TEKSTI: JUHA GRANATH KUVAT: JARMO PIIRONEN JA MARKKU KOIVUMÄKI / TURUN SATAMA SEKÄ SHUTTERSTOCK
Turun sataman suunnitelma säännöllisestä laivayhteydestä puolalaisen Gdynian sataman kanssa on loppusuoralla. Vakavasti otettava varustamoehdokas on ilmaantunut, mutta sopivaa laivaa on yllättävän vaikea löytää.
- Jos kaikki menee putkeen, laivayhteys voi käynnistyä jo tämän vuoden aikana, Turun sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm sanoo.
Turun Satama solmi vuonna 2019 aiesopimuksen puolalaisen Gdynian sataman kanssa. Sopimuksen tavoitteena oli säännöllisen rahti- ja matkustajaliikenteen avaaminen Suomen Turun ja Puolan pohjoisrannikolla sijaitsevan Gdynian sataman kanssa.
Turun sataman toimitusjohtajan Erik Söderholmin mukaan idea oli niin hyvä, että sitä eivät lannistaneet koronapandemia, ei Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ei energiakriisi eikä laukkaava inflaatio.
- Puolassa on noin 40 miljoonaa asukasta. Maan talous ja liikenneinfra ovat kehittyneet jättiharppauksia. Puolan takana on vielä Hinterlandiksi kutsuttu alue, johon kuuluvat mm. Tšekki, Slovakia ja Unkari. Markkinat ovat valtavat, Söderholm vakuuttaa.
Toimitusjohtaja Söderholm on itse asunut Puolassa ja sanoo tuntevansa maan ja sen tavat hyvin.
- Nykyään on paremmin. Puolalaiset ovat vauraampia ja kuluttavat paljon. Junayhteys Gdanskista Varsovaan on lyhentynyt kuudesta kolmeen tuntiin. Laivalinja Gdanskista Tukholman kupeeseen Nynäshamniin on kannattanut jo vuosikymmeniä.
Orlowon puinen laituri on Gdynian rannikkokaupungin kuuluisa nähtävyys. Ensimmäinen laituri rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Kuva: Artur Bogacki / Shutterstock
Toimitusjohtaja Söderholm ei rakenna uutta laivalinjaa millään ”musta tuntuu” -periaatteella. Turun satama tilasi Turun yliopistolta sekä matkustajille että kuljetus- ja huolinta-alan yrityksille suunnatun tutkimuksen, joka selvitti Turku - Gdynia-linjan elinkelpoisuutta.
- Halusimme tietää mm. montako lähtöä viikossa ja minä viikonpäivinä, minkälaista rahtia ja minkä tyyppiset rekat reittiä käyttäisivät. Yliopistoissa on hyvä puoli se, että ne eivät lähde myymään mitään vaan lähestyvät asiaa tieteellisesti, Söderholm sanoo.
Turun yliopiston Brahea-keskuksessa toimivan Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen yllättyi tutkimuksen herättämästä mielenkiinnosta.
- Matkustajakyselyyn tuli yli 9 000 vastausta. Linja kiinnosti paljon myös rahtiasiakkaita, joilla on kumipyöräkuljetuksia Puolaan ja pidemmälle Keski-Eurooppaan. Kannattavuus perustuisikin paljolti rahtiliikenteeseen, Tapio Karvonen sanoo.
Tutun yliopiston tutkimuksessa kysyttiin 30 kuljetus- ja huolinta-alan yritykseltä Turku-Gdynia-linjan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Rahtikuljetusten hinta sai eniten mainintoja, seuraavaksi tulivat lähtöjen aikataulu ja lyhyt ja sujuva maakuljetusmatka Suomessa.
- Säännöllinen linjalaivayhteys Puolaan tukee koko läntisen Suomen elinkeinoelämää. Lisäksi 24 tunnin laivamatka tarjoaa tehokkaan ja edullisen vaihtoehdon via Baltican maantiekuljetuksille ja Finnlinesin Hanko-Travemunde-reitille, Erik Söderholm sanoo.
Turun satama haluaa käynnistää säännöllisen laivayhteyden Puolaan. Turun Satama on keskustellut asiasta puolalaisen Gdynian sataman kanssa, jonka kanssa se solmi vuonna 2019 aiesopimuksen yhteistyöstä.
Kyselyn mukaan Turku-Gdynia-linjan kuljetukset olisivat tuontipainotteisia. Linja olisi rakennettava tuonnin ehdoilla, jolloin painopiste olisi valmistavan teollisuuden tarpeissa.
- Sisämaasta löytyy paljon yrityksiä, joiden kuljetukset Turun kautta lyhentäisivät niin kuljetusmatkaa kuin siihen kuluvaa aikaa. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalle tulee jo nyt paljon tavaraa Puolasta, Erik Söderholm sanoo.
Söderholm muistuttaa, että Suomen ja Puolan välinen kumipyöräliikenne on kasvanut viiden viime vuoden aikana reippaasti. Finnlinesin Hanko-Gdynia-linjalla kasvua on ollut 73 prosenttia. Myös Suomen ja Saksan välillä kuljetusmäärät ovat nousseet vahvasti.
- Jos kaikki menee putkeen, Turun ja Gdynian välinen laivayhteys voi käynnistyä jo tämän vuoden aikana, Turun sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm sanoo.
- Kyselyssä kävi ilmi, että vähintään kaksi lähtöä viikossa tarvitaan, jotta asiakkaita pystytään palvelemaan kummassakin satamassa. Kävi myös ilmi, että itäiseen Saksaan kannattaa ajaa Puolan kautta edullisen polttoaineen ja vähäisemmän liikenteen takia.
