Työttömyyden kasvu näkyy myös suomalaisilla laivoilla. Viking Line varustamon rekrytointiosasto yllättyi, kun marraskuussa alkaneeseen rekrytointikampanjaan tuli valtava hakijoiden ryöppy: eri laivoilla avoinna oleviin työtehtäviin saapui yli 10 000 hakemusta. Viking Line haki työntekijöitä laivojen ravintola- myymälä, spa-, viihde-, keittiö- ja siivousosastoille keikkatyöhön, kesätyöhön, eripituisiin sijaisuuksiin ja vakituisiin paikkoihin. Kysytyimmät työpaikat olivat laivojen myymälöissä. Niihin hakemuksia tuli 3 463. (Talouselämä 25.2.2025).
Suuret hakemusmäärät ovat seurausta Suomen hallituksen harjoittamasta työvoimapolitiikasta. Työttömiä patistellaan hakemaan töitä myös oman alansa ulkopuolelta. Yksi henkilö voi hakea laivalta useampaan eri työtehtävään, mikä kasvattaa hakemusten määrää. Laivoille hakee työntekijöitä maapuolelta, joilla ei ole merityökokemusta.
Samaan aikaan laivalla määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät ja vikaeeraajat joutuvat kilpailemaan avoimena olevista työpaikoista. Menneinä vuosina työn saanti laivalta oli ikään kuin varustamon ja työntekijän välinen sanaton sopimus, minkä turvin suomalaisilla laivoille on riittänyt työhönsä sitoutuneita ammattimerenkulkijoita. Kun määräaikainen työsopimus tai vikaeeraus päättyi, oli tiedossa töitä jälleen seuraavassa vuorossa.
Koronapandemian jälkeen varustamot etsivät kuumeisesti työvoimaa – ja uutta työvoimaa - ja perustivat rekrytointikampanjoita houkutellakseen työntekijöitä takaisin merille. Suuri joukko merenkulkijoita uhkasi jäädä maihin töihin pitkien lomautusten jälkeen. Monet merenkulkijat tekivät maissa töitä, mutta merimies on merimies ja luotu liikkuvaan laivatyöhön. Niin monet ammattimerenkulkijat palasivat takaisin laivatyöhön ja hyvä niin, sillä sen turvin Suomen kuljetukset on saatu varmistettua turvattomaksi käyneellä Itämerellä Venäjän hyökkäyssodan alettua.
Laivoilta on vaikeaa saada vakituista työtä. Monilla vuosikymmeniä merillä työskennelleillä merenkulkijoilla ei ole välttämättä vakituista työsuhdetta. Suomalaisista merenkulkuoppilaitoksista valmistuneet ammattimerenkulkijat - joilla on myös pätevyydet - kilpailevat nyt samoista töistä uusien työnhakijoiden kanssa, joista osalla ei ole minkäänlaista aiempaa kokemusta merenkulusta.
Varustamoilla on käytössään henkilöstöohjelmistoja (nimet vaihtelevat varustamoittain), joilla varustamo ilmoittaa avoimena olevista töistä. Merimiehet seuraavat avoimena olevia tehtäviä omalla kännykällään, josta voi ilmoittaa kiinnostuksensa työtä kohtaan. Nopeimmat nappaavat avoimena olevat työt ja moni jää nuolemaan näppejään. Avoimena olevat työtehtävä voi mennä kaupaksi sekunneissa. Näin ollen töitä haluavat merimiehet joutuvat seuraamaan vapaillaan jatkuvasti luuriaan, jota ei voi jättää käsistään edes jääkaapilla käydessä. Työpaikka voi mennä tuolla välin sivu suun. Tarjoilijaksi viikonlopputyöhön paikan saattaa napata kokematon työntekijä ja kokenut ammattimerenkulkija jää vaille töitä. Työttömyys tarkoittaa rahattomuutta: ei ole millä elää.
Myös rahtilaivoilla esiintyy rekrytointiin liittyviä ongelmia. Töitä on tarjottu ulkomaalaisille merimiehille ja suomalaiset ovat jääneet rannalle roikkumaan. Tiedossa on myös tapauksia, joissa suomalainen ammattimerimies ei ole päässyt urallaan eteenpäin, kun tehtävään on rekrytoitu ulkomaalainen merimies. Asia herättää epäluottamusta – etenkin kun varustamot huusivat vielä vuosi sitten täyttä kurkkua työvoimapulaa.
Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on ollut luoda Suomeen 100 000 lisätyöllistä, mutta on käynyt päinvastoin. Työttömiä oli helmikuussa 263 000, mikä on 43 000 enemmän kuin vuosi sitten. Suomessa oli työttömänä yhteensä 146 000 miestä ja 117 000 naista. Naisia on työvoiman ulkopuolella 58 000 enemmän vuoteen 2024 verrattuna. Ekonomistien mukaan naisten työttömyys johtuu etenkin julkisen sektorin, kuten valtion ja kuntien, hyvinvointialueiden säästöistä. Samaan aikaan, kun työttömyys on kasvanut, avoimien työpaikkojen määrä on laskenut ja ihmiset eivät työllisty enää uudelleen. Työtä eivät saa myöskään nuoret: alle 25-vuotiaista työttömänä oli helmikuussa 23,9 prosenttia. Myös korkeakoulutettujen työttömyys on ennätyslukemissa. Viime vuoden lopussa työttömänä oli yli 52 000 korkeakoulutettua.
Suomalaisten yritysten konkurssihakemusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Verohallinto teki alkuvuonna yhteensä 611 konkurssihakemusta. Määrä on noussut 57 prosenttia vuoden takaisesta. Suuri konkurssien määrä johtuu ihmisten ja yritysten yleisestä luottamuksen puutteesta ja ostovoiman heikkenemisestä.
Kotitalouksissa käytettävissä olevat rahat ovat vähissä, mikä johtaa siihen ettei kuluteta ja osteta. Rahaa ei jää mihinkinkään ylimääräiseen ja päivittäistä elämää joudutaan rahoittamaan kulutusluotoilla. Suomen hallituksen tekemät leikkaustoimet eivät ole luoneet maahan toivottavaa talouskasvua, vaan estäneet sitä. Ihmisistä on tullut työttömiä ja toivottomia.
Suomen ainoa keino selvitä lamasta on kotimaisen ostovoiman parantaminen suomalaisella työvoimalla. Rakennetaan infraa ja teollisuutta. Innovoidaan. Onneksi suomalaiset varustamot ovat pitäneet itsepintaisesti kiinni vihreän siirtymän investoinneista, joiden turvin olemme mukana muun maailman muutoksessa. Pidetään meriväylät avoimena muuhun maailmaan ja käydään kauppaa!