Suunnitelmat selvät, laiva vain puuttuu

Toimitusjohtaja Söderholm ei rakenna uutta laivalinjaa millään ”musta tuntuu” -periaatteella. Turun satama tilasi Turun yliopistolta sekä matkustajille että kuljetus- ja huolinta-alan yrityksille suunnatun tutkimuksen, joka selvitti Turku - Gdynia-linjan elinkelpoisuutta.

- Halusimme tietää mm. montako lähtöä viikossa ja minä viikonpäivinä, minkälaista rahtia ja minkä tyyppiset rekat reittiä käyttäisivät. Yliopistoissa on hyvä puoli se, että ne eivät lähde myymään mitään vaan lähestyvät asiaa tieteellisesti, Söderholm sanoo.

Turun yliopiston Brahea-keskuksessa toimivan Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen yllättyi tutkimuksen herättämästä mielenkiinnosta.

- Matkustajakyselyyn tuli yli 9 000 vastausta. Linja kiinnosti paljon myös rahtiasiakkaita, joilla on kumipyöräkuljetuksia Puolaan ja pidemmälle Keski-Eurooppaan. Kannattavuus perustuisikin paljolti rahtiliikenteeseen, Tapio Karvonen sanoo.

Suunnitelmat selvät, laiva vain puuttuu

Tutun yliopiston tutkimuksessa kysyttiin 30 kuljetus- ja huolinta-alan yritykseltä Turku-Gdynia-linjan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Rahtikuljetusten hinta sai eniten mainintoja, seuraavaksi tulivat lähtöjen aikataulu ja lyhyt ja sujuva maakuljetusmatka Suomessa.

- Säännöllinen linjalaivayhteys Puolaan tukee koko läntisen Suomen elinkeinoelämää. Lisäksi 24 tunnin laivamatka tarjoaa tehokkaan ja edullisen vaihtoehdon via Baltican maantiekuljetuksille ja Finnlinesin Hanko-Travemunde-reitille, Erik Söderholm sanoo.