Haastatellut yritykset asettivat myös tiukkoja vaatimuksia linjalle tulevalla alukselle. Sen tekniikan on oltava kohtuullisen moderni ja täytettävä ympäristövaatimukset. Lastauksen ja purun on oltava sujuvaa ja autokansien välillä ei saisi olla hitaita hissejä.
- Aluksen pitää ottaa myös paljon perävaunuja. Ihanteellinen olisi Finnlinesin Naantali-Kapellskär-linjan tyyppinen laiva. Tällaisia ropax-laivoja, jotka ottavat muutama sata matkustajaa ja 3000 - 4000 metriä rahtia, on vain kovin vähän Euroopassa tarjolla.
Erikoistutkija Tapio Karvosen mukaan tulevien vuosien tavaramäärien kehitys arvelutti haastateltuja kuljetus- ja huolintaliikkeiden edustajia.
- Epävarmuutta aiheuttaa ennen kaikkea nykyinen taloustilanne. Mahdollinen taantuma voi johtaa ainakin lyhyellä tähtäyksellä rahtimäärien pienenemiseen ja kuljetusreittien uudelleenjärjestelemiseen, Karvonen muistuttaa.
Kuva alla: Gdynian konttiterminaali elokuussa 2021. Kuva: Mike Mareen / Shutterstock
Toimitusjohtaja Erik Söderholmin mukaan Turun satama on käynyt Suomessa ja Puolassa neuvotteluita useiden varustamoiden kanssa laivalinjan avaamisesta ja sopivan laivan hankinnasta.
- Suurin ongelma on laiva. On oltava jääluokka, alukseen pitää mahtua 250 irtoperää ja koneen pystyttävä ajamaan vähintään kaksi rundia viikossa. Tappiotakin pitää kestää, ei laiva heti täynnä ole. Yksi varustamo on ottanut asian vakavasti.
Onko kyseessä puolalainen laivavarustamo Polferries?
- En tässä vaiheessa voi sanoa varustamon nimeä, mutta ulkomainen se on. Jos kaikki menee putkeen, linja voi aueta vielä tämän vuoden aikana, Erik Söderholm vakuuttaa.
Turun yliopiston tekemä kyselytutkimus kiinnosti. Vastauksia linjan kiinnostavuudesta tuli peräti 9288. Tulos oli kuin suoraan Pohjois-Korean vaaleista: 99 prosenttia vastaajista sanoi kyllä.
Puola on Euroopan viidenneksi suurin maa. Sen yksi suosituimmista turistikohteista on Gdanskinlahden rannalla sijaitseva kolmen kaupungin Gdanskin, Gdynian ja Sopotin muodostama urbaani kokonaisuus.
Tutkimuksessa nousi vahvasti esille toive autottomien matkustajien pääsystä laivaan, koska kyselyssä mainittiin, että linjalle suunnitellaan ropax-alusta.
- Turku tarjoaisi autoilijalle vaihtoehtoisen reitin Puolaan, josta voi jatkaa hyviä teitä pitkin aina Välimerelle saakka. Nykyään Suomesta ainoa pitkä matkustajaliikennelinja on Finnlinesin Helsinki-Travemunde-linja, Erik Söderholm sanoo.
Ylivoimaisesti suurin osa kyselyyn vastanneista (87 %) valitsi matkakohteekseen Puolan Turku - Gdynia- reitin kautta. Seuraaviksi tulivat Saksa 73 %, Tšekki 50 %, Itävalta alle 50 % ja Italia 40 %.
- Matkustajat toivoivat erityisesti lähtöä Turusta perjantaina ja sunnuntaina Gdyniasta. Reitin valinnan kannalta tärkeimmiksi tekijöiksi nähtiin Saksan laivayhteyttä halvempi hinta, aikataulut ja sujuva ajomatka Puolassa, erikoistutkija Tapio Karvonen luettelee.
Kultaisella 1980-luvulla Helsingistä Gdanskiin ajaneen Pomeranian tunnusmerkit olivat huono palvelu, hidas laiva ja riittävä määrä vodkaa. Nyt vaatimuksena on moderni, siisti laiva ja hyvä palvelu. Vodkan matkakumppanina korvaa mahdollisuus matkustaa lemmikkieläimen kanssa.
- Suomesta matkustaa paljon väkeä koiranäyttelyihin Keski-Eurooppaan. Moni toivoi, että laivalle voisi ottaa mukaan koiran. Asuntoauton ja perävaunun mukaan saaminen kiinnosti sekä myös mahdollisuus matkustaa ilman autoa, Tapio Karvonen luettelee.
Turun sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm vakuuttaa, että Turun ja Gdynian satamissa ollaan valmiita uuden laivalinjan tuloon.
- Odotamme, että varustamon edustajat tulevat tutustumaan paikkoihin tänne Turkuun, kun päätös laivasta on tehty. Tilaa on yllin kyllin. Olemme investoimassa 170 miljoonaa euroa laiturien korjauksiin ja vuonna 2026 valmistuvaan terminaaliin.
Myös Puolan kolmanneksi suurin satama Gdynia on Erik Söderholmin mukaan hyvässä iskussa. Viime vuonna valmistui moderni matkustajaterminaali ja laitureiden rakentamiseen ja kunnostamiseen on investoitu paljon rahaa.
- Gdynian sataman elinvoimaisuudesta kertoo myös se, että Stena-Line on ajanut sinne Ruotsin Karlskronasta päivittäisliikennettä jo vuosikymmenten ajan. Kyllä se käy lupaavana esimerkkinä meillekin, Erik Söderholm vakuuttaa.
Kuva alla: Stena Linen laiva Gdynian satamassa tammikuussa 2021. Kuva: Oliver Uchmanski / Shutterstock
