TEKSTI JA ANALYYSI: SAANA LAMMINSIVU JA EINO LEPPÄNEN
Huoltovarmuuskeskus julkaisi selvityksen 28.2.2023 Suomen merikuljetusten huoltovarmuuskapasiteetista. Selvitys on tehty HVO:n Vesikuljetuspoolin ja Suomen Laivameklarit ry:n toimeksiannosta ja on osa HVK:n Logistiikka 2030 -ohjelmaa. Selvityksen on toteuttanut Turun yliopisto logistiikan professori Lauri Ojalan johdolla.
Huoltovarmuuskeskus selvitys arvioi, millainen on tämänhetkinen Suomen huoltovarmuudelle riittävä merikuljetuskapasiteetti. Arvio perustuu todellisiin liikennemääriin ja poikkeusoloista tehtyihin skenaarioihin.
”Toimivat merenkulun markkinat ovat tärkeä osa Suomen merenkulun huoltovarmuutta. Kotimaista tonnistoa ei ole riittävästi huoltovarmuuden tarpeisiin poikkeusoloissa”, selvityksessä todetaan.
Huoltovarmuuskeskuksen selvitys pohjautuu markkinaehtoisuuteen: ”Rahdinantajien (teollisuus, kauppa) rooli kuljetuspalvelun tilaajana perustuu ennen muuta kaupalliseen harkintaan osana niiden liiketoimintaa. Kansallinen huoltovarmuus ei ole niiden ensisijainen, saati lakisääteinen tehtävä. Sama koskee myös merenkulun toimijoita.”
Huoltovarmuuskeskuksen tilaama selvitys toteutettiin Turun yliopisto logistiikan professori Lauri Ojalan johdolla. Selvityksen ensimmäinen osa keskittyi kotimaiseen aluskantaan. Vastuuorganisaationa toimi Vesikuljetuspooli ja Suomen Varustamot ry.
Selvityksen toinen osa keskittyi ulkomaiseen aluskapasiteettiin sekä agenttien ja laivameklareiden rooliin huoltovarmuuskriittisissä toimitusketjuissa. Selvityksessä kartoitettiin ennen mainittujen toimijoiden ja ulkomaisten varustamoiden yhteistyömahdollisuuksia Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja hahmoteltiin tätä tukevia toimintamalleja Huoltovarmuuskeskukselle (HVK). Tämän osan vastuuorganisaationa oli Suomen Laivameklarit.
Laivameklareihin kuuluu Suomessa toimivia laivanselvitys-, rahtaus- ja linjaliikenneyrityksiä. Laivameklareiden jäsenyrityksiä ovat muun muassa: Cosco Shipping Lines Finland (Cosco on Kiinan valtion omistama varustamo), Maersk Finland, Wallenius Wilhelmsen Ocean Finland ja CMA-CGM Finland, joitakin mainitaksemme. Laivameklareiden tavoitteena on ”edistää jäsenyritysten ja Suomen kauppamerenkulun toimintaedellytyksiä yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa”, kotisivuillaan mainitaan.
Kiinan valtion omistama Cosco-varustamo on yksi Suomen Laivameklareiden jäsenvarustamoista. Coscon laivoja liikennöi muun muassa Helsinkiin Vuosaaren satamaan.
Markkinavoimat määrittelevät marssijärjestyksen normaaleissa olosuhteissa. Poikkeusolosuhteet, kuten sotatila, tuovat käyttöön "sotatilalait". Tuolloin Suomen lippu on puhtaasti määrittävä tekijä sille, voiko Suomen valtio ottaa yli, eli hallintaansa, aluksen. Suomen lipun alla olevan aluksen valtiolla on valta, mutta ei ulkomaiseen alukseen. (Aiheesta aiemmin Merimiesuutiset: Kuka suojelee merimiestä Itämerellä?)
Mikäli Suomen merikuljetusten huoltovarmuutta lasketaan ulkomaalaisten toimijoiden, eli ulkomaan lipun alla olevien alusten ja miehistöjen varaan, ei selvityksen tilaajalla eli Huoltovarmuuskeskuksella tai Suomen valtiolla ole mahdollisuutta ja valtaa ottaa hallintaansa ulkomaan lipun alla purjehtivaa alusta.
Suomen merenkuljetusten huoltovarmuuden turvaaminen ei voi siis perustua markkinaehtoisuuteen ja luottoon/sopimuksiin ulkomaisten alusten kanssa. Sen sijaan suomalaista tonnistoa ja merimieskuntaa on vahvistettava.
Yle uutisoi HVK:n selvitystä 2.3.2023: ”Suomen merialukset eivät riittäisi poikkeusoloissa – sodan sattuessa jopa merenkulkuhenkilöstöä tarvittaisiin muualta”. Totta on, että suomalaisia merimiehiä tarvitaan lisää, mutta olemme vaarallisilla vesillä, jos laskemme sotatilassa merenkulun huoltovarmuutemme ulkomaalaisten alusten ja merimiesten varaan. Samaan aikaan sotatila voi olla käynnissä muissakin valtioissa, jotka tarvitsevat omia alukset ja miehistöt omaan käyttöönsä. Ulkomaiset alukset ja miehistöt, kääntyvät haastavissa olosuhteissa ympäri eivätkä toimita lastia Suomeen.
Muistakaamme myös, että jo koronapandemia osoitti meillä konkreettisesti sen, että ulkomaalaista miehistöä ei ole saatavilla, kun lento- ja liikenneyhteydet ovat poikki. Ainoa keino turvata Suomen meriliikenteen kuljetukset on siis vahvistaa omaa, suomalaista tonnistoa, ja saada lisää suomalaisia merenkulkijoita.
Suomen lipun alla purjehtiva M/t Lunni Porvoon Kilpilahden jalostamolla.
Professori Lauri Ojalan johdolla koottu selvitys on tietopohjansa puolesta tarkka. Selvityksen näkökulma on kuitenkin nähtävissä markkinavetoiseksi, ja tarjoaa Huoltovarmuuskeskuksen käyttöön nyt markkinaehtoista, osin ulkomaiseenkin tonnistoon, pohjautuvaa työkalua Suomen meriliikenteen huoltovarmuuden perustaksi.
Lippueamiraali Bo Österlund julkaisi aiemmin laajan väitöstutkimuksen Suomen merenkulun huoltovarmuudesta. Suomen meriliikenteen huoltovarmuudelle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen -väitöksessä todettiin selväsanaisesti, että Suomen merenkulun huoltovarmuus ei voi perustua markkinaehtoisuuteen, vaan Suomen lipun alla olevaan tonnistoon ja miehistöön, joka valtiolla on mahdollisuus ottaa hallintaansa poikkeusolosuhteissa. Suomen merikuljetusten huoltovarmuus ei voi siis nojata ulkolaiseen tonnistoon ja miehistöön.