuuliin ja Pohjois-Atlantin subtrooppiseen suurpyörteeseen, jotka jatkavat riippumatta AMOC:sta. Hän ei myöskään havaitse AMOC:in heikentymisessä suuria muutoksia sen mittaushistorian aikana.
Merivirrat ovat pysähtyneet ja sitten käynnistyneet aiemminkin. Noin 12 000 vuotta sitten jäätiköiden nopea sulaminen aiheutti AMOC:n pysähtymisen. Sulavedet kylmensivät Atlantin ja lämmittivät Euroopan kesiä ja johtivat valtaviin pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilavaihteluihin.
Nuoremmaksi dryas-kaudeksi kutsutun jakson kylmyyden syyksi on esitetty auringonsäteilyn voimistuminen, sen käynnistämä mannerjäätiköiden sulaminen ja kylmien sulavesien purkautuminen meriin. Aiemman geologisen todistusaineiston perusteella on arvioitu, että kesät ja talvet olivat 12 500–11 700 vuotta sitten hyvinkin kylmiä aina eteläistä Eurooppaa myöten.
Tukholman yliopiston tutkija Fredrik Schenk sekä professori Barbara Wohlfarth ja Helsingin yliopistosta tutkija Minna Väliranta ja akatemiatutkija Maija Heikkilä yhdistivät matemaattiset ilmastomallit sekä ilmastorekonstruktiot, jotka perustuivat nuoremmalta dryas-kaudelta peräisin oleviin, järvisedimenteissä säilyneisiin vesikasvien makroskooppisiin jäänteisiin ja siitepölyihin:
Tutkijaryhmä sai selville, että samankaltainen kylmän meren ja lämpimän mantereen aiheuttama ilmaston lämpeneminen voi olla edessä tulevaisuudessakin Euroopan pohjoisosissa. Jääkauden jälkeinen nopea lämpeneminen keskeytyi 11 000 vuotta sitten, jonka myötä Britannia, Pohjola ja Länsi-Euroopan rannikko viilenivät viisi kuusi astetta. Nykyisen arvion mukaan ilmasto jäähtyi nuoremmalla dryas-kaudella erittäin nopeasti, noin 40 vuodessa. Erityisesti rannikot viilenivät, mutta Euraasian sisäosat välttyivät ilmaston jäähtymiseltä.
Saksalaisten merentutkijoiden mukaan AMOC pysähtyi aikanaan, koska Amerikan mantereen suunnattomasta Laurentia-jäätiköstä valui pohjoisille merialueille paljon kylmää, makeaa vettä. Jos saksalaisten teoria pitää paikkansa, Suomen maisemat ja pinnanmuodot ovat pitkälti AMOC:in pysähdyksen muovaamia. Mannerjäätikkö oli jo vetäytymässä Suomesta, mutta ilmaston viilennyttyä jäätikkö pysähtyi paikalleen kahteen otteeseen pariksi sadaksi vuodeksi.
Mannerjäätikön pysähdykset jättivät jälkeensä kaksi komeaa päätemoreenia, ensimmäisen ja toisen Salpausselän. Salpausselkien patoamista vesistä muodostui Järvi-Suomena tunnettu veden ja maan mosaiikki. Tietokirjailija Risto Isomäki esittää, että jäätiköiden ohella pitäisi tutkia jäätiköiden sulamisjälkiä, kuten Salpauselän harjuja.
Isomäen mukaan Suomi olisi paljon parempi paikka tehdä tutkimusta kuin Grönlanti ja Etelämanner, hän tuo esiin kirjassaan Miten Salpausselät syntyivät (Into 2015).
- Uskon edelleen, että mannerjäätiköiden sulamisen jättämät jäljet voisivat kertoa meille enemmän siitä mitä tulee jatkossa tapahtumaan kuin nykytilanteen seuraaminen - ne olisivat ikään kuin kurkistus tulevaisuuteen aikakoneella. Samaan aikaan on erittäin tärkeää jatkaa mannerjäätiköiden tilanteen seuraamista. Silloin ymmärrämme paremmin, mitä Grönlannissa ja mannerjäätiköillä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.
Isomäki on perehtynyt eri teorioihin, ja hän pitää uskottavimpana sitä, jonka mukaan ilmasto olisi viilentynyt mannerjäätiköiden pirstoutumisen takia: Kun mannerjäätiköt sulavat, ne alkavat ”tuottaa” jäävuoria/laajalle leviää jäämursketta, joka viilentää ilmastoa.
Vaikka jäävuorien tiedetään viilentävän meriä, niitä ei ole toistaiseksi käytetty ilmastomallinnuksissa.
- Kaikkein oleellisinta on, että mallinnuksista puuttuvat edelleen kasvavan jäävuorien tuotannon viilentävät vaikutukset - siksi, että ne ovat niin vaikeita tai jopa mahdottomia mallintaa! Ymmärrän ongelman, mutta jos näitä vaikutuksia ei oteta huomioon, malleilla ei voi olla kunnollista vastaavuutta todellisen maailman kanssa, toisin sanoen sen kanssa, mitä tulee tapahtumaan tai voisi tapahtua, Isomäki muistuttaa.
Yhdysvaltalainen ilmastontutkija James Hansen lienee ainoa tutkija, joka on yrittänyt mallintaa jäävuoria ilmastomalleihin.
- Hansen työryhmineen on huomioinut pelkästään lämmön, joka erilaisissa skenaarioissa kuluisi jäävuorien sulattamiseen. Tästä huolimatta työryhmän laskelmat ovat hätkähdyttäviä, sillä niiden mukaan jo suhteellisen pieni kasvu Grönlannin jäävuorien tuotannossa leikkaisi pois ison siivun kasvihuonekaasujen aiheuttamasta, ennakoidusta lämpenemisestä.
- Jos Grönlanti alkaa tuottaa paljon enemmän jäävuoria kuin nyt, merijään määrä Jäämerellä ja Pohjois-Atlantilla ja samalla laajojen merialueiden heijastavuus voi kasvaa dramaattisella tavalla.
Jos Grönlannin sulaminen etenee, jäävuoria alkaa kellua sen jäävuonoista myös Jäämerelle. Jäävuoret voivat kulkeutua eri suuntiin Jäämerta, mikä kasvattaisi eri vuodenaikoina jäiden peittämien merialueiden kokoa. Pohjois-Atlantin tilanne ja sen keskimääräinen heijastavuus voisivat muuttua vielä dramaattisemmalla tavalla.
- Jää heijastaa auringonvaloa paljon sulaa vettä tehokkaammin takaisin avaruuteen vielä silloinkin, kun se on meressä muutaman millin paksuisina hileinä. Kelluva jää helpottaa uuden jään muodostumista tappamalla aallot ja rauhoittamalla meren pinnan aivan tyyneksi, vaikka tuulisi kovaa.
Tietokirjailija Risto Isomäen mukaan tutkimuksessa ei pitäisi fokusoitua pelkästään AMOC:in hyytymisen vaikutuksiin, vaan pitäisi laskea yhteen AMOC:in mahdollisen romahtamisen ja
Grönlannin moninkertaistuvan - tai ehkä jopa monikymmenkertaistuvan jäävuorien tuotannon - viilentävät vaikutukset.
- Hypoteesini ydin on se, että jos tietty mannerjäätikkö tai sen lohko on ehtinyt keventyä sulamisen seurauksena tarpeeksi paljon, jäävuorien tuotanto ei välttämättä pysähdy, vaikka kelluvan jään määrän kasvu johtaisi voimakkaaseen viilenemiseen ja mini-jääkauteen ympäröivillä alueilla.
- Jään alla jopa kilometrin alaspäin painunut maankuori jatkaisi kylmän rauhallisesti kohoamistaan mannerjäätikön keskiosien alla viilenemisestä huolimatta - ja tämä ylläpitäisi nopeaa jäävuorien tuotantoa. Maan kohoaminen pakottaisi jään virtaamaan reunoja kohti kiihtyneellä vauhdilla, laajoina virtauskielekkeinä, viilenemisestä huolimatta.
- Olen edelleen vakuuttunut siitä, että Salpausselät syntyivät tällä tavalla eivätkä vanhan teorian mukaan siksi että mannerjäätiköiden sulaminen pysähtyi, kun ilmasto äkkiä viileni. Sittemmin sama asia on vahvistettu kansainvälisessä tutkimuksessa.
Sen sijaan Dansgaardin-Oeschgerin tapauksia ei ole otettu Isomäen mielestä vakavasti tiedeyhteisön piirissä. Dansgaardin-Oeschgerin tapaukset olivat Isomäen mukaan todennäköisesti mannerjäätikön keskiosien alla tapahtuneen maan kohoamisen ylläpitämiä suuria jäävuoripulsseja, jotka viilensivät merkittävästi ilmastoa. Tapaukset eivät ajoitu vain viimeisen jääkauden ajalle, vaan viimeistä jääkautta pidemmälle ajanjaksolle, joita on ollut 25 kappaletta 115 000 vuoden aikana. Todennäköisesti myös aiemmin, koko viimeisen jääkausiajan (n. 870 000 vuotta) aikana, mutta näin kauas ulottuvia kairausnäytteitä ei ole olemassa ja muutkin aineistot muuttuvat sitä epätarkemmiksi mitä kauemmas ajassa mennään.